sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Yle Radio Suomi - maakunnat

Maakuntaradiot merkitsevät Yle Radio Suomi -kanavalla palvelua, jota muut mediat eivät tarjoa. Valtakunnallisia uutislähetyksiä rikastuttaa usein aluetoimitusten työ. Maakunnista kannattaa tehdä alueellisia ja valtakunnallisia radiolähetyksiä, esimerkiksi Ajantasa-, Ykkösaamu-ohjelmia, kun kerrottavaa tietoa ja välitettävää tunnelmaa on.

Päivittäisessä maakuntaradioiden lähetysvirrassa riittää karsittavaa. Aluelähetysten alkaessa klo 6.05 ei koko valtakunnassa tapahdu käytännössä mitään uutisoitavaa. Tilaisuushan taajuuksilla olisi vaikka käsitellä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tuoreinta asialistaa. Politiikka ei kuitenkaan kiinnosta riittävän suurta yleisöä, joten alueradioissa jutellaan small-talkia. Alueuutislähetyksiä pidän enimmäkseen kiinnostavina.

Valtakunnallista Yle Radio Suomen sisältöä pidän enimmäkseen laadukkaana - niin puhetta kuin musiikkia - arki-iltojen, öiden ja viikonloppujen ohjelmia. Minä koen aluelähetysten musiikin epämiellyttävänä ja mitäänsanomattomana verrattuna valtakunnan verkossa soivaan musiikkiin. Paikallista musiikkia Yle esittää maakuntaradioissa liian niukasti.

Yle X - turha radiokanava

YleX:n ohjelmista vain Uuden musiikin aamu- ja iltavuorot sekä Etusivu toteuttavat julkisen palvelun tehtäviä, joita mikään kaupallinen radio ei tällä hetkellä tee. Muut kanavan ohjelmat tarjoavat sisältöä, jota kaupalliset radiotkin voisivat tuottaa. Etusivu on Suomen ainoa nuorille suunnattu asiaohjelma valtakunnallisella kanavalla. Lähetysaika klo 11-13 merkitsee kohderyhmän heikkoa tavoittavuutta, koska silloin nuoret ovat enimmäkseen koulussa, opiskelupaikoilla ja töissä. Lisäksi Yle Radio Suomen uudistunut Suomen Radio tarjoaa valtakunnallisen ajankohtaislähetyksen samaan aikaan klo 11-13 melko samalla tyylillä. 

Musiikkitoimijat ovat kuluvana vuonna myöntäneet YleX:lle Vuoden musiikkimedia –tunnustuksen. Menestykseen ja voittoon on hyvä lopettaa ja lakkauttaa kanava. Ultra Bra oli siinäkin nerokas bändi, että he päättivät uransa parhaaseen albumiinsa. YleX:n jatkaminen nykymuotoisena haittaa kaupallisen median toimintaa.

Valtakunnallisen ja julkisen palvelun nuorisoradion on oikeuttanut kuuluvuus koko Suomessa. Nettiradion yleistyminen on muuttanut median kulutusta nopeasti ja rajusti. Lisäksi nuorisomusiikin yhtenäiskulttuurit ovat hajonneet. Nuoren musiikkimaku muodostuu aiempaa yksilöllisemmin esimerkiksi vaihtoehto- ja valtavirtakulttuurien ja musiikin lajien yhdistelmistä. Useita musiikinlajeja saa fanittaa entistä vapaammin. Tyylien sekoittuminen kasvaa myös musiikin tuotantopuolella.

On perusteltua lakkauttaa YleX. Samalla on järkevää lisätä musiikkia nuorten ja nuorten aikuisten ehdoilla Yle Puheen ohjelmiin. Etusivu-ohjelma sijoittuisi nykyistä luontevammin Yle Puheen iltapäivään. Uuden musiikin aamu- ja iltavuorot elävöittäisivät joko Yle Puheen tai Yle Radio Suomen ohjelmatarjontaa. YleX:lle kaavaillut musiikin erikoisohjelmat lähetettäisiin nekin muilla Ylen radiokanavilla.   

Radion Ykkösaamu - prime timen päättyminen tuntuu luissa ja ytimissä

Yle Radio 1 –kanavalla Ykkösaamulle kaavaillaan lisää ohjelma-aikaa. Lähetys on radioon sijoittuvtosi-tv. Ykkösaamun juontaja tekee periaatteessa samaa työtä kuin useat kollegansa, mutta toimien studion suorassa lähetyksessä. Ohjelman tärkein tarkoitus on tiedon ja materiaalin hankkiminen koko valjenneen päivän uutislähetyksiin tv:ssä ja radiossa sekä artikkeleihin netissä. 

Julkisuuteen ei ole kerrottu, pitenisikö lähetys alusta vai lopusta. Minun unelmieni Yle Radio 1:llä Ykkösaamulla olisi 15 minuutin lähetysjakso hetki klo 7:n uutisten jälkeen klo 7.10-7.25. Siihen mahtuisi 1-2 uutisia taustoittavaa juttua. Kysymys on siitäkin, miten saadaan Ylen aamu-tv:ssä ja Mtv:n Huomenta Suomessa käyviä studiovieraita samalla matkalla radiostudioonkin. 

Ykkösaamun jatkaminen lopusta, esimerkiksi klo 9.05-9.20, vähentää koko ohjelman sähäkkää ja nopeaa imagoa. Klo 9 muuttuu ohjelmavirran tunnelma kaikilla radio- ja tv-kanavilla aamun mahtavasta kiireisyydestä väsähtäneeseen ilmapiiriin. Aamun prime time eli suurimpien kuuntelijalukujen hetki vallitsee arkisin noin klo 7-9. Prime timen päättyminen tuntuu luissa ja ytimissä radiovastaanottimen äärellä.

Radion valtakunnallinen uutisaamu on yllättävän uusi mediatuote, 2000-luvun juttu. Ohjelmaa lähetettiin aluksi jo klo 7-8:n välisellä tunnilla niin, että aamuhartaus klo 7.50 kuului Ykkösaamun sisältöön. Uutisista ja niiden taustoista kiinnostuneet hartausohjelmien välttelijät joutuivat tahtomattaan kuuntelemaan yllättäen alkanutta aamuhartautta.

Minun mielestäni hartausohjelmat ovat niin arvokas osa radion palvelutarjontaa, ettei samaa virhettä pidä toistaa. Ketään ei pidä pakottaa niitä kuuntelemaan. Rakentaisin klo 7-8:n välisen tunnin niin, että uutislähetys kuultaisiin nykyisellä tavalla klo 7-7.10. Ykkösaamulla olisi etko-osuus klo 7.10.-7.25. Aamusoitto täyttäisi taajuuden klassisella musiikilla klo 7.25-7.45. Hartaat sävelet ja aamuhartaus kuultaisiin nykyisellä tavalla klo 7.45-8.

Toinen ratkaisumalli olisi lähettää aamun hartausohjelmien koko 35 minuuttia kerralla klo 7.25-8. Ohjelma alkaisi klo 7.25 meditatiivisella musiikilla, joka ei julista mitään uskontoa. Tällöin Ykkösaamu-etkon kuuntelija ehtii halutessaan vaihtaa kanavaa ennen julistavaa musiikkia ja puhetta.

Hartausohjelmat ja kirkkomusiikki kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun ytimeen. Niiden toteutuksen ja ohjelmien sijoittelun tulee kuitenkin tapahtua kaikkia maailmankatsomuksia kunnioittaen. Minulle erityisesti pyhäpäivän julistaminen alkaneeksi ehtookelloin ja rukoushetkellä merkitsee arvokasta radion perinnettä. Uskonnottomia lauantain toivottujen levyjen kuuntelijoita ei edeltävä ohjelma ilmeisesti häiritse niin paljon kuin uutis- ja ajankohtaisohjelmaan sisältyvä aamuhartaus.   

lauantai 4. marraskuuta 2017

Yle Puheelle lisätään musiikkia

Politiikkaradiosta on vakiintunut suosikkiohjelmani Yle Puheella. Yksikään lähetys ei ole alkanut ilman tunnusmusikkia. Kanava ei siis ole musiikiton. Äänimaisemaan kuuluu paljon ohjelma- ja kanavatunnuksia. Näiden runsas toistuminen ja musiikkiesitysten puuttuminen tekee kanavasta tylsän huolimatta kiinnostavista ohjelmien aiheista. Yle Puheen urheilulähetyksissä musiikin myönteinen ilmapiirivaikutus korostuisi, koska urheiluselostuksissa kysymys on tasaväkisesti faktojen kertomisesta ja tunnelman välittämisestä.
Ensi keväänä Yle Puheelle suunnitellaan musiikin lisäämistä puheohjelmiin. Kanavan kohderyhmä on nuoret aikuiset. Musiikiksi ei siis kelpaa teinipop eivätkä nostalgiasävelet. Nuoret aikuiset ja nuoret eivät enää muodosta musiikin yhtenäiskulttuuria. Musiikkimaku on yksilöllinen. Hiphopparilla on henkinen vapaus tykätä samaan aikaan melodisesta kitararockista. Tuotannon puolellakin tyylit sekoittuvat. Vaihtoehtokulttuuria edustava rap-artisti saattaa duetoida katu-uskottavasti valtavirtamuusikon kanssa.
Minä ehdotan Yle Puheen musiikkiin päivittäin vaihtuvaa teemaa. Esimerkiksi maanantaina musiikki olisi klassista nuoria aikuisia kiinnostavin sävellyksin ja esityksin. Tiistaina kanavalla soisi etno, keskiviikkona jazz ja torstaina kotimainen musiikki mahdollisimman monista musiikkilajeista. Perjantaina musiikista vastaisi ysärein Matti Airaksinen. Lauantaina sävelten valitsijat olisivat DJ Orion ja DJ Orkidea. Sunnuntai voisi olla musiikiltaan vaihtuvateemainen, esimerkiksi elokuvamusiikin, pohjoismaisten sävelten, countryn, progen, schlagereiden, bluesin ja elektronisen musiikin sunnuntai.  

maanantai 11. syyskuuta 2017

Heikki Korppi - Huiputtajan tarinoita

Suomen helluntailaisuuden legendaarisimpiin hahmoihin kuuluva Heikki Korppi on kirjoittanut Huiputtajan tarinoita –nimisen muistelmateoksen. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 10.9.2017 Kemijärvellä. Palautteena on jo todettu, ettei kirja kerro Heikistä vaan hänen Jumalastaan. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta. Julkistamistilaisuudessa Korppi kertoi halunneensa kirjoittaa teoksen itse omalla tyylillään, kirjan omista kokemuksista Jumalan kanssa.  

Kirja oli epätavallinen projekti – kuten Rovaniemellä nuoria tavoittava ja tukeva Nuotta-toimintakeskus. Välitavoitteet puuttuivat. Kumpikin projekti lähti liikkeelle näystä.

Kirjan pyytäjiä on Korpilla ollut paljon ja useista teemoista. Muistelmateoksen hän lupasi 50-vuotisjuhlillaan ilmestyvän tulevaisuudessa. Kirjoittamisessa oli vaikeaa päästä alkuun. Lopulta koko teksti muodostui noin 1,5 kuukauden rykäisyllä mappiin. Korppi ei uskonut helluntailaisen Aikamedian lähtevän kustantamaan.

Korppi on nuoruudessaan ollut maajoukkuetason suunnistaja, jolta odotettiin menestyksekästä urheilijan uraa. Uskoontulo muutti arvomaailman. Urheiluun käytetty aika oli pois uskosta. Korppi omistautui kokopäiväisesti kristilliseen työhön seurakunnissa ja nuorison parissa. Nuotta-projekti Rovaniemellä on ollut elämän onnellisinta aikaa. Jumala hoiti ja teki työtä nuorten parissa.

Huiputtajaksi Heikki Korppi nimettiin, kun hän tiettävästi ensimmäisenä suunnistajana kiersi kerralla kaikki Suomen yli kilometrin korkuiset tunturinhuiput. Suunnistustaidosta on ollut hyötyä Lapin vaelluksilla ja luontokuvauksessa. Korppi kokee, että luonto antaa syvällisiä elämyksiä. Erityisen kiehtovina hän kokee luontokuvien ja maisemien virittämät muistot tietyssä paikassa olemisesta. Sitä tunnetta on vaikeaa jakaa. Luontokuvan onnistuminen vaatii oikean paikan oikealla hetkellä.

Muistelmakirjan valmistuttua Korppia jännitti lukea Aikamedian palaute, jossa kehuttiin teoksen kuvaavan puhuttelevia tapahtumia kerronnallisen jännitteen kera. Korppi odotti kiitosten jälkeistä lausetta, jossa mediatalo kieltäytyy projektista. Aikamedian sitoutuminen kustantamiseen yllätti iloisesti. Hän oli uskonut jonkun kustantajan löytyvän. Korppi kokee, että kirja oli Jumalan Pyhän Hengen inspiroima.

"Elämää Jeesuksen kanssa" oli kirjan alkuperäinen nimi. Aikamediassa projekti kulki "Lapin miehen muistelot" -nimellä. "Avainpappa" -nimeä ehdotettiin Aikamedialta kompromissina. "Huiputtajan tarinoita" on Korpin oma idea. Nimi vain tuli jostain. Aikamedia innostui heti. 

"Huiputtajan tarinoita" on koruton kirja. Taustalla on kutsu Jumalan työhön. Muistelmateoksen tavoite on rohkaista. Korppi toivoo, että edes yksi löytäisi Kristuksen tämän kirjan kautta. 

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vapaus, veljeys, tasa-arvo

Vappuviikko on edennyt perjantai-iltaansa runsaan laulun ja soiton merkeissä. Ensi viikolla suoritan laulun d-tutkinnon, johon olen harjoitellut äänen rasittumiseen saakka. Urkujen soitto välillä lepuuttaa äänipurjeita ja ehkä jäsentää laulujen oppimista. Aivot mahdollisesti työstävät lauluohjelmistoa urkujen soittamisen aikana. Urkupenkilläkin olen viihtynyt ehkä enemmän kuin koskaan musiikkiopintojeni aikana. Koen käyväni viettämään ammattimuusikkona vappua kevään, opiskelijoiden ja työväen juhlana. Minulla on messukeikka, Sley Oulun messu, sunnuntaina klo 17. Seuraava esiintymiseni on laulututkinto tiistaina klo 14.45 Oulun amk:n konserttisalissa. Tervetuloa!

Kuluneella viikolla Suomen hallitus sai kolme uutta ministeriä. Kaikki ovat miehiä, joten hallituksen sukupuolijako on nyt miesvoittoinen peräti lukemin 12-5. Näin miesvaltainen hallitus on Suomella ollut viimeksi 80-luvulla.

Ranskan presidentinvaaleissa äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen häviäisi ennusteiden mukaan toisella kierroksella Emmanuel MacronilleMacronin ongelmaksi saattavat koitua ensimmäisellä kierroksella karsiutuneiden kehotukset äänestää Macronia. Samaan ovat kannustaneet Ranskan pääministeri, presidentti ja EU:n johtajat. Periaatteessa EU:lle ei kuulu jäsenvaltioiden sisäpolitiikka, mutta nyt on poikkeuksellisesti kyse EU:n olemassaolosta.

Le Pen ja Macron esiintyivät ensimmäisellä kierroksella vanhojen valtapuolueiden haastajina. Macronilta tämä valtti laimenee hyvää tarkoittavin äänestyskehotuksin. Macron samaistuu nyt vanhojen valtapuolueiden poliitikkoihin. Hän on vakiintuneen järjestelmän suosikkiehdokas. Tätä tulee Le Pen varmasti hyödyntämään vaalitaistelussaan. Molempien ehdokkaiden suuri haaste on saada vasemmistolaisten äänet ja saada heidät edes äänestämään. Tuoreen kyselyn mukaan vasemmistomyönteiset aikovat kasvavassa määrin jättää äänestämättä tai äänestää tyhjää. Toisen kierroksen äänestysvilkkaus saattaa poikkeuksellisesti jäädä ensimmäisen kierroksen tasosta.

Nainen, Le Pen, äärioikeiston ehdokkaana on Ranskalle, EU:lle ja maailman politiikalle vapauden, veljeyden ja tasa-arvon vihollinen. Valtiokeskeinen ajattelu EU:n kustannuksella rajoittaa ihmisten, hyödykkeiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta. EU on kahden maailmansodan raunioille perustettu rauhan liitto. EU:n pirstoutuminen vaarantaa Euroopan kansojen veljeyden ja samalla maailman turvallisuuspoliittisen tilanteen ja rauhan. Natosta irtautuminen merkitsee vastuuttomuutta. Le Penin voitto Ranskassa merkitsee myös Brexitin toteutukselle epävakaata poliittista ympäristöä. 

Tasa-arvo kuuluu EU:n perusarvoihin. Le Pen naisena harhauttaa tasa-arvon kannattajat puolelleen. Le Pen toisaalta tahtoo liittoutua Venäjän poliittisiin pyrkimyksiin ja arvoihin, joissa miesvaltaisuus korostuu. Naisen tasa-arvo on Venäjällä kaukana EU:n tasosta. Putinin politiikan ihailu kertoo, ettei Le Pen pidä kansanvaltaa arvokkaana. On silkkaa järjettömyyttä äänestää äärioikeisto Ranskan johtoon tuhoamaan Euroopan ja länsimaiden taloudellinen ja poliittinen järjestelmä. Voi vain toivoa Ranskan äänestävään viisaasti Macron voittoon. Britannian irtautuminen EU:sta antaa tilaisuuden tiiviimmän EU:n muodostamiselle. Siinä kannattaa niin Ranskan kuin Suomenkin olla mukana. Suomen kannattaa myös kunnianhimoisesti pitäytyä tasa-arvon mallimaana niin politiikassa kuin talous- ja työelämässäkin.