maanantai 11. syyskuuta 2017

Heikki Korppi - Huiputtajan tarinoita

Suomen helluntailaisuuden legendaarisimpiin hahmoihin kuuluva Heikki Korppi on kirjoittanut Huiputtajan tarinoita –nimisen muistelmateoksen. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 10.9.2017 Kemijärvellä. Palautteena on jo todettu, ettei kirja kerro Heikistä vaan hänen Jumalastaan. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta. Julkistamistilaisuudessa Korppi kertoi halunneensa kirjoittaa teoksen itse omalla tyylillään, kirjan omista kokemuksista Jumalan kanssa.  

Kirja oli epätavallinen projekti – kuten Rovaniemellä nuoria tavoittava ja tukeva Nuotta-toimintakeskus. Välitavoitteet puuttuivat. Kumpikin projekti lähti liikkeelle näystä.

Kirjan pyytäjiä on Korpilla ollut paljon ja useista teemoista. Muistelmateoksen hän lupasi 50-vuotisjuhlillaan ilmestyvän tulevaisuudessa. Kirjoittamisessa oli vaikeaa päästä alkuun. Lopulta koko teksti muodostui noin 1,5 kuukauden rykäisyllä mappiin. Korppi ei uskonut helluntailaisen Aikamedian lähtevän kustantamaan.

Korppi on nuoruudessaan ollut maajoukkuetason suunnistaja, jolta odotettiin menestyksekästä urheilijan uraa. Uskoontulo muutti arvomaailman. Urheiluun käytetty aika oli pois uskosta. Korppi omistautui kokopäiväisesti kristilliseen työhön seurakunnissa ja nuorison parissa. Nuotta-projekti Rovaniemellä on ollut elämän onnellisinta aikaa. Jumala hoiti ja teki työtä nuorten parissa.

Huiputtajaksi Heikki Korppi nimettiin, kun hän tiettävästi ensimmäisenä suunnistajana kiersi kerralla kaikki Suomen yli kilometrin korkuiset tunturinhuiput. Suunnistustaidosta on ollut hyötyä Lapin vaelluksilla ja luontokuvauksessa. Korppi kokee, että luonto antaa syvällisiä elämyksiä. Erityisen kiehtovina hän kokee luontokuvien ja maisemien virittämät muistot tietyssä paikassa olemisesta. Sitä tunnetta on vaikeaa jakaa. Luontokuvan onnistuminen vaatii oikean paikan oikealla hetkellä.

Muistelmakirjan valmistuttua Korppia jännitti lukea Aikamedian palaute, jossa kehuttiin teoksen kuvaavan puhuttelevia tapahtumia kerronnallisen jännitteen kera. Korppi odotti kiitosten jälkeistä lausetta, jossa mediatalo kieltäytyy projektista. Aikamedian sitoutuminen kustantamiseen yllätti iloisesti. Hän oli uskonut jonkun kustantajan löytyvän. Korppi kokee, että kirja oli Jumalan Pyhän Hengen inspiroima.

"Elämää Jeesuksen kanssa" oli kirjan alkuperäinen nimi. Aikamediassa projekti kulki "Lapin miehen muistelot" -nimellä. "Avainpappa" -nimeä ehdotettiin Aikamedialta kompromissina. "Huiputtajan tarinoita" on Korpin oma idea. Nimi vain tuli jostain. Aikamedia innostui heti. 

"Huiputtajan tarinoita" on koruton kirja. Taustalla on kutsu Jumalan työhön. Muistelmateoksen tavoite on rohkaista. Korppi toivoo, että edes yksi löytäisi Kristuksen tämän kirjan kautta. 

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vapaus, veljeys, tasa-arvo

Vappuviikko on edennyt perjantai-iltaansa runsaan laulun ja soiton merkeissä. Ensi viikolla suoritan laulun d-tutkinnon, johon olen harjoitellut äänen rasittumiseen saakka. Urkujen soitto välillä lepuuttaa äänipurjeita ja ehkä jäsentää laulujen oppimista. Aivot mahdollisesti työstävät lauluohjelmistoa urkujen soittamisen aikana. Urkupenkilläkin olen viihtynyt ehkä enemmän kuin koskaan musiikkiopintojeni aikana. Koen käyväni viettämään ammattimuusikkona vappua kevään, opiskelijoiden ja työväen juhlana. Minulla on messukeikka, Sley Oulun messu, sunnuntaina klo 17. Seuraava esiintymiseni on laulututkinto tiistaina klo 14.45 Oulun amk:n konserttisalissa. Tervetuloa!

Kuluneella viikolla Suomen hallitus sai kolme uutta ministeriä. Kaikki ovat miehiä, joten hallituksen sukupuolijako on nyt miesvoittoinen peräti lukemin 12-5. Näin miesvaltainen hallitus on Suomella ollut viimeksi 80-luvulla.

Ranskan presidentinvaaleissa äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen häviäisi ennusteiden mukaan toisella kierroksella Emmanuel MacronilleMacronin ongelmaksi saattavat koitua ensimmäisellä kierroksella karsiutuneiden kehotukset äänestää Macronia. Samaan ovat kannustaneet Ranskan pääministeri, presidentti ja EU:n johtajat. Periaatteessa EU:lle ei kuulu jäsenvaltioiden sisäpolitiikka, mutta nyt on poikkeuksellisesti kyse EU:n olemassaolosta.

Le Pen ja Macron esiintyivät ensimmäisellä kierroksella vanhojen valtapuolueiden haastajina. Macronilta tämä valtti laimenee hyvää tarkoittavin äänestyskehotuksin. Macron samaistuu nyt vanhojen valtapuolueiden poliitikkoihin. Hän on vakiintuneen järjestelmän suosikkiehdokas. Tätä tulee Le Pen varmasti hyödyntämään vaalitaistelussaan. Molempien ehdokkaiden suuri haaste on saada vasemmistolaisten äänet ja saada heidät edes äänestämään. Tuoreen kyselyn mukaan vasemmistomyönteiset aikovat kasvavassa määrin jättää äänestämättä tai äänestää tyhjää. Toisen kierroksen äänestysvilkkaus saattaa poikkeuksellisesti jäädä ensimmäisen kierroksen tasosta.

Nainen, Le Pen, äärioikeiston ehdokkaana on Ranskalle, EU:lle ja maailman politiikalle vapauden, veljeyden ja tasa-arvon vihollinen. Valtiokeskeinen ajattelu EU:n kustannuksella rajoittaa ihmisten, hyödykkeiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta. EU on kahden maailmansodan raunioille perustettu rauhan liitto. EU:n pirstoutuminen vaarantaa Euroopan kansojen veljeyden ja samalla maailman turvallisuuspoliittisen tilanteen ja rauhan. Natosta irtautuminen merkitsee vastuuttomuutta. Le Penin voitto Ranskassa merkitsee myös Brexitin toteutukselle epävakaata poliittista ympäristöä. 

Tasa-arvo kuuluu EU:n perusarvoihin. Le Pen naisena harhauttaa tasa-arvon kannattajat puolelleen. Le Pen toisaalta tahtoo liittoutua Venäjän poliittisiin pyrkimyksiin ja arvoihin, joissa miesvaltaisuus korostuu. Naisen tasa-arvo on Venäjällä kaukana EU:n tasosta. Putinin politiikan ihailu kertoo, ettei Le Pen pidä kansanvaltaa arvokkaana. On silkkaa järjettömyyttä äänestää äärioikeisto Ranskan johtoon tuhoamaan Euroopan ja länsimaiden taloudellinen ja poliittinen järjestelmä. Voi vain toivoa Ranskan äänestävään viisaasti Macron voittoon. Britannian irtautuminen EU:sta antaa tilaisuuden tiiviimmän EU:n muodostamiselle. Siinä kannattaa niin Ranskan kuin Suomenkin olla mukana. Suomen kannattaa myös kunnianhimoisesti pitäytyä tasa-arvon mallimaana niin politiikassa kuin talous- ja työelämässäkin. 

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien voittaneet ja hävinneet puolueet

Kokoomus on Suomen ja Helsingin suurin kuntapuolue. Gallupit ennakoivat Vihreiden voittoa Helsingissä, mutta Jan Vapaavuoren suosio pormestarikisassa yli puoluerajojen saattoi ratkaista kisan maltillisen porvariston eduksi. Vapaavuori on selkeästi ja kunniakkaasti vastustanut suurmoskeijahanketta. Toivottavasti hänelle kertynyt äänivyöry viestittää kansan enemmistön mielipiteen suurmoskeijan rakentamisesta. Vastustan jyrkästi Helsinkiin rakennettavaa suurmoskeijaa. 

Sosiaalidemokraateille toinen sija valtakunnallisessa tarkastelussa merkitsee kehnoa tulosta Antti Rinteen kannalta. Puolueen johtaja ei vakuuta kyvystään viedä demarit maakunta- ja eduskuntavaalien voittoon. Pyrkimykset Sdp:n johtajan vaihtamiseksi toivottavasti viriävät. 

Keskustalle jäi kolmas sija, mutta puolueella on paikkamääräisesti Suomessa eniten kunnanvaltuutettuja. Kuntavaali oli sotevaali. Mielipiteet soteuudistuksen riskeistä ja hallitusvastuu verottivat suosiota. Mikko Kärnä näkee puolueensa kehnon vaalituloksen syynä keskustalaisten heikot sometaidot muiden puolueiden hyödyntäessä somea taitavammin. Kärnän mukaan tupaillat pidetään nykyään somessa. Erityisesti nuoret ja kaupunkilaiset tavoitetaan somen kautta. 

Vihreät olivat kuntavaalin suurin voittaja. Hallituspuolueiden vastuu näkyi opposition suosiona, joka kanavoitui tehokkaimmin Vihreiden laariin. Jyväskylä on nyt maamme vihrein kaupunki. Puolueesta tuli kaupungin suosituin suoraan aiemmalta viidenneltä sijalta. Maaperä on otollinen Vihreille, sillä Jyväskylässä asuu paljon opiskelijoita, nuoria ja hyvin koulutettuja kaupunkilaisia. Vihreälle jytkylle oli Jyväskylässä tilaa, koska lukiot ja koulut eivät ole saaneet viime valtuustokaudella ihmisten haluamaa arvoa. 

Vasemmistoliiton lievä vaalivoitto kertoo kunnanvaltuustojen vihervasemmistolaistumisesta ja uuden puoluejohtajan Li Anderssonin kyvystä johdattaa kannattajansa vaaleissa voittoihin.  

Perussuomalaiset olivat kuntavaalien suurin häviäjä. Yhden miehen puolueen tarina on lopussa. Seuraajaehdokkaat jakavat omien mielipiteitä eivätkä vetoa liikkuviin äänestäjiin. Minun suosikkini perussuomalaisten seuraavaksi puheenjohtajaksi on Sampo Terho. Hänen esiintymisensä on sujuvaa. Arvomaailman osalta minulle on tärkeää, että hänkin pitää kristillisen kirkon tärkeimpänä tehtävänä sielujen pelastamista. Diakoniaa ja sosiaalityötä voivat tehdä muutkin, vaikka näiden työalojen tausta on kristillinen apostolinen ja alkukirkollinen diakonia ja lähimmäisten auttaminen ja palveleminen.

Kristillisdemokraatit ylsivät neljän prosentin paremmalle puolelle. Pidän tätä arvokkaana viestinä kristillisten arvojen ja Raamatun mukaisen avioliittonäkemyksen puolesta. Minua erityisesti ilahduttivat Muoniossa saavutetut kaksi Kd:n valtuustopaikkaa. Edellisessä valtuustossa heitä oli nolla. Tarvitsemme Muonion kaltaisia kuntia, joissa Raamattua kunnioittava seurakunta sekä kunta päättäjineen ja asukkaineen vastustavat demokraattisin keinoin ns. Tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksia. 

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Afrikan rytmi

Minun musiikkimakuni kannalta ratkaisevia ovat melodiat. Sävelaiheet tarvitsevat rytmin. Melodia on musiikin historiassa menettänyt useita kertoja merkityksensä. Rytmitöntä musiikkia ei kuitenkaan ole keksitty. Rytmi ei voi musiikissa menettää merkitystään yhtä laajasti kuin melodia.

Afrikkalaisuus musiikissa merkitsee minulle rytmin voimallisuutta. Rytmi on erottamaton osa ihmisyyttä. Sydän sykkii sekä ihminen hengittää ja kävelee rytmissä. Afrikkalainen musiikin rytmillisyys kertoo kiitollisuudesta vaatimattomienkin olosuhteiden ja kärsimyksenkin keskellä sekä ilmaisee aurinkoisia ja lämpimiä musiikin sävyjä. Vastakohtana on kylmä ja talvinen slaavilainen ja pohjoiseurooppalainen sävelkieli. Säveltäjä on kirjoittanut nuoteille pakkasen ja lumituiskun virittämät tunteet. Palelee ja ei ole viinaa.

Kristillisessä musiikissa afrikkalaisuuden vaikutusta on gospeltyyli, alun perin lähinnä Yhdysvaltojen mustan väestön esittämä rytmikäs kristillinen kuoromusiikki. Suomessa gospelmusiikki tarkoittaa laajasti kaikkea kristillistä rytmimusiikkia. Pidän järkevänä suppean merkityksen suosimista. On selkeämpää ilmaisua puhua kristillisestä rockista, heavystä, iskelmästä, teknosta, jazzista, bluesista ja edm:stä. Kaikki populaarimusiikin genret löytyvät kristillisen musiikin kentästä. Suomen ulkopuolella gospelmusiikilla tarkoitetaan alkuperäistä suppeaa merkitystä.

Afrikkalaisella musiikilla on annettavanaan rytmin voima minun kaltaiselle länsimaiselle ja melodialähtöiselle musiikin kuluttajalle. Rytmin voima liittyy Afrikassa muidenkin uskontojen musiikkiin, palvontamenojen ja riittien hurmoskokemuksiin. Henkivaltojen todellisuus on arkipäivää. Ihmisiin asettuvat riivaajat ja demonit ovat täyttä todellisuutta. Jumalan Pyhän Hengen voimalla riivaajia ja demoneja saatetaan ajaa ihmisistä ulos. Lapsikaste suojaa vielä toistaiseksi länsimaisia yhteiskuntiamme pimeyden henkivalloilta. Niiden kanssa ei ole leikkimistä. Jeesukseen uskova on riivaajilta ja demoneilta turvassa, sillä Kristus on sovitustyöllään voittanut kaikki pimeyden vallat.

Ranskan vaihto-oppilasvuonna sain kokemusta afrikkalaisten kristillisistä saarnoista. Kristillinen kirkko kasvaa Afrikassa voimakkaasti. Maailman suurin luterilainen kirkko on Etiopiassa. Lähetystyö on vienyt evankeliumin ja juurruttanut seurakuntia Euroopasta Afrikkaan. Nyt maallistuva Eurooppa on Afrikasta tulevan kristillisen julistuksen tarpeessa. Ruotsin luterilaisen kirkon lähetystyö oli aikoinaan ratkaisevassa roolissa synnyttämässä Etiopian luterilaista Mekane Yesus kirkkoa. Nyt Mekane Yesus on joutunut katkaisemaan yhteistyönsä sekä Ruotsin että Amerikan vapaamielistyneiden luterilaisten kirkkojen kanssa. Tämä saattaa olla liberalisoituvan Suomenkin kirkon kohtalo. Kansankirkkomme tarvitsee melodiakseen Raamatun sanoman Jeesuksesta, jonka on annettava uudistaa elämämme. Rytmin, innokkuuden ja ilon suhteen meillä on opittavaa Afrikan kristityiltä. 

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Minä ja Sley

Juuri päättyneenä sunnuntaina oli ilo kanttoroida Sley Oulun messussa. Saarnasta jäi erityisesti mieleen järjestön lähetyskentällä Afrikassa tehty oivallus. Onko turvallista istua illan hämmärryttyä nuotiolla, mikäli kuulee leijonien sammakkomaista ääntelyä? Leijonat eivät karju öisin. Paikallinen afrikkalainen vakuutti tilanteen olevan turvallinen niin kauan, kun pysyttelee nuotion tulen lähellä. Petoeläimet eivät sinne hyökkää, mutta saattavat jopa käydä katselemassa nuotiopaikkaa niin, että silmien kiilumisen voi havaita.

Kristittyinä olemme turvassa uskoessamme Jeesukseen. Tuli esiintyy Pyhän Hengen ja uskon vertauskuvina Raamatussa. Pimeyden voimat saattavat käydä leijonien tavoin vaanimassa, mutta eivät voi riistää kristittyä Jeesuksen yhteydestä.

Sleyn julistustyössä minua ilahduttaa evankeliumin ilon ja vapauden sanoma. Lain ja synnin todellisuudestakin puhutaan, koska se antaa sisällön Jeesuksen sovitustyölle. Ankaria lain saarnoja en muista järjestön tilaisuuksissa kuulleeni. Uuspietistit eli viidesläiset ja vapaat kristilliset suunnat saattavat puhua synnistä jyrkemmin. Sley suhtautuu naispappeuteen ehdottomammin kuin viidesläiset ja esimerkiksi helluntailaiset.

Minun käsitykseni naispappeudesta vastaa viidesläistä ja avartuvaa helluntailaista linjaa. Samalla ymmärrän Sleyn näkökantaa. Tiedostan, että Raamattua kunnioittava ihminen voi sekä hyväksyä että torjua naispappeuden. Kansankirkossa naispappeuden hyväksyminen on avannut portit Raamattua halveksivalle liberaalisuudelle, mikä ilmenee esimerkiksi Jeesuksen ainutlaatuisuuden kieltämisenä ja homosuhteiden sallimisena eli synnin siunaamisena. Kaikki naispapit eivät ole Raamattuun kevytmielisesti suhtautuvia liberaaleja. Toisaalta kirkko ei kohtele oikeudenmukaisesti naispappeutta vastustavia työntekijöitä. Ongelma olisi helposti ratkaistavissa työjärjestelyin. Järkyttävintä on lähetystyön joutuminen liberaalien epäoikeudenmukaisten sortotoimien ja suvaitsemattomuuden uhriksi ja pelinappulaksi. Lähetysmäärärahoja on eräissä seurakunnissa karsittu naispappeutta vastustavilta lähetysjärjestöiltä.

Tutustumismatkani Sleyn toimintaan koen alkaneen 2000-luvun puolella Harjavallassa pidetyillä evankeliumijuhlilla. Matkustin sinne suvi-Suomessa omatoimisesti päiväksi. En tuntenut kesäjuhlaväestä juuri ketään. Juhlakenttä oli maalauksellisen upea Kokemäenjoen rannalla. Satakunnassa olen sukujuurteni maisemissa, mutta Harjavallassa en ole muuta kertaa käynyt. Monipuolinen musiikki jäi mieleen. Juhlakenttä ei ollut katettu, joten sateen sattuessa tilaisuudet pidettiin sateessa. Radio Dein pieni ja värikäs henkilöauto oli näkyvästi ja kuuluvasti liikkeellä juhla-alueella. Menopelin ämyreistä soi media-alan tuolloisen uuden tulokkaan kanavatunnuksia. Markkinointi-idea oli värikäs ja luova sekä piristävällä tavalla epäsuomalainen.

Sley näyttäytyy minulle erityisesti nuorten aikuisten, suuren ikäluokan ja lapsiperheiden herätysliikkeenä. Nämä sosiaaliset ryhmät minun havaintojeni mukaan painottuvat Sleyn messuyhteisöissä. Toisaalta seurakuntien lyhentäessä rippikouluja ovat järjestörippikoulut suositumpia kuin koskaan. Tietääkseni tämä kehitys näkyy Sleyn nuorisotyössäkin. Sley järjestää myös vuosittain Pohjoismaiden suurinta kristillistä nuorisotapahtumaa, Turun Maata Näkyvissä -festaria. Sley osallistuu järjestämiseen merkittävästi, mutta en pidä MN-festaria Sleyn tapahtumana. Sley enemmänkin palvelee koko herätysliikekenttää arvokkaalla työllään suhteellisen näkymättömänä. Seurakuntanuorena en MN-festarilla edes tiedostanut käyväni Sleyn tapahtumassa vaan kaikkien luterilaisten festarilla.

Harjavallan myönteisen ja kesäisen kokemuksen jälkeen tutustuin muutamia vuosia myöhemmin Evankelisten opiskelijoiden toimintaan sekä kanttorin roolissa Siionin kannel -seuroihin. Musiikkielämän monipuolisuus ilahduttaa mainitussa laulukokoelmassa. Kesän Evankeliumijuhlillakin säveltaidetta tarjotaan laidasta laitaan niin klassisen kuin rokillisen ystäville. Tervetuloa tänä vuonna kesä-heinäkuun vaihteessa Evankeliumijuhlille Helsinkiin!

perjantai 31. maaliskuuta 2017

The Rasmus - Paradise

Sävelmä soi rouheasti f-mollissa, pop-musiikin harvinaisessa sävellajissa. The Rasmus on julkaissut uuden singlen nimeltään Paradise. Esitys lähtee liikkeelle sähkökitaran yksiäänisesti säestämällä säkeistön lauluosuudella. Tunnelmaan sisältyy harrasta kaihoisuutta ja katu-uskottavaa puhuttelevuutta. Laulamisessa on svengaavaa vääntöä, ja lisäksi soinnut pyrkivät kiehtovan jännitteisesti des-duurista perussävellajiin eli f-molliin.

Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin rock-yhtyeisiin kuuluvan The Rasmuksen edellisestä albumista on kulunut viisi vuotta, ja kokonainen uusi albumi julkaistaan tänä vuonna syyskuussa. Paradise-laulun taustalla on Amerikkaan muuttamiseen liittyviä tuntemuksia. Toisen paratiisi voi olla toiselle paratiisin vastakohta. Amerikassa muodostuu uusi perspektiivi Suomeen. Laulussa pohditaan paratiisin sijaintia.

Uuden singlen musiikkiin ja tulkintaan kuuluu Rasmuksen omia maneereja. Yksiääninen sähkökitaran komppaus muistuttaa Prodigyn teknosävyjä. Säkeistön ja kertosäkeen väliosassa akustinen ja nylonkielinen Landola toimii samettisesti näppäiltyjen sointujen instrumenttina. Sointujen jännitteisyys vähenee ja muuntautuu kansanlaulumaiseen countryn sävyyn. Urbaani säkeistön tunnelma vaihtuu puuvillapellon maalaismaisemaan.

Kertosäkeen stadionrock-sävy siirtää musiikillisen tarinan popcornilta tuoksuvaan baseball-ottelun katsomoon. Coldplayn vaikutteita kuuluu taustalaulamiseen. Kertosäe svengaa ollen samalla mahtipontinen ja ilmava. Soinnut jälleen pyrkivät jännitteisesti des-duurista f-molliin.

Laulun musiikillisessa ilmaisussa olennaisia ovat tunnelman ja äänimaiseman lisäksi jännitteiset soinnut ja niiden suhde melko yksinkertaiseen ja pelkistettyyn melodiaan. Sävelmä kasvaa vaikuttavasti edetessään. Toisen säkeistön herkullinen jousiorkesterisoundin taustamatto kuulostaa tuoreelta ja erilaiselta verrattuna ensimmäiseen säkeistöön, jossa rummutkin osallistuvat viiveellä säestykseen. Rasmuksen uusi single Paradise on musiikiltaan yksinkertaista mutta totta, samaan aikaan nuorekasta ja aikuismaista rockia. Voimakkuuden vaihtelu eli dynamiikka sävelmässä kiehtoo. Toteutus tavoittaa niin perusrockin, countryn kuin edm-tyylin harrastajat. Uuden singlen kokonaisvaikutelma on hallittu, huolella kypsytetty ja kiireetön esitys. Sävelmä ottaa hallitusti ja heti paikkansa matkailumusiikin klassikoiden sarjassa.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Onnellisuus

Ihminen on onnellisin tajutessaan, että on unohtanut syödä. Kysymys on työhön, muihin askareisiin ja harrastuksiin liityvästä flow-tilasta, jossa keskittynyt toiminta sulkee koko muun maailman ulkopuolelleen. Yhtäkkiä vain havahtuu ja huomaa aterian nauttimisen unohtuneen.

Ihminen on onnellisin toimiessaan lähellä suorituskykynsä huippua. Tason saavuttaminen edellyttää flow-tilaa. Jaettu onnellisuus moninkertaistaa palkitsevan kokemuksen. Flow-tilasta havahtuneella on mahdollisuus maksimoida onnellisuuden kokemus aterioimalla yhdessä muiden kanssa. Onnellisuus on työn, määrätietoisen toiminnan sekä levon ja sosiaalisten suhteiden tasapainoa.

Minulle Välimeren maiden ateriarytmi merkitsee onnellisten ihmisten ruokakulttuuria. Kevyt aamiainen ja pikainen lounas mahdollistavat työpäivän mittaisen tehokkaan flow-tilan. Työssä saavutettu palkitseva tunne maksimoidaan aterioiden illalla läheisten ja ystävien seurassa. Matkailijana on upea kokemus nauttia lämpimänä iltana tunnelmasta ravintolaterassien täyttämillä kujilla Keski-Euroopan ja Välimeren maissa. IIoinen puheensorina, ruokien houkuttelevat tuoksut ja erilaisten taustamusiikkien soundit viipyilevät herkullisesti maalauksellisessa arkkitehtuurissa.

Havainnot Välimeren ruokakulttuurista tukevat iltasyömisen terveellisyyttä. Tärkeintä on, että ravintotarpeet tulevat vuorokauden aikana täytetyiksi. On samantekevää, milloin ravintoaineet nautitaan. Ei Välimeren maissa näy lihavia ihmisiä niin paljon kuin aamupalan merkitystä korostavassa Pohjolassa. Välimeren maissa syödään paljon kasviksia, meren antimia ja terveellisiä rasvoja kuten oliiviöljyä.

Syömishäiriöisellä ihmisellä ongelma saattaa olla flow-tilan saavuttaminen työssä ja harrastuksissa. Palkitseva kokemus puuttuu sillä työpäivän päättymisen hetkellä, jolloin syömishäiriötön varaa jo ravintolapöytää illallisseurueelleen. Syömishäiriöiset ovat usein perfektionistejä, joilla neuroosit ja pakkoajatukset hämärtävät kokonaisuudet ja kutsumuksen. Harhoista ja epäolennaisuuksista tulee tavoitteita.

Onnellisuuden kadottaneista ihmisistä joku oireilee syömisellä, toinen masennuksella ja ahdistuneisuudella, joku käyttäen päihteitä ja toinen eristäytymällä ihmissuhteista. Työn ja opiskelun rytmi parhaimmillaan joustaa elämänhallinnan häiriintyessä. Tehokkaan toimintakyvyn jaksoina pitää olla mahdollisuus pidempään työaikaan. Lyhennetty työaika edistää puolestaan toipumista ja työkykyyn palautumista. Onnellisuus edellyttää kokemusta vastakohdistaan. Onnellisuus ei katoa, jos sitä tietoisesti tavoittelee. Onnellisuus on kutsumuksen määrätietoisen toteuttamisen sivutuote, jota saa ja täytyy tietoisesti tavoitella.