keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Maija Poppanen ja psykiatrin arvio

Yle Radio 1:ssä kuultiin uudenvuodenaattona Kuka on kukin kirjallisuudessa -sarjan jakso, jossa psykiatri Jari Sinkkonen arvioi Maija Poppasen kirja- ja elokuvahahmoa. Sinkkosen mukaan Poppanen edustaa nykyisissä tosi-tv –ohjelmissa esitettäviä tilanteita, joissa vanhempien auktoriteetti suhteessa lapsiin on hukassa. Perheen ulkopuolelta tuodaan yhteisöön hahmo, joka takoo järkeä kaikkiin osapuoliin palauttaen järjestyksen.

Maija Poppasen tarina kirjoissa alkaa tilanteella, jossa Kirsikkatie 17:ssa asuvat herra ja rouva Pankki tahtovat lapsilleen edullisesti parhaan mahdollisen hoitajan. Poppanen saapuu työhaastatteluun itätuulella ja poistuu länsituulella. Hänen hahmoonsa kuuluvat muun ohella nappikengät, papukaijan muotoinen sateenvarjo sekä lapsen läpi näkevä tiukka katse. Kirsikkatiellä Poppanen saa lapsia tarkasteltuaan heistä vaikutelman, joka johtaa työsopimuksen syntyyn. ”Minä otan paikan” ja ”minä tulen” -lauseet ovat tilanteessa Poppasen tahdonilmaisuja. Lauseet kertovat naisen poikkeuksellisesta oma-aloitteisuudesta laman jälkeisellä 1930-luvulla, jonne kirjan tapahtumat sijoittuvat. Psykiatri Sinkkosen mukaan jo työhaastattelu kuvaa Poppasen hahmona, joka selkeästi poikkeaa valtavirrasta.

Sinkkonen näkee Maija Poppasen hahmon kaksijakoisena. Lähtökohdaltaan rooli oli -30-luvulla tyypillinen varsinkin paremmissa perheissä, joissa lastenhoitajilla oli laaja tehtäväkenttä. Poppasen yhtenä hallitsevana piirteenä korostuu haltijattaren rooli kiehtovien salaisuuksien maailmassa. Toisaalta hän näyttäytyy tiukkana lastenhoitajana. Roolien ristiriita välittyy, kun lasten omat havainnot kohtaavat salaisuuksien maailman. Poppanen määrätietoisesti kiistää mitään erikoista tapahtuneen, kun lapset ovat huomanneet jotakin hämmentävää. Myöhemmin jokin todiste puoltaa lasten havaintoja.

Sinkkonen tulkitsee Poppasen hahmon esiintyvän tiukasti auktoriteetin suojassa. Lastenhoitaja ei osallistu alaistensa keskusteluihin. Lasten havaintojen mitätöinnin Sinkkonen väittää olevan pahinta, mitä lapselle voi tehdä. Kasvatustehtävissä tulee olla rehellinen ja luotettava. Poppanen näyttäytyy osin jumalhahmona suhteessa eläimiin. Häntä tervehditään ja hänet tunnetaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Kirjojen kasvatustilanteissa tilanteet jätetään hieman sadistisin sävyin aikuisten salaisuuksiksi, joiden kätkemiseen lapset joutuvat tyytymään. Maija Poppasen hahmosta kertovissa elokuvissa tiukan lastenhoitajan rooli korostuu lievemmin ja haltijattaren rooli painottuu. Päähenkilön karski, kova ja kylmä puoli on karsittu pois. Kirjailijan alkuperäisessä ideassa luonteen jyrkkä ristiriitaisuus on ollut teoksen ydin.

tiistai 30. joulukuuta 2008

Kesää kohti

Iskelmän vuosiäänestys on valmiina avautumaan suoran kansanvallan äänitorveksi välittömästi, kun vuosi 2009 alkaa. Gospelmusiikin alkusoinnut uudelle vuodelle kuullaan Tampereen Pirkkahallin ja Turun Mikaelinkirkon ohella Helsingin Club Libertessä, jonne sijoittuu kolmen trubaduurin yhteiskonsertti uudenvuodenpäivänä. Yksi esiintyjistä on Joose Keskitalo, jonka musiikki tunnetaan sinnikkäästä soutamisesta valtavirtaa vastaan. Säveltaiteen moniottelijan keikkapaikkana Liberte toiminee erityisen hyvin. Rakennuksen yleisessä tunnelmassa on paljon samaa kuin Savonlinnan legendaarisessa Olavinkatu 66:n puutalossa, joka tunnetaan taiteilijan luovan työn aiempana tukikohtana. Liberten keikka uutenavuotena suuntaa ajatuksia kohti valoisampia vuodenaikoja ja suven oopperajuhlia, joiden oheisohjelmaksi sopisi tunnelmallinen gospelkonsertti järjestettynä Olavinkatu 66:n pihalla.

Arvioitaessa vuodenvaihdetta urheilun alalla kohdistuvat ajatukset osittain viime kesään ja tulevaan kevääseen. Elo- ja syyskuussa Pekingistä välittyi unohtumattomia mitalitaisteluita ja tunnelmakuvauksia Suomen varhaisiin aamun tuokioihin. Alkaneena talvena näyttäisi maajoukkueemme menestys hiihtolajeissa saavuttaneen toiveikkuutta herättävän tason. Jääkiekon SM-liigassa erityisesti Jyväskylän selkeä sarjajohto enteilee värikkäitä pudotuspelejä ja loppuotteluita aurinkoisten keväthankien kuukausiin.

maanantai 29. joulukuuta 2008

Kohti uuttavuotta

Joulun jälkeiseen radion musiikkikattaukseen sopisi kuuntelijoiden äänestämä kaikkien aikojen diskohittien lista, joka kuultaisiin taajuuksilla uudenvuoden aattona. Jonakin viime vuosien vappuaattona joko Voice tai Kiss FM järjesti tällaisen. Listalta jäi erityisesti mieleeni Basic Element -yhtyeen Shame-kappaleen korkea sijoitus. Kyseessä on -90-luvun puolivälin hitti, joka ilmestyttyään viihtyi radiosoitossa ehkä hieman keskivertohittejä kauemmin. Kuitenkin kappale käytännössä poistui radiosoitosta tämän jälkeen, mutta biisi on ilmeisesti pysynyt kuuntelijoiden mielissä joko ravintoloiden tiskijukkien avulla tai muilla tavoin.

torstai 25. joulukuuta 2008

Keskitalven juhlaa

Valkea joulu ilahduttaa Kymijoen vesistön ja Salpausselän järvimaisemissa. Talviaurinkoakin on tänään aamupäivällä havaittu etelä-Suomessa.

Päijät-Hämeen molemmin puolin on valmistauduttu keskitalven juhlan ohella historiallisiin kuntaliitoksiin, jotka toteutuvat vuodenvaihteessa. Hämeenlinnan ja Kouvolan laajentumisissa on kiinnittänyt huomiotani Kouvolan uusi vaakuna, jossa Kymenlaakson perinteisistä mustan ja harmaan väreistä otetaan aimo askel kohti Mikkelin ja Kuopion vaakunoiden keltamustaa tyyliä.

Kouvolan suuntaan kohdistuvat lähipäivinä lisäksi rautatieharrastajien ja matkailuväen katseet, kun venäläiset joulunviettäjät saapuvat Suomeen useilla tilausjunilla. Osa vuoroista ajetaan Lappiin ja siellä ensi kertaa myös Torniojoen laaksoon. Etelä- ja keski-Suomessa kohdistuu matkailualan toiveikkaita odotuksia erityisesti niihin matkustajiin, jotka jäävät juhlapyhien viettoon väliasemille.

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Kouvolan vaakuna

Vuodenvaihteessa laajentuva Kouvola on saanut uuden vaakunan. Kouvolan valtuusto valitsi maanantaina tunnuksen kolmesta ehdokkaasta. Voiton vei musta- ja hopeataustainen työ, jonka kuva-aihe on kultainen ja liljapäinen kuusipuolainen sideruusuke. Ruusuke kuvaa kuuden kunnan liittoa. Puolien päissä olevat liljat viittaavat Kymenlaakson nimikkokukkaan eli keltakurjenmiekkaan. Musta ja hopea edustavat Kymenlaakson perinteisiä värejä. Valitun vaakunan aaltokoroinen tyviö viittaa Kymijoen kaupunkiin.

Maanantaina Kouvolan valtuuston ratkaisevassa äänestyksessä tunnus voitti vastaehdokkaansa niukasti 37-36, kun tyhjiä ääniä annettiin kaksi. Äänestyksissä puoluerajat menivät rikki joka puolella. Makukysymyksestä ei ollut tehty tiukkoja ryhmäpäätöksiä. Kouvolan Sanomien verkkosivut ovat uutisoineet vaakunan valinnasta alkaneen viikon maanantaina ja tiistaina.

Lähialueen aluekeskuksista Kotkan, Savonlinnan ja Jyväskylän vaakunoita hallitsevat siniset ja vaaleat sävyt. Uuden Kouvolan vaakuna liittyy väreiltään Mikkelin ja Kuopion tunnusten keltamustaan joukkoon. Kuusipuolainen ruusuke muistuttaa kuviona Lahden vaakunan seitsenpuolaista junan vaunun pyörää. Lahden vaakunan väreihin kuuluvat mustan ja hopean lisäksi punainen.

Sekä värit että aihe yhdistävät Lahden vaakunan Kouvolan väistyvään vaakunaan. Siinä vinoristikuvio ja punaiset avaimet kertovat Kouvolan asemasta rautatieliikenteen risteyspaikkana sekä rautatieläisten ja liikemiesten kotipaikkana.

maanantai 1. joulukuuta 2008

Prosenttiperiaate

Riihimäellä ilmestyvä Aamuposti-lehti kertoi sunnuntaina vallanvaihdosta Suomen Kuvanveistäjien liitossa. Yhteisön uudistuneen johdon tavoitteena on vakiinnuttaa prosenttiperiaate kaikkeen uudisrakentamiseen mukaanluettuna maanrakennus. Periaatteen mukaan kaikessa uudisrakentamisessa osoitetaan tietty prosenttiosuus kokonaisbudjetista taiteeseen, joka sijoitetaan rakennettavaan kohteeseen. Ajatus ei ole uusi, mutta Kuvanveistäjien liitossa tavoite on tuore. Yhteisö aikoo myös kehittää yritysten taidehankintaa ja -lainausta.

Taiteellisen äänen alalla Toivontuottajien Jouluradion matka on päässyt vauhtiin hämärässä vuodenajassa. Muutaman viikon aiemmin ehti verkossa aalloille Radio Novan jouluradio. Novan juhlatuotteeseen verrattuna Toivontuottajien tarjonta vaikuttaa syvällisemmin kansainväliseltä ja kokeilevammalta suhteessa kotimaisiin esiintyjiin. Esitysten ulkomaisuusaste näyttäisi olevan Toivontuottajilla korkeampi.

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Kirjasto

Suomen maaseudulla kirjasto kohoaa usein kirkon ohella keskellä kylää. Maakuntakeskuksista Mikkelissä pääkirjasto rajoittuu kauppatorin kortteliin ja Helsingissä Kirjasto 10 palvelee Elielinaukion sykkeessä. Suomen kaupungeissa pääkirjastot sijaitsevat yleensä keskikaupungin ulkoreunalla. Lappeenrannassa pääkirjaston kohdalla kulkee selkeästi ydinkeskustan itäinen raja sekä Tampereen Metso-kirjastolla läntinen raja. Oulussa pääkirjasto, kaupunginteatteri ja kauppatori muodostavat yhdessä keskustan länsireunan meren rannalla.

Lahdessa pääkirjasto avataan remontin jäljiltä yleisölle maanantaina. Korjattavana on ollut kolmatta vuosikymmentään lähestyvä rakennus, jonka Suomen Betonitieto Oy valitsi vuoden 1990 parhaaksi betonirakenteeksi. Lahdelle on kertynyt lajin kunniamainintoja jo viisi. Palkinnon voitti vuonna 1971 Lahden suurmäki, vuonna 1977 urheilukeskuksen katsomo, vuonna 1982 teatteritalo ja viimeksi vuonna 2006 Keravan ja Lahden välinen oikorata. Lahti on betonirakenteiden voittajana ylivoimainen kakkonen heti Helsingin jälkeen. Tampereen kolme voittoa ovat ottaneet Näsinneula vuonna 1970, Asunto Oy Lintuniitty vuonna 1979 ja Metso-kirjasto vuonna 1985. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970.

Valmistuessaan teatteritalon viereen vuonna 1990 Lahden pääkirjasto sijaitsi selkeästi keskikaupungin itärajalla. Seuraavien vuosien kehitys vahvisti asetelmaa. Kirjaston itäpuolisesta Paavolasta rakennettiin asuinalue eikä keskikaupungin laajennusta. Paineita vastakkaiselle kehitykselle oli nähtävissä 1990-luvun alussa, jolloin keskikaupungin itäpuoliskolle valmistuivat Trion ja Hansan kauppakeskukset sekä Euromarket. 2000-luvun alun jälkeen Lahden keskusta on jälleen painottunut länteen ja Vesijärven rantaa kohden. Tätä kehitystä näyttäisi tulevina vuosina vahvistavan Ranta-Kartanon korttelin uudisrakentaminen.

Vuoden 2007 parhaana betonirakenteena palkittiin Turun pääkirjaston uudisosa, joka sijaitsee kauppatorin ja Aurajoen välikortteleissa. Turussa keskikaupungin itärajaa on mielekästä etsiä vasta joen Kupittaan puoleiselta rannalta. Tästä johtuen rakennus kuuluu sijainniltaan samaan sarjaan Mikkelin pääkirjaston ja Helsingin Kirjasto 10:n kanssa.

perjantai 28. marraskuuta 2008

Hiihtojuna

Suomen suosituimman leivän tuotemerkki viittaa Vaasan kaupunkiin. Samalla seudulla kulkee maamme kansoitetuin matkustajajuna. Kyseessä on iltapäivien IC55-vuoro Helsingistä Seinäjoen kautta Ouluun. Pääteaseman lääniin sijoittuu Kuusamo, joka on Suomen suosituin mökkikunta sekä lähipäivinä hiihdon maailmancupin kilpailupaikka.

Kerava-Lahti -oikorata nopeutti junamatkoja Helsingin ja Kajaanin välillä. Etelä-Suomen ja Kuusamon välisillä reiteillä Pohjanmaan radan merkitys on samalla kasvanut. Kehitystä on vauhdittanut Kainuun yöjunan karsiminen sekä aiempi Taivalkosken matkustajajunien lakkauttaminen. Lisäksi Oulun ja Kuusamon välisten bussivuorojen määrä on noin kaksinkertainen verrattuna liikennöintiin Kajaanin ja Kuusamon välillä.

Rukalla yhdistetyn maailmancupin avaukseen osallistuu tulevana viikonloppuna isäntäseurasta kaksi Kuusamon Erä-Veikkoa. On harvinaista, että pienen paikkakunnan urheiluseurasta kilpailee kaksi jäsentä yhtä aikaa samassa lajissa maailmancupin tasolla. Aiheesta kertoo Kuusamossa ilmestyvän Koillissanomat-lehden verkkouutinen tänään. Uutisessa muistellaan, että vajaat 17 vuotta sitten Erä-Veikkojen kaksi edustajaa osallistui Albertvillen olympialaisissa yhdistetyn kilpailuun.

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Punaista ja vihreää

Kunnallisvaalien jälkeiset puoluevaltuustojen kokoukset heijastelevat vasemmiston eriytymistä. Puheet vasemmistoliitosta sosiaalidemokraattien apupuolueena saavat jarrua. Puolueiden yhdistämisen ajatus vaimenee. Toisaalta puoluevaltuustojen linjauksissa on niin vähän yhteistä, että ajatus apupuolueesta ja yhdistymisestä saa tätä kautta tukea. Kannanotot nähdään toistensa täydentävinä osina.

Sosiaalidemokraattien kahden viikon takainen puoluevaltuuston julistus Mikkelistä kohdistuu lähes täysin talouteen. Hallitukselta vaaditaan laman torjumiseksi ja hallitsemiseksi toimeentulon tehokkaampaa turvaamista. Lisää voimavaroja tahdotaan myös lapsiperheiden ja ikääntyneiden palveluihin. Hallitusta vaaditaan perumaan epäoikeudenmukaisesti kohdennetut veronalennukset ja tuottavuusohjelmiin perustuvat henkilöstövähennykset.

Helsingissä kokoontui viikkoa myöhemmin Vasemmistoliiton puoluevaltuusto. Kokouksen lausumissa vaaditaan sosiaaliturvaan lisää selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja riittävyyttä. Pätkätyöntekijöiden ansiosidonnaista työttömyysturvaa tahdotaan parantaa. Ilmastolaki tahdotaan saada ripeästi voimaan. Puolueen sisällä vaaditaan tilan raivaamista uusille toimijoille. Tavoitteena on välttää tehtävien kasautumista sellaisille henkilöille, jotka ovat hoitaneet useita tehtäviä jopa vuosikymmeniä. Esimerkiksi yhdellä valtuutetulla ei tule olla kahta lautakuntapaikkaa.

Sosiaaliturvaa koskeva Vasemmistoliiton kannanotto sisältää turvan riittävyyttä koskevan osan. Tällä kohtaa sointuu sosiaalidemokraattien kanssa yhteinen sävel, joka jatkuu verotuksen alalle. Kolmisointuun yhdistyy Kristillisdemokraattien Helsingissä esittämä puoluevaltuuston lausuma viime viikonlopulta. Puolue vastustaa valtion tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksiä työvoimapalveluissa.

Kristillisdemokraatit tekevät irtioton opposition yhteisistä sävelistä perhe- ja perintöoikeuden sekä kaupan alalla. Puolue esittää rekisteröidyn parisuhteen lasten aseman turvaamista muutoin kuin sisäisen adoption kautta. Kauppojen aukiolon vapauttamisen puolue katsoo lisäävän liikennettä ja päästöjä muiden haittojen ohella. Valtuusto ei kannata sunnuntaiaukiolon laajentamista, jota hallituksessa Vihreät kannattavat. Tulevana viikonloppuna kokoontuu Vihreiden puoluevaltuusto Helsingissä ja Keskustan puoluevaltuusto Järvenpäässä.

tiistai 25. marraskuuta 2008

Pellosta lentokentälle

Luomuliitto on nimennyt vuoden luomutilan ja luomuyrittäjän. Molemmat tunnustukset jaettiin noin viiden kilometrin päähän Finncommin liikennöimiltä lentoasemilta. Kerimäen Makkolan kylästä palkittiin Muhosen maatila, johon kuuluu luomutilan lisäksi tilaleipomo. Yrittäjistä parhaaksi mainittiin Ilmajoen Makkaramestarit, joiden tuontanto sijaitsee Ilmajoen Pojanluoman kylässä.

Palkintojen arvoa korostaa maamme talouteen ennakoitu lama. Taantuman aikana elintarvikkeiden kulutus painottuu arkiruokiin, joita edustavat ruisleipä ja makkara. Muhosen ruisleivän kilpailijoihin kuuluu Etelä-Savossa erityisesti Suur-Savon leipomon Marskin arinaleipä. Ilmajokelaisten merkittävin haaste saattaa olla hinta. Liha-alalla valtakunnallinen HK on ennakoinut tuotannon painopisteen siirtämistä kohti edullisia tuotteita, mikäli lama ja kysyntä edellyttävät.

Tuotannon laajentamista varmasti puntaroidaan sekä Ilmajoella että Kerimäellä. Liikenneyhteyksien puolesta Helsingin ruokakauppojen valloitus on Makkolasta ja Pojanluomasta mahdollinen. Ainakin Finncommin matkustamolehti saa palkituista yrityksistä kaksi varmaa artikkelin aihetta.

maanantai 24. marraskuuta 2008

Joulukatu

Television urheilulähetyksille antaa lisäarvoa kilpailupaikoille matkustavan toimittajan, kommentaattorin ja oman kameramiehen työ. Vaihtoehtona on selostaa ja kommentoida kansainvälistä kuvaa ja ääntä jostakin muualta. Katsojalle jää tällöin etäiseksi läsnäolon kokemus suhteessa urheilulajiin, kilpailupaikkaan ja urheilijoihin. Näihin perehtyminen jää korostuneesti tv-yleisön omalle vastuulle. Toimittajan läsnäolo kilpailupaikalla välittää katsojalle myös lajin läheistä ja hallittavaa vaikutelmaa. Suorituspaikkaan kuuluu laaja alue ja pitkiä etäisyyksiä erityisesti formulassa ja maastohiihdossa.

Formulan ajoneuvojen joukko liittää yhdellä maantiesuoralla hetkeksi toisiinsa monet tekniikan, viestinnän ja markkinoinnin korkeimmat saavutukset. Lähtöruutujen äärellä juuri ennen kilpailua jaloitteleva toimittaja välittää usein vivahteikkaasti hetkeen liittyviä tunteita ja tunnelmia. Maastohiihdon maailmancupin avauksessa nähtiin kuluneena viikonloppuna niukemmin tekniikkaa ja mainontaa. Jällivaaran ladulta juonnettiin Ylen tv-lähetysten alkusanat osakilpailun molempina päivinä.

Jällivaaran osakilpailun toinen päivä toi Suomelle viestihopean. Samoihin aikoihin Helsingin keskustassa vietettiin joulukadun avausta. Aleksanterinkadulle syttyivät koristevalot, joissa värittömät lamput tummanruskean Stockmannin yhteydessä luovat yhdessä hohdokkaita harmaan vivahteita. Näitä sävyjä tarjoillaan näyteikkunoilla lisäksi valmiina. Kadun yllä koristevalojen muotoilu viittaa kolminaisuuteen ja enkeleihin. Tältä saattaisi näyttää katolisen Monacon maisema tv:ssä, mikäli formuloita ajettaisiin lähempänä joulua.

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Yhteislähetys

Lauantain tapahtumat maastohiihdon maailmancupin kauden avauksessa toivat osakilpailun isäntämaalle kaksi voittoa. Suomi sai Ruotsin Jällivaarasta yhden pronssisijan, ja päivän kuudesta palkintosijasta menivät lisäksi kaksi Norjaan ja yksi Italiaan. Sunnuntaina osakilpailussa ovat vuorossa viestihiihdot.

Tv:stä näkemieni tuokioiden perusteella Yle välitti normaaliin tapaan kansainvälistä kuvaa kilpailusta. Juontajan ja kommentaattorin alkujuonto ladun varrelta nähtiin uutisten tavoin kasvojen kera, joten Ylelläkin täytyi olla ainakin yksi kamera käytössä. Käsittääkseni Ylellä ei ollut erillistä radiotoimittajaa Jällivaarassa. Havaintojeni mukaan tunnelmia välitettiin radioon kisojen aikana harvakseltaan. Ylen säästökuurista olisi keskipäivällä voinut ottaa ilon irti tuokiomaisilla radion ja tv:n yhteislähetyksillä. Tällöinkään erillistä radiotoimittajaa ei olisi tarvittu.

lauantai 22. marraskuuta 2008

Ladun avauksia

Tänään alkaa maastohiihdon maailmancupin kiertue. Käynnistyvän kauden itäisin osakilpailu käydään Venäjän Rybinskissä, jossa sijaitsee Euroopan toiseksi suurin tekojärvi. Tammikuun puolivälissä tarjotaan Vancouverin olympialaisten esimakua Whistler Olympic Parkista. Ruotsin Jällivaarasta alkavan kauden 14 osakilpailua käydään Kanadan vierailua lukuunottamatta Euroopassa. Kuusamon laduilla otellaan viikon kuluttua. Maaliskuussa sarja palaa Pohjoismaihin edeten Lahden, Trondheimin ja Tukholman kautta Faluniin, jonne kausi päättyy. Talveen kuuluvat lisäksi MM-hiihdot, jotka sijoittuvat Tsekin Libereciin.

Norrländska Socialdemokraten -lehden 12. marraskuuta julkaisema verkkouutinen kertoo, että Jällivaarassa kohotetaan myös matkailun tuloskuntoa. Tukholman ja Jällivaaran välillä liikennöivä Nextjet-lentoyhtiö on syksyn 2008 aikana ilmaissut tahtovansa Jällivaaraan lentokonehallin, joka helpottaisi laivaston jäänkäsittelyä. Jällivaaran kunta ei ole antanut lentoyhtiölle lupaa väliaikaisen hallin rakentamiseen. Kunta rakentaa itse pysyvän hallin, jonka arvioidaan valmistuvan syksyllä 2009. Rakentamisen arvioidaan maksavan noin 3 miljoonaa euroa, josta puolet on EU:n varoja. Halliin mitoitetaan tilaa yhdelle Boeing 737-kokoluokan koneelle, jossa on noin 180 matkustajapaikkaa. Muut kokoluokan tarvitsemat lentoaseman puitteet aiotaan rakentaa vuoteen 2011 mennessä. Nykyisin tämän suuruisilla koneilla ei voida liikennöidä Jällivaaraan.

Suomen puolella Helsingin ja Lappeenrannan välisten lentojen kone on viime viikkoina vaihdettu 34-paikkaisesta 36-paikkaiseen Saab 340 -sarjan koneeseen. Lisäistuimille on tarvetta Helsingin suuntaan erityisesti alkuviikon varhaisaamuina ja Saimaan suuntaan varsinkin loppuviikon myöhäisiltoina. Etelä-Karjalan kasvavasta markkinasta kertoo myös VR:n uusi IC2-juna, joka liikennöi 14. joulukuuta alkaen Helsingistä Lappeenrantaan keskipäivisin ja kulkee iltapäivällä takaisin pääkaupunkiin. Lappeenranta on ollut harvinainen pääteasema Suomen matkustajajunien historiassa.

perjantai 21. marraskuuta 2008

Pasilasta lentoasemalle

Joukkoliikenteen yhteyttä Pasilan aseman ja lentoaseman välillä tulee mielestäni kehittää. Tällä hetkellä reitistä selviytyy nopeimmin kulkien junalla Pasilasta Käpylään ja bussilla edelleen lentoasemalle. Yhteys Pasilan ja Käpylän kautta lentoasemalle on kilpailukykyinen laajan alueen kannalta. Tähän vaikuttaa osittain Malmin ja Espoon lentokenttäbussien vuoroväli. Malmista lentoasemabusseja kulkee aamusta iltaan yleensä puolen tunnin välein sekä Espoon keskuksesta ja Leppävaarasta yleensä tunnin välein. Lähijunissa nähtäviin seisakekaavioihin kannattaisi lisätä 61- ja 615-bussilinjojen yhteinen tunnus Helsingin ja Tikkurilan lisäksi Käpylän kohdalle.

Tulevana viikonloppuna avataan hiihdon maailmancupin kausi Ruotsin Jällivaarassa. Ainakin median edustajia matkustaa luultavasti Pasilasta kisoihin Vantaan lentoaseman ja Tukholman Arlandan kautta. Tälloin loppumatkan siivittää todennäköisesti Nextjet-lentoyhtiö, joka harjoittaa laajasti Ruotsin valtion ostoliikennettä Norbotteniin. Talvikaudella Nextjet lentää Tukholman ja Jällivaaran välillä suuntaa kohden 12 vuoroa viikossa.

Nextjet voitti toukokuun lopulla tarjouskilpailun, joka koski Tukholman ja Jällivaaran välisiä talven lentoja. Valmistautuminen reitin liikennöitsijän vaihtoon sai kesän edetessä ATP-turnauksen piirteitä. Yhteyden väistyvä lentoyhtiö ajautui talousvaikeuksiin ja lensi liian pienellä koneella. Elokuussa 50-paikkainen Saab 2000 -kone oli yllättäen vaihdettu 34-paikkaiseen Saab 340 -koneeseen. Alkusyksyllä Nextjet pääsi aloittamaan Tukholman ja Gällivaren väliset lennot noin kaksi kuukautta suunniteltua aiemmin. Yhtiön sopimuskauden oli alunperin määrä käynnistyä vasta lokakuun lopulla. Laivastoksi on reitille tuotu 68-paikkainen British Aerospace Advanced Turbo Prop, eli BAe ATP.

Ylen verkkosivujen urheiluosastolla on katseltavissa Kurkista kulisseihin -koosteita, joissa kerrotaan urheilu-uutisten työstämisestä sähköisiin viestimiin. Jaksot alkoivat Pekingin kesäisistä olympialaisista ja ovat edenneet Pasilan työvaiheisiin. Hiihdon välittäminen yleisölle on aihe, joka täydentäisi mielenkiintoista sarjaa. Tälle viikonlopulle on Jällivaaraan ennakoitu kireää pakkasta, joka saattaa haitata hiihtoa ja uuden koosteen pikaista tuottamista.

torstai 20. marraskuuta 2008

Uusia reittejä

YTV:n ennakkotilaus vuoden 2009 junaliikenteestä toisi Keravan kaupunkiradalle uusia N-junavuoroja arki-iltoihin ja lauantaihin. Tilaus koskee ensi syksynä alkavaa liikennekautta. Nykyiset K-junat säilyisivät arki-illoissa N-junien ohella, mutta lauantain liikenteestä K-junat poistuisivat. Uusia N-junia muunnetaan I-junista, jotka aiotaan ajaa ruuhka-ajan ulkopuolella Tikkurilasta N-tunnuksella Keravalle. Muutos liittyy Vantaan bussilinjaston muokkaamiseen, joka on vähentänyt suoria seutulinjoja Helsingin keskustan ja Vantaan osien välillä.

Lähijunasta tulee yhä useammin runkoyhteys Helsingin ja Vantaan välisiin matkoihin, joita linja-auto Vantaalla täydentää. N- ja K-junien kuulutuksissa liittymäbussien kasvava merkitys tulisi mielestäni huomioida. Saavuttaessa Vantaan seisakkeille tulisi junassa mainita aseman nimen lisäksi tärkeimmät vaihtoyhteydet linja-autoihin sekä nykyiseen tapaan junien väliset vaihtoyhteydet. Näinhän Tukholman Tunnelbanassakin tehdään.

Kotimaan lentoliikenteessä lähiajan uudistujiin kuuluvat Kittilän reittiyhteydet. Kohteeseen lentää tänä talvena 2,5-kertaiseksi kasvava yhtiöiden joukko. Finncomm on aloittamassa lennot Tampereelta, SAS kuljettaa pian Tukholmasta ja Aeroflot-Nord ryhtyy liikennöimään Murmanskista ja Arkangelista. Tältä suunnalta yhä suurempi määrä venäläisiä lomailee vuosittain Kittilän kunnan Levin alueella.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Tukholma

Viime sunnuntaina Ruotsin pääkaupunki näyttäytyi Helsinkiin verrattuna siltojen ja kukkuloiden talvikaupunkina. Jo aamulla kävelyyn satamasta rautatieasemalle kuului näkymä Gamla Stanin ja Centralbro-sillan kortteleista harjuille ja Västerbronin sillalle, jotka reunustavat Mälarenia lännessä. Kungsholmenin rannassa rakennuksia värittivät poutaisen auringonnousun säteet. Tukholman kaupunkikuvassa yllättävät myös Kungsgatanin kiviset kävelysillat, joilta arvioni mukaan kertyy korkeuseroa katuun jopa yli 10 metriä. Kortteleiden kiehtovuutta lisäävät siltojen ja katutason väliset portaikot.

Joulukoristeita näkyi Tukholman katukuvassa viime sunnuntaina lähinnä tavarataloissa ja rautatieaseman sisäänkäynnin yhteydessä. Varsinaisia jouluvaloja en havainnut kaupungin marraskuisessa katukuvassa lainkaan. Sahramipullan tuoksu muistutti joulusta Rågsvedin metroaseman kioskilla, mutta tuote taitaa Ruotsissa kuulua kaikkiin vuodenaikoihin. Lisäksi Rågsvedin ympyrämäinen ostoskeskus metroaseman vieressä toi rakennuksena mieleeni Lappeenrannan Sammonlahden ostoskeskuksen.

Tukholman metrossa pysähdyttää kirjaimellisesti noin parin sekunnin viive junan pysähtymisen ja ovien avautumisen välillä. Hiljaista tuokiota edeltää kuulutusten sarja, jossa usein luetellaan vaihtoyhteydet metro- ja bussilinjoille sekä muistutetaan riittävästä turvavälistä laiturilla. Kulttuuri poikkeaa siis Helsingin metrosta, jossa kuulutetaan pelkät asemien nimet sekä Itäkeskuksessa metrojen vaihtoyhteys. Eroavuutta vahvistavat Ruotsin puolella junakaluston sinisemmät värit sekä Hagsätran linjalla asemien nykytaide.

Kaukoliikenteen rautatieasema on Tukholmassa Helsinkiin verratuna matalampi, vähemmän kuutiomainen, leveyssuunnassa pidempi sekä sisätiloiltaan yhtenäisempi ja torimaisempi rakennus. Sijainti idän ja lännen sekä etelän ja pohjoisen välillä ei Tukholman rautatieasemalla korostu Helsingin aseman tavoin. Tukholman aseman ilmapiiri kallistuu selkeämmin länteen.

tiistai 18. marraskuuta 2008

Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden liitto

Mitä kauemmaksi Düsseldorfista mennään, sitä etäämmälle siirrytään Euroopan alueellisen lennon, eli regional-yhteyden, luonteesta. Näkökulma välittyy Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden liiton (ERA) jäsenten sijoittumisesta kartalla. Liitto on merkittävin toimielin, joka ajaa Euroopan sisäisen lentoliikenteen tavoitteita ja etuja.

Jäsenlentoyhtiöt muodostavat ERA:n ulomman kehän alueen, joka ulottuu Euroopan reunoilla venäläistä Aeroflot-Nord -yhtiötä myöten. Jäsenlentoasemat muodostavat tiiviin ytimen alueen, johon kuuluvat lähinnä englannin- ja saksankieliset valtiot. Lentoasemien joukossa Skavsta on pohjoismaiden ainoa jäsen, maantieteellisestä itä-Euroopasta ovat mukana vain Ateena ja Bukarest sekä Ranskasta ainoastaan Nantes.

Euroopan regional-lennon käsitteellä on vaihteleva sisältö, mikä osittain selittyy suhteella mannertenvälisiin reitteihin. Esimerkiksi Helsingin Aasian liikenteen kannalta Blue1:n Helsinki-Nizza -reittilento voidaan nähdä eurooppalaisena regional-yhteytenä. Helsingin ja Nizzan välinen lento on tällöin mannertenvälisen reitin osa, jonka asiakas varaa pääasiassa lentoliikenteen sisäisen kilpailutilanteen perusteella. Tällöin Euroopan regional-lennot eivät luontevasti jakaudu tiiviiseen ytimeen ja ulompaan kehään.

Ilman kytköstä mannertenvälisiin lentoihin Helsingin ja Nizzan välinen lento kuuluu Euroopan regional-lentojen ulommalle kehälle. Sijoittumisen aiheuttaa kilpailutilanne suhteessa juna- ja tieliikenteeseen. Matkan aikaan ja hintaan katsoen lentokoneelle ei ole tarjolla tasaväkisesti kilpailevaa matkustajayhteyttä. Lentoliikenteen kilpailutilanne poikkeaa tästä Keski-Euroopassa varsinkin junien eduksi. Keski-Euroopan sisäiset lentoreitit kuuluvat regional-yhteyksien tiiviiseen ytimeen.

ERA:n jäsenlentoasemien ja –lentoyhtiöiden sijoittuminen kartalla kertoo, että tasaväkinen kilpailu lento-, juna- ja tieliikenteen välillä on keskeinen Euroopan alueellisen lennon tunnusmerkki. Kilpailu jakaa Euroopan regional-lennot tiiviiseen ytimeen ja ulompaan kehään. Eriytyminen perustuu lähinnä maanosan sisäiseen näkökulmaan eikä selkeästi ilmene mannertenvälisten reittien kannalta.

torstai 13. marraskuuta 2008

Turun moottoritie

Tiehallinto on kertonut avaavansa Turun moottoritien puuttuvan osan vaiheittain. Alunperin Lohjan ja Muurlan välinen osuus oli tarkoitus avata liikenteelle kokonaan 15. marraskuuta, eli lauantaina Turun Maata Näkyvissä -tapahtuman aikaan. Turun moottoritiestä avataan lähipäivinä ainoastaan 23 kilometrin mittainen osuus Lahnajärven ja Muurlan väliltä. Muiden ohella linja-autojen express-vuorot saavat nyt odottaa uutta reittiään. Pohjolan Liikenne oli ilmoittanut siirtävänsä avattavalle väylälle välittömästi express-vuorot, jotka eivät pysähdy Salossa.

Vanhalla ykköstiellä Lohjan ja Muurlan välinen liikennemäärä oli vuonna 2002 9000-11500 autoa vuorokaudessa. Lähes samoissa lukemissa on nelostien liikennemäärä Kemissä, jossa on rakenteilla jatko-osa Kemin ja Tornion väliselle moottoritielle. Molemmilla moottoriteillä liikenteen ennustetaan kasvavan 1,5-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Nelostiellä Lusin ja Hartolan välillä on lisäys samaa luokkaa, mikäli kasvu jatkuu nykyisellä tasolla. Tällä osuudella on moottoritien sijasta rakenteilla pääasiassa tien levennyksiä, mäkien loivennuksia ja ohituskaistoja. Lusin ja Hartolan välinen liikennemäärä on noin 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa, eli noin 60% Turun ja Kemin moottoriteistä.

Helsingissä on viime päivinä rantautunut ensimmäinen Sm5-lähijuna laivasta. Sompasaaren satamasta junayksikön matka jatkui dieselveturin hinauksessa Ilmalaan. Junien kalusto uudistuu. Lisäksi rataverkkoa päivitetään. Marraskuun lopulla avattava Vuosaaren satama muuttaa Helsingin satamaratojen käyttöä lähivuosina. Tämä heijastunee muun ohella käytännön järjestelyihin junien tuontikaupassa. Vuosaaren sataman arvioidaan myös vilkastuttavan tieliikennettä Kehä III:lla. Turun moottoritien ennakoidaan vahvistavan kehitystä. Tällöin Turun sataman ja lentoaseman kiinnostavuus kasvaisi Turun moottoritien varren kunnissa.

Lentävä hollantilainen

Amsterdamin lentoasemalla on nähty Embraer 190 -koneen ensiesiintyminen KLM:n väreissä. Kyseessä on noin 100-paikkainen suihkukone, jolla KLM Cityhopper korvaa vanhinta Fokker 100 -sarjan kalustoaan. KLM Cityhopper on tilannut kymmenen Embraer 190 -konetta, joista ensimmäinen laskeutui tämän viikon maanantaina Amsterdamiin. Laivaston uutuus lennettiin tehtaalta omistajalle Brasilian Recifen ja Espanjan Teneriffan välilaskujen kautta. Seuraavan koneen ennakoidaan siirtyvän Brasiliasta Hollantiin joulukuussa. Kymmenestä tilatusta koneesta viimeisen arvioidaan saapuvan maaliskuussa 2010.

Emoyhtiö Air France-KLM kaavailee myös saman konetyypin hankintaa. Lisäksi yhtiö aikoo lisätä Helsingin ja Amsterdamin välisiä lentoja neljään päivittäiseen ja edestakaiseen yhteyteen. Varhainen vuoro Helsingistä Amsterdamiin siirretään samalla klo 7.00:n ruuhkaisempaan lähtöaikaan, kun nykyisin lennon lähtöaika on klo 6.15. Vuosien aikana vuorosta ehti jo muodostua Helsingissä perinteinen aamun aloittaja ulkomaan lähtevien reittilentojen osalta.

KLM:n uusia Helsingin lentoja pohjustaa yhtiön kasvu Suomen markkinoilla. Samaan aikaan koti- ja ulkomaan reittiemme pääosaa liikennöivät One World- ja Star Alliancen jäsenet. Air France-KLM -yhtiö kuuluu suurista liittoumista Sky Team -allianssiin. SAS:lle on ennakoitu laajaa maksukykyyn kohdistuvaa menettelyä jo lähikuukausille, jolloin Blue1:n ja SAS:n tulevaisuus Star Alliancen liittoumassa saatetaan järjestää uudelleen. Air France-KLM -yhtiölle ja Sky Team -liittoumalle voi avautua nykyistä merkittävämpi asema myös Suomen koti- ja ulkomaan reiteillä.

Helsingin ja Amsterdamin välinen lento kuuluu sekä liikematkailun että vapaa-ajan matkailun kantaviin yhteyksiin. Lomakausina vapaa-ajan matkailu paikkaa sen, mitä työmatkailussa hävitään. Periaatteessa voisi ajatella, että ensi heinäkuun KLM lentäisi vain kolmesti päivässä Helsingin ja Amsterdamin väliä. Koneille jäisi runsaasti kääntöaikaa Helsinkiin, jolloin Savonlinnan oopperalennot hoituisivat Lentävän hollantilaisen toimesta. Saman nimistä oopperaa ei ensi kesänä Olavinlinnassa nähdä, mutta taidetapahtuma saisi yllättävän ulottuvuuden lentokentille. Näin avattaisiin kuluttajalle hyödyllinen asetelma, jossa kolme suurta allianssia liikennöi Suomessa pysyvästi kotimaan ja pohjoismaiden lentoja.

maanantai 3. marraskuuta 2008

Sade

Sao Paulossa vesisade toi formulan maailmanmestaruuden ratkaisuun jännittävän huipennuksen. Itse osuin huippuhetkenä Kouvolan asemalle, kun vietin pitkästä aikaa keikkakanttorin vapaata sunnuntaita. Samojen tv-ruutujen äärellä olen aiemmin nauttinut englantilaisesta jalkapallosta, mutta eilinen tarjosi brittiläistä juhlaa formulan osalta. Ulkona Kouvolassa ilta tuntui leudon syksyiseltä. Suomen saama lumipeite ulottui eilen, kuten tänäänkin, Seinäjoen ja Iisalmen korkeuksilta pohjoiseen.

Viime vuosina Suomen alkutalvet ovat olleet vähälumisia ja lämpötiloiltaan leutoja. Iskelmän listan kärjessä laulun aiheissa korostuukin tällä hetkellä sade, jonka olomuotoa ei mainita. Juha Tapio on pitänyt 2. sijansa Kaksi puuta -singlellään, jossa puita kuvataan sateen pieksäminä. Laura Voutilainen on noussut listalle Monta monta -singlellä, jossa lauletaan sateesta äänimaiseman osana.

Adventin ja joulun aikaan radiossa perinteisesti soi uusia ja tunnelmaan sopivia kappaleita, joissa joulua ei mainita suoraan. Kaksi puuta ja Monta monta -kappaleille en ennakoi tulevana adventtina ja jouluna tällaista asemaa. Sateen sointi ja sateen pieksäminen viittaavat vesisateeseen siinä määrin, että veikkaan voimasoiton vähenevän radiossa viimeistään 2. adventtina. Uskon, että joulun ja adventin lauluissa ilmasto lämpenee oikeaa säätä hitaammin. Lauran osalta asiaan vaikuttavat taiteilijan esittämät joululaulut, jotka ovat jo vakiintuneet perinteiseksi osaksi radion joulua. Nämä varmaankin tuodaan radiosoittoon Monta monta -kappaleen tilalle. Mahdollisesti tapanintanssien jälkeen Kaksi puuta ja Monta monta -esitykset vielä palaavat radiosoittoon.

Juha Tapion Suurenmoinen elämä -albumilta on lohkaistu samanniminen single, joka sointuu erityisen värikkäästi Radio Novan äänimaisemassa. Sävellys, tulkinta ja sanoitus maalailevat hetken ja tunnelmakuvan, joka viittaa luonnon osalta sulaan vesistöön ja kaukaisen kevään odotukseen. Esityksen luonne sopii niin leutoon ja vesisateiseen kuin lumiseenkin joulun maisemaan. Veikkaan, että kappale on tulevan adventin ja joulun suurin radiohitti, jossa joulua ei suoraan mainita. Esitys sopii vaikkapa alkukappaleeksi joulun menoliikenteen Salovaara liikenteessä -ohjelmaan ja Radio Suomen Liikenne-Suomi -ohjelmaan.

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Kirjailijakokous

Etelä-Suomen Sanomat ja Yle Radio 1:n Kultakuume –ohjelma ovat tänään (15.10.-08) kertoneet Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen siirtyvän tulevana kesänä Hollolan Messilään. Suven tapahtuma järjestetään tällöin ensi kertaa muualla kuin Lahden Mukkulan kartanohotellin alueella. Kunnan rajan ylitys saa pohtimaan Lahden soveltuvuutta kokouksen nimen osana. Toisaalta onhan Raumanmeren juhannustakin juhlittu hiljattain Porissa. Kokouksen järjestävä Lahden kansainvälinen kirjailijakokous ry perustelee paikan vaihtoa kesähotellipalveluiden puuttumisella Mukkulassa. Yhdistyksen mukaan Messilän kartanoalue tarjoaa toiminnallisesti ja taloudellisesti parhaan vaihtoehdon vapaalle ja tiiviille vuorovaikutukselle kirjailijoiden, yleisön ja lehdistön kesken.

Mukkulan kartanon seutu jaloine lehtipuineen ja järven etelärantoineen muodostaa ympäristön, jossa luontokohteen ja rakennetun kohteen ulottuvuudet elävät tasaveroisessa suhteessa. Alue on järvi-Suomen osana harvinainen sijoittuen vain neljän kilometrin päähän Lahden keskustasta ja kolmen kilometrin etäisyydelle Sibeliustalon ja järvisataman kulttuuritarjonnasta. Järven takana Messilän kartanon alue pohjoisrantoineen toimii osittain tukikohtana hiihto-, vaellus- tai veneretkille, jotka kohdistuvat arvokkaisiin luontokohteisiin lähiseudulla. Kartanorakennusten lisäksi Messilän rakennettuun ympäristöön kuuluu tallimaisia ja aittamaisia ravintoloita, useita laskettelurinteitä hisseineen ja kesäisin kelkkarata. Etäisyyttä Lahden keskustaan kertyy noin kahdeksan kilometriä.

Kirjallisuuskokous siirtyy Mukkulasta siis luontokohteen ja rakennetun kohteen tasapainosta Messilään, joka on korostuneemmin rakennettu kohde sekä tukikohta luontoretkille. Sijainniltaan Messilä liittyy keskeisesti Päijät-Hämeen historiassa reittiin Hollolan kirkonkylältä Lahteen. Luonnonmaisemalla on kuitenkin runsaasti samannäköisiä vastineita mäkisessä järvi-Suomessa verrattuna Mukkulaan. Messilässä kesän maisema-arvoja lisäksi haittaavat laskettelurinteet rakennelmineen.

Luontoretkeilyn tukikohdan sekä laskettelun ja golfin ohella Messilä tarjoaa korkealaatuiset puitteet monille muillekin urheilulajeille unohtamatta ihmisten ja kavioeläinten välistä vuoropuhelua. Kirjailijakokouksen sijoittuminen näin korostuneesti rakennettuun luontokohteeseen muuttaa tapahtuman toiminta-ajatuksen. Samalla tulevien vuosien kokoontumiskunta ja –paikka avautuu tasaväkiselle kilpailulle. Toivottavasti Lahdessa kunnallisvaalien keskustelu virittää onnistuneita pyrkimyksiä Mukkulan kesähotellin kehittämiseksi, jolloin kirjailijakokous voidaan palauttaa lähtöruutuunsa takaisin. Muutoin edessä voi häämöttää kokouksen muutto koko Päijät-Hämeestä esimerkiksi Luoston tai Pyhätunturin suveen Sodankylän elokuvajuhlien kumppaniksi.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Rauhan tekijöitä

Jääkiekon ja Euroviisujen kultamitaleihin liitettyä "Torilla tavataan" -lausetta en ole kertaakaan kuullut Martti Ahtisaaren Nobel-palkinnon uutisoinnissa. Tilanne olisi saattanut olla toinen, mikäli palkitun läsnäolo olisi luovutushetkellä sijoittunut esimerkiksi Osloon. Leijonien Tukholma-Helsinki -paluun tavoin Finnairin, Blue1:n tai SAS:n lento Norjasta olisi luultavasti saanut Satakunnan lennoston juhlavan saattueen jo Saaristomeren yllä. Helsingissä kunniakierros olisi kenties ylittänyt kauppatorin ja Hakaniemen korttelit matalalta päätyen harvinaisimmalle laskeutumisreitille läntisen Tikkurilan yli. Maakuntamatkoistaan tunnetun presidentin rauhanpalkintoa tuntuisi tämän jälkeen luontevalta juhlia kansanjuhlana esimerkiksi Oulun, Porin tai Savonlinnan kauppatorin värikkäässä syksyssä.

Liian henkilökeskeistä Nobel-palkinnon uutisointia ja mahdollisen kansanjuhlan toteutusta tulisi välttää, ettei kansalaisiin kohdistuva toiminnallinen tavoite hämärry. Euroviisujen ja Oktoberfestin lauluista tuttu veljeyden sanoma on Ahtisaaren Nobel-palkinnon myötä tullut ajankohtaiseksi. Yksilöitä tulisi rohkaista ja innostaa rauhan edistämiseen lähellä ja kaukana. Raittiuden ja kristillisiä arvoja edustavien laulujen varaan voisi suomalaiseen syksyyn vakiintua maailmanrauhan uudenlainen teemaviikko tai kansanjuhla, jonka itse vaihtaisin Oktoberfestin ja Halloweenin jäljitelmiin vaikka heti.

maanantai 6. lokakuuta 2008

Silakkamarkkinat

Kymen Sanomien verkkolehti oli torstaina ja lauantaina (2.10. ja 4.10.2008) uutisoinut kotkalaisveneiden runsaasta edustuksesta Helsingin silakkamarkkinoilla. Osuuden arveltiin yltävän lähes kolmannekseen kauppiaiden venekuntien määrästä. Ennakkotieto ilmeni sunnuntaina alkaneessa perinnetapahtumassa suunnaltaan oikeaksi. Suomenlahden länsipuoliskon osalta lähtösatamat näkyivät painottuvan Hangon seudulle.

Helsingin silakkamarkkinat käynnistyivät poutaisessa ja kohtalaisen aurinkoisessa säässä. Kalastusveneiden rivi myyntikojuineen keinui kauppatorin reunalla. Meren sävyissä korostui tumma ja vihertävä harmaus. Ruskan kirkkaita vivahteita näkyi Kaivopuiston rannassa, Eteläsataman edustan saarilla ja Santahaminan suunnassa.

Markkinoiden veneet kauppatorilla veivät ajatukseni alusten kulkemille Suomenlahden reiteille sekä taivalten maisemiin, tunnelmiin ja tuoksuihin. Valon, valaistusten ja hämärän yllättävä suhdekin sävyttää matkaa, mistä muistuttivat entiset majakkalaivat. Rauman edustan merkinantajana vuonna 1888 aloittanut Relandersgrund-alus oli siirretty tämän viikon markkinoille Helsingin Pohjoisrannan asemapaikaltaan. Eilen Etelärantaan sijoittui myös laiva, joka korvasi vuonna 1918 Relandersgrundin Raumalla. Valmistuttuaan vuonna 1912 majakkalaivan tehtävä alkoi Venäjälle kuuluneen Latvian Kuurinmaan alueen Liepajan kaupungin edustalta. Nykyisin alus kantaa S/S Hyöky -nimeä ja käyttää kotisatamana Haminan Tervasaarta.

tiistai 30. syyskuuta 2008

Lappeenrannan yhteydet

Lappeenrannassa sijaitsee Suomen vanhin lentokenttä, joka asemarakennuksineen sisältyy kaupungin keskustaajaman länsiosaan. Lentoasema saa 1.10.2008 suoran bussiyhteyden keskustan kautta matkakeskukseen. Vuoron koko reitti kulkee Karhumäestä matkakeskuksen, keskustan ja Leirin kautta lentoasemalle sekä edelleen Kuuselan kaupunginosaan. Reitin muutos lentoaseman osalta liittyy Pilotinkadun avaamiseen liikenteelle 30.9.2008. Vaihdot uudelta lentokenttävuorolta paikallis- ja vakiovuoroille Sammonlahden ja yliopiston suuntaan sijoittuvat Leirin kaupunginosan pysäkeille. Keskustan pysäkeillä pääsee vaihtamaan esimerkiksi paikallis-, vakio- ja pikavuoroille Kaukaan, Lauritsalan ja Imatran suuntaan.

Matkakeskukselta lentokenttävuoron lähimmälle pysäkille kertyy etäisyytä noin 200 metriä. Pysäkki Kauppakadulla saattaa vähentää linjan houkuttelevuutta siirryttäessä junalta lentokentälle. Paluusuunta on matkustajan kannalta sujuvampi, kun Kauppakadun pysäkki on vielä kadun länsipuolella. Bussin poikkeaminen matkakeskuksen pihaan saattaisi vähentää linjan paikallista kiinnostavuutta Karhumäen ja keskustan välillä. Toisaalta Lappeenrannan paikallisbussit tekevät yleisesti pitkiäkin lenkkejä matkakeskuksen ja keskustan välillä idän kautta.

Tampereen halpalentojen on havaittu kiinnostavan Pietarin alueen ja Karjalan tasavallan venäläisiä, joten Lappeenrantaankin voisi tältä pohjalta ajatella omia keski-Euroopan lentoja tuleville vuosille. Juna ja paikallisbussi sopivat luonteeltaan halpa- ja lomalentomatkojen osaksi. Lappeenrannasta myös liikennöi lomalentoja, jotka varmasti herättävät kysyntää Imatraa, Savonlinnaa, Joensuuta ja Kouvolaa myöten.

Laivauutisia

Kristian Meurmanin ”Lapin kesä” –esitys on raivannut genreen tilaa Lapin laulujen päivitetyille tulkinnoille. Teleks-yhtyeen ”Rakovalkealla” on kiivennyt tuoreimmalla Radio Suomen soitetuimpien listalla kymmenen kärkeen. Tälle listalle Meurmanin ”Läpi yön” -kappale ei enää lukeudu, mutta Iskelmän Listan 14. sija ja Radio Novan listan 20. sija viestivät asemasta suven kotimaisena onnistujana. Itselleni kesäuutuuden sävellys ja tarina avautuivat Pekingin olympialaisten aikana, kun varhain aamulla pistäydyin Radio Suomesta Radio Novan taajuudelle. Katselin samalla elokuista aamunkoittoa Heinolassa Jyrängönkoskeen kaartuvan Ruotsalaisen rannalla. Peking palautunee lähipäivinä ajatuksiin myös juontajien toimesta, kun ohjelmatietojen mukaan Olympiaradion Sanna Kojo ja Mikko Kekäläinen palaavat tällä viikolla taajuudelle ääneen.

Dingon tuotannossa rytmin painokkaaseen dynamiikkaan ja värikkäisiin sävelaiheisiin yhdistyy usein musiikin kauhuelokuvamaisia vivahteita. Yhtyeen uusi ”Laivauutisia” –single yllättää peruspositiivisella tunnelmalla, joka läpäisee kappaleen kaikki osa-alueet. Kosketinsoittimien sävyt viittaavat -80-luvulle, ja esityksen kitaraintro muistuttaa Don Henleyn ”The Boys of Summer” –kappaletta. Mieleen palautuu myös keväältä Jennan ”Sinua varten” –ehdokkaan kitarakuvio euroviisujen kansallisesta finaalista. Toisaalta Henleyn ja Jennan esityksissä rytmin dynamiikka on huomattavasti Laivauutisia kevyempi. Dingon duurivoittoinen sävelmä ei tarjoile valmiina kaihoisia tunteita, mikä muistuttaa Carpenters-yhtyeen ajankohtaisiksi ponnahtaneita esityksiä. Anne Mattila ja siskot ovat nimittäin levyttäneet Carpenters-tulkintoja suomeksi albumille, jonka on määrä ilmestyä lokakuun alussa. Esimakuna julkaistu ”Hei postimies” –single on jo viettänyt useita loppukesän viikkoja Iskelmän listalla kymmenen kärjessä. Radio Suomen soitetuimmissa ”Käy luonain eilinen” –single on käynyt ykköspaikalla.

Syksyn kotimaisten menestyssävelmien kärkeen on raivannut tiensä myös Juha Tapion ”Kaksi puuta” –single, joka sijoittuu tällä viikolla toiseksi Iskelmän listalla, kolmanneksi Radio Novan listalla sekä 22. sijalle Radio Suomen soitetuimmissa. Kappale kuulostaa monikäyttöiseltä esitykseltä soveltuen vaikkapa hääpäivien juhliin sellaisille sankareille, jotka ovat tiedustelleet eläkeläisalennuksia Rolling Stones -yhtyeen konsertteihin. Mamba on puolestaan viime viikkoina sijoittunut yllättäen kolmella eri singlellä Novan ja Radio Suomen ja Iskelmän listoille, ja kärkijoukoissa on kesän jäljiltä komeillut myös Yö-yhtyeen Yö-single vielä pitkälle syyskuun puolelle.

maanantai 29. syyskuuta 2008

Kemijärven junat

Huomisesta tiistaista 30.09.-08 alkaen junat pysähtyvät jälleen Rovaniemen Misin kylässä. Rautatievirasto oli kieltänyt matkustajajunien pysähtymisen Misin seisakkeella asemainfrastruktuurin puutteiden vuoksi 5. joulukuuta 2007 alkaen. Ratahallintokeskus on liikennekatkon aikana rakentanut Misiin 350 metriä pitkän matkustajalaiturin, joka täyttää nykyaikaiset turvallisuusvaatimukset. Lisäksi on parannettu aseman valaistusta. Jatkossa Helsingin ja Kemijärven väliset yöjunat pysähtyvät paikkakunnalla päivittäin.

Aikatauluista johtuen Kemijärven junat eivät sovellu Rovaniemen lentovuorojen jatkoyhteyksiksi ilman majoittumista Lapin pääkaupungissa. Ainoa poikkeus on Finnairin myöhäinen lento lauantaisin Rovaniemeltä Helsinkiin, jolle Kemijärven junalta ehtii. Linja-autoilla Rovaniemen lentokentän, Misin tienhaaran ja Kemijärven välillä kulkee useita suoria yhteyksiä päivittäin, ja myös Misin kylälle liikennöidään.

Lapin matkailun kehittämiseen juna tarjoaa edelleen uusia mahdollisuuksia. Rovaniemellä Kemijärven rata kulkee hipoen merkittäviä matkailukohteita ja asuinalueita. Kiskobussimaiseen käyttöön sopivia seisakkeen paikkoja olisivat Rovaniemen kirkko, Ounaskoski Camping, Ounasvaaran hiihtostadion, Saarenkylä, Saarituvat ja Nivavaara. Viimeksi mainitusta olisi nykyiseen pääasemaan verraten lyhyt matka myös lentokentälle ja Napapiirille.

torstai 18. syyskuuta 2008

Järvimatkailua

Syksyinen ratapenkkaretki Savonlinnassa tarjoaa nähtäväksi värikkään ruskan ohella katoavia maisemakohteita. Valtatie 14:lle piirretty Savonlinnan ohitusväylä tulee sivuuttamaan keskikaupungin ja Talvisalon alueet osittain uuden rautatielinjan vieressä. Nykyinen rautatieasema raiteineen ja ratapihoineen siirtyy muuhun käyttöön. Kauppatorin junaseisake säilyy, mutta Pääskylahdesta tulee paikkakunnan merkittävin ratapiha. Valtatie 14 ja rautatie pengerretään nykyisen rautatieaseman edustalle järvimaisemaan. Tiehallinto on julkaissut verkossakin tiesuunnitelman uudesta valtatien linjasta liittymineen.

Savonlinnan ympäristöstä ei luonnontilaista metsää puutu. On eri asia, kuinka kaupungin taajamasta luodaan mahdollisimman mielenkiintoinen rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön sekoitus. Tältä kannalta Savonlinnan nykyisen rautatieaseman ja veturitallin alue kuuluu ilmapiiriltään yhteen Neulaniemen ja Hevonpäänniemen metsiköiden ja rannan kalliojyrkänteiden kanssa. Neulaniemen kallioilta avautuu hieman Valkealan Hillosensalmeen verrattava järvimaisema kohti Savonlinnan keskustaajamaa niin, että lähialueen rakennuskanta jää suurimmaksi osaksi puuston sekä metsäisten saarten ja niemien peittoon. Valtatie 14:n ja rautatien suunniteltu linjaus piirtyisi näkyvästi tähän arvokkaaseen keskustaajaman luonnonmaisemaan.

Ohitustien on päätetty jatkuvan Laitaatsalmea kohti nykyisen Savonlinna-Huutokoski –radan viertä. Tämä rata kulkee jo nykytilassa osin pengerrettynä Jukolansalon itäpuolella. Penger erottaa järvestä pienen kaistaleen lammeksi, jota puolestaan reunustaa seinämäinen kallio. Maiseman lampi ja kalliojyrkänne männikköineen muodostavat lappilaista kurua muistuttavan luontokohteen noin kilometrin etäisyydellä nykyiseltä rautatieasemalta. Myös ruskan värejä sisältyy näkymään syksyllä tunturimaiseen tapaan. Tiesuunnitelmassa lampi olisi osaksi jäämässä Valtatie 14:n peittoon ja läjitysalue 2:n merkintä viittaa jyrkänteen kallioiden louhintaan.

Savonlinnan mieltämisen kesäkaupungiksi aiheuttanee osittain rakennuskannan vaalea väritys keskustassa. Etenkin pilvisen sään harmaudessa värit taipuvat pastellimaisiin sävyihin, jolloin vesistön, metsän ja taivaan tummat ja kirkkaat värit hallitsevat kokonaisuutta. Voimakkaita punaisen ja mustan sävyjä edustavat keskustan rakennuskannassa Savonlinnasali ja Mikkelin tavoin tuomiokirkko. Lappeenrannan sataman maisemassa vastaavan roolin rakennuskannan vaaleudessa ottaa vallilla sijaitseva punamusta kasarmi. Ympärivuotisen järvimatkailun näkökulmasta Lappeenranta, Mikkeli ja Savonlinna voidaan hahmottaa luonnon värejä korostavan rakennuskannan matkailukaupunkeina.

keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Torikahviloita

Lahden järvisatamaan on kesällä valmistunut Piano-paviljongin kulttuurikahvila. Rakennus on rannan puuarkkitehtuuripuiston osa ja sijoittuu Sibeliustalon viereen. Kahvila vastaa osaltaan toiveisiin siitä, että Lahden keskikaupungilla palvelisi kahvilamainen olohuone vielä illan myöhäisinä tunteina. Järvisatama keskikaupungin laidalla liittyy jälleen selkeämmin keskustan osaksi, mihin pyritään myös uudisrakentaen Ranta-Kartanon kortteleita kauppatorin ja sataman välillä.

Puurakenteiset kahvilat ja kioskit sijoittuvat Lahden tavoin useimmiten suurten taajamien reunoille. Järvenpään keskustaajaman laidalla Liisan Grilli tarjoaa puurakentein välipalalle kesämökkimäiset puitteet etenkin sisustuksen puolesta. Espoossa Tapiolan ja Espoonlahden välillä puurakenteisia kioskeja nähdään Friisilänaukiolla, johon sijoittuu myös linja-autojen kahden paikallislinjan ja kahden seutulinjan yhteinen päätepysäkki. Samaa rakennusten ilmapiiriä heijastelee myös Suomelinnan Siwan puutalo, joka kuljetettiin viipaleittain Satakunnasta pääkaupunkiin toissatalvena. Huittisten kaupungin toimistona ennen palvellut talo on siirtokelpoinen tilaelementtirakennus, joka ei merkitse samaa kuin parakki.

Muutama vuosi linja-autoaseman siirtymisen jälkeen on Jyväskylässä torin pohjoislaidalle kohonnut uusi kerrostalo reunustamaan aukiota. Lahdessa torin uudishankkeisiin kuuluu erityisesti suunnitelma maanalaisesta pysäköintiluolasta. Maan pinnalla Kokoomuspuolue on avannut Lahden torille Honkarakenne-vaikutteisen vaalikahvilan. Pysyvämpänä ratkaisuna puurakenteinen torikahvila sijoittuu Lahden lähialueilla Jämsään, jossa vilkkaan toritunnelman ytimessä kahvilan aukioloon ei ole kirjoitettu sulkemisaikaa. Naapurissa Korpilahdella järvisataman kahvilalla on toiminta-ajatuksessa vastaavia piirteitä rakenteiden, aukiolon ja tuotteiden osalta.

Jämsän kaupunkimaisen torin sijasta Korpilahden järvisatama maisemana korostaa keskisuomalaista luontoa. Vesistön, harjujen ja taajaman muodostelma muistuttaa paljon Viitasaaren keskustaajamaa. Korpilahden pohjoisen liittymän St1-huoltamo puolestaan sijoittuu risteysalueen maisemaan, joka muistuttaa Padasjoen ABC-liikenneaseman lähintä ympäristöä. St1-huoltamo tosin on rakennettu valtatie 24:n länsipuolelle ja ABC-liikenneasema itälaidalle.

Lappeenrannassa satamatorin kahvilakojut ovat ottaneet yökahvilan tehtäviä kesäisin. Järvi-Suomen kauppatoreista Mikkeli tarjoaa huhtikuun lopulta syyskuun päättymiseen asti telttakahvilan tunnelmaa torilla vuorokauden ympäri. Viime syksynä matkakeskuksen valmistuminen vapautti myös Mikkelissä torin naapurista tontin mahdollista uudisrakentamista varten. Luonteeltaan samantyyppiselle maakaistaleelle hahmotellaan Lappeenrannassa tulevaa Valtakadun city-korttelia kauppatorin ja satamatorin välille.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Lapin matkailu

Finncomm Airlinesin ohella SAS aloittaa talvella reittilennot Kittilään. Finncommin reitti kulkee Tampereelle, ja SAS avaa yhteyden Tukholmaan. Suorat yhteydet Tampereelle ja Tukholmaan palvelevat koko Lappia ja niiden arvioidaan kiinnostavan myös Pohjois-Norjassa. Kalevan verkkolehden (10.9.2008) mukaan kokonaisuutena Kittilän lentokentälle laskeutuu tänä vuonna koneita lähes neljänneksen viime vuotta enemmän. Kasvun nähdään heijastavan koko Tunturi-Lapin vetovoimaisuutta. Kittilän kautta matkustetaan paljon myös Kolariin, Muonioon ja Enontekiölle. Kittilän brittilentojen määrän ennakoidaan talvella kasvavan kymmenen prosenttia edelliseen lomakauteen verrattuna.

Ylen verkkosivut puolestaan kertoivat 1.9.2008, että Lapin joulumatkailun taantumaan uskovat niin ulkomaiset kuin kotimaisetkin matkanjärjestäjät. Arvioidaan, että tänä vuonna notkahdus veisi neljänneksen viime vuoden asiakasmäärästä. Jo alkuvuonna Lapin matkailun kasvusta suurin osa tuli Venäjältä, kun Keski-Eurooppa hiipui. Rajun pudotuksen taustalla nähdään Brittien talouden taantuma. Yhtä voimakasta talouslaskua ei ole koettu Brittein saarilla 60 vuoteen. Lapin matkailun myynti heikkenisi myös, jos joulun höyryjuna Rovaniemeltä Kemijärvelle ei talvella liikennöisi tuomioistuimeen viedyn velkariidan vuoksi. Mahdollisena joskin epätodennäköisenä pidetään, että juna ei kulkisi ensi jouluna Rovaniemeltä Kemijärvelle. Junat saavuttivat erittäin suuren suosion viime jouluna ja niissä vieraili parikymmentä tuhatta matkailijaa.

Lappiin kokonaisuutena ennakoidaan matkailun notkahdusta, mutta Kittilään odotetaan kasvua. Kalevan mukaan muilla pohjoisen lentokentillä liikenteen kehitys on ollut tänä vuonna päinvastainen verrattuna Kittilään. Rovaniemellä matkustajamäärät vähenevät viime vuodesta noin yhdeksän prosenttia. Kuusamossa ja Ivalossa lentoliikenteen määrät pienenevät muutaman prosentin verran. Kittilän kentällä käy vuoden vaihteeseen mennessä noin 270 000 matkustajaa, jos loppuvuosi menee viime vuoden malliin. Nousua viime vuoteen tulee 30 000 käyntiä, ja kasvua on odotettavissa myös ensi vuonna.

Monitahoinen eriytyminen sävyttää Lapin kuluvaa matkailuvuotta. Ylen Lapin Radio kertoi 21.8.2008 matkustajamäärän kasvusta Helsinki-Tampere-Rovaniemi -junissa. Yhteys on käynyt kesällä kaupaksi lähes kolmanneksen vilkkaammin kuin edellisenä suvena. Alkuvuoden osalta kasvua oli neljännes. Kesän aikana matkustus junissa on lisääntynyt myös muille Lapin asemille.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Oikoradan jälkeen

Oikoradan jatkaminen maakuntakaavan alustavan varauksen mukaan Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin heijastuisi Savonlinnan junien käyttöön. Mikäli pendolino ehtii noin kahdessa tunnissa Helsingistä Mikkeliin, kiertänee yhä harvempi matkustaja enää Parikkalan kautta Savonlinnaan. Mikkelin ja Savonlinnan välisen bussiliikenteen ja yksityisautoilun merkitys tältä kannalta kasvaisi. Toisaalta nykymuodossaan Parikkalan ja Savonlinnan välin junat keräävät runsaasti alueen sisäistä kysyntää, joten paikallisjunien tarve säilynee.

Lahdessa elävöittäisin konsertti- ja kongressimatkailua jatkamalla Salpausselän kisaraidetta kaupunkiraitiotienä Sibeliustalolle. Kevyelle liikenteelle jäisi raiteesta huolimatta runsaasti virkistyksellistä tilaa Jalkarannantien ja Vesijärven entisen aseman välille. Raitiotien myötä Helsingistä pääsisi tunnissa laivaristeilylle Päijänteen vesistöön tai venesatamaan omalle alukselle.

Viereinen Kartanon alue eli käytännössä linja-autoaseman kenttä aiotaan alustavasti uudisrakentaa, jolloin liikenneväyliäkin muunnettaisiin nykyisestä. Jos maanpintaa avataan laajasti, voisi samalla rakentaa kaupunkiraitiotien sivuraiteen nykyiselle linja-autoasemalle. Lahden matkakeskus palvelisi tällöin lähi- ja kaukoliikennettä hajautettuna.

tiistai 9. syyskuuta 2008

Liittoutuneet

Blue1 kertoi eilen ensi kesän suorista lennoistaan Helsingistä lounais-Ranskan Biarritziin sekä Kroatian Dubrovnikiin ja Splitiin. Finncomm Airlinesin tuore pelinavaus koskee jo talven hiihtokautta. Kalevan verkkolehden (9.9.2008) mukaan Finncomm aloittaa lennot Tampereelta Kittilään kolmella viikkovuorolla talvisesongin ajaksi. Finnairin kumppanuuden välityksellä reitti kytkeytyy lentoyhtiöiden One World -liittoumaan. Levin Matkailu Oy:n edustajan mukaan Tampere-Kittilä -yhteys pyrkii tuomaan tunturi-Lapin lähemmäksi pirkanmaalaisia matkailijoita ja sijoittajia.

Tampereella kauppakamari on ajanut suoran lentoyhteyden avaamista Pirkanmaalta Pietariin alueiden liike-elämän tarpeisiin. Lisäksi on havaittu, että Karjalasta ja Pietarin alueelta tulevat venäläiset lentävät jo nykyisin usein Tampereelta Lontooseen ja Frankfurtiin. Suoran Pietari-Tampere -lennon tarvetta ei nopea itäjunakaan poista, koska liittymä Tampereelle edellyttää junanvaihdon ohella maantieteellistä kiertoa Lahden ja Riihimäen tai Tikkurilan kautta.

Kiinnostuneen lentoyhtiön puuttuminen yllättää, kun toisaalta etelä-karjalainen Fly Lappeenranta -lentoyhtiö on kertonut neuvottelevansa reitin avauksesta Lappeenrannan ja Pietarin välillä. Lennot alkaisivat viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Yhtiön tavoitteena on saada tarpeellinen lentotoimintalupa eli Air Operator Certificate (AOC) loppuvuoden aikana tai viimeistään ensi vuoden alussa. Fly Lappeenranta aikoo jatkaa yhteistyötä tsekkiläisen Central Connect Airlinesin eli CCA:n kanssa.

Kotimaassa suoria lentoja sisä-Suomesta Lappiin on toki yritetty jo Finncommia aiemmin. Esimerkiksi Finnair liikennöi entisten tytäryhtiöidensä potkurein Jyväskylästä Kittilään. Air Botnia kokeili Blue1:n edeltäjänä suoraa yhteyttä Tampereelta Rovaniemelle. Yritysten ja lakkautusten ketjut muistuttavat Oulun ja Tukholman välisiä pyrkimyksiä. Suora yhteys on samalla tavoin avattu ja suljettu usean kerran eri toimijoiden taholta.

Puolestaan Air Balticin suora yhteys Oulusta Riikaan täyttää kohta vuoden, ja näköjään reitti olisi säilymässä. Keväällä linjalle lisättiin neljäskin viikkovuoro. SAS:n ja Latvian valtion lähes puoliksi omistama Air Baltic kuuluu Star Alliance -liittoumaan muiden ohella SAS:n, Blue1:n ja Lufthansan kera.

maanantai 8. syyskuuta 2008

Vapaus ja kaavat

Aamulehden verkkolehti kattaa tänään eväshetken opiskelun kompastuskivikon äärelle. Artikkelia tenttikammoisuudesta täydentää uutisjuttu opiskelutaitojen kehittämisestä. Artikkelikaksikossa tiivistettyä asiallista kerrontaa täydentävät asiantuntijoiden ja opiskelijoiden lausumat yhdellä tai kahdella virkkeellä kerrallaan. Mielestäni tämän syvällisemmin ja vivahteikkaammin ei monialaisen päivälehden tulekaan käsitellä henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Näistä aiheista on tarkoituksenmukaista tarjota pelkistettyjä lähtökohtia lukijan omille oivalluksille pääuutisten lomassa.

Aikakauslehtien ja kristillisten lehtien toimenkuvaan sisältyy henkisen hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja parisuhteen kiemuroiden oikominen useammin. Sanomalehtiä runsaammin välitetään ehdottavassa sävyssä edes joitakin valmiita vastauksia ongelmiin.

Kristillisten seurakuntien tilaisuuksia leimaa Helsingin seudulla yhä korostuneemmin pyrkimys kaavoista vapauteen. Tämä kuuluu ja näkyy kirkkomusiikissa, messujen puitteissa ja sisällöissä sekä kokoontumistilojen valinnassa ja käytössä. Mahdollisesti kaavamaisuus seurakunnissa on kokonaisuutena vähentynyt tai osin siirtynyt yllättäviin asiayhteyksiin. Periaatteessa kaavamaisuus saattaisi haitallisena siirtyä messun sisältöjen ohella kirkkokahvien ja raamattupiirien keskustelukulttuuriin sekä kristillisten lehtien artikkeleihin elämänhallinnasta, mielen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.

perjantai 5. syyskuuta 2008

Kahvila linja-autoasemalla

Vantaan Ikean lounaskahvilassa perustellaan ennennäkemättömän laajasti, miksi asiakkaan kannattaa palauttaa astiat kärryyn. Opiskelijaruokalan hinnalla tarjoillaan pohjoismaisia antimia, mutta ravintola herättää myös kasvatustieteellistä pohdintaa. Lisäksi ihanne avoimesta ja vuorovaikutteisesta yrityksestä välittyy.

Ikean lounaskahvilan ikkunasta avautuu näkymä rekkojen taukoamattomaan virtaan, joka soljuu kehä-kolmosella arkiliikenteen seassa. Tarvetta voisi olla myös pienelle bussiterminaalille Lahdentien ja kehä-kolmosen liittymään. Ostosmatkailun ohella pysäkkikokoelmalla kohtaisivat Helsinki-Lahti -linja-autot sekä paikallis- ja seutulinjat Tikkurilaan, lentoasemalle, Espoon keskukseen ja Helsingin Mellunkylän suuntaan.

Ravintoloiden ja kahviloiden kansainvälisten tuulahdusten ohella huoltamojen ja linja-autoasemien perinteikkäillä kahviloilla on uudistettuinakin tärkeä kulttuurinen rooli. Keväällä Lapin Kansa –lehti uutisoi Sodankylän linja-autoasemalle siirtyneestä kahvilasta, johon yhdistyy pitopalvelu. Asiakkaiden kiinnostuksesta Lahdessa linja-autoaseman ravintolaan kertoo sijoitus vapaa-aikavirasto.com –sivujen paikallisessa kärjessä.

Linja-autoasemien kahvilat ovat kokonaisuutena harvenneet, mutta Tuusulan Hyrylässäkin kahvila edelleen toimii Matkahuollon yhteydessä. Terminaalista avautuu ainakin mielenkiintoinen bussireitti Tuusulanjärven länsipuolitse Hyvinkäälle, mikäli H- ja R-junien maisemiin tahdotaan vaihtelua. Bussimatka Hyrylästä Järvenpäähän iltapäivällä avartaa näkökulmia ainakin keskusteluun Tuusulan rantatien leventämisestä neljälle kaistalle. Runsas liikennemäärä kapealla väylällä valaisee muutoksen selkeää tarvetta. Toisaalta kulttuurin ja historian kannalta kulmakunnalla on keskeinen merkitys myös valtakunnan tasolla.

Helsingin Kampissa sekä Jyväskylän matkakeskuksella kahvilakulttuuri muistuttaa kauppakeskusten tunnelmaa. Vääksyssä linja-autoasemalla yllättää erikoiskahvien valikoima mannermaisen sisustuksen ja ilmapiirin kera. Joillakin Jyväskylän ja Oulun välisillä linja-auton pikavuoroilla vietetään puolimatkan kahvitauko Pyhäsalmen matkahuollon perinteisessä kahvilassa. Kuluneen kesän toukokuisena iltana tällainen tuokio muistutti tunnelmaltaan seuramatkojen retkipysähdystä.

perjantai 22. elokuuta 2008

Vaalikuume

Unirytmini on viime aikoina muistuttanut tanssimuusikon arkea. Varhain tänään intouduin kävelylle Rovaniemen sumuiseen, kosteaan, leutoon ja kuunhohteiseen yöhön. Reitti kulki ensin Viirinkankaalle. Lähiön baarikaksikko oli sulkemassa oviaan, mutta asiakkaiden vilkas puheensorina jatkui vielä terassilla. Pian ohitin Väylätien länsipäässä kaksikerroksiset soluasuntolat. Erääseen näistä majoituin muutamaksi viikoksi ennen yliopistovuosia. Kävin tuolloin pääsykokeen valmennuskurssia.

Jatkoin Alakorkalontietä Teollisuuskylään. Alueen liikenneväylät muistuttavat Espoon Kivenlahtea. Valtatien ja vesistön välissä kulkee kaksi taajaman läpikulkutietä samannäköisessä muodostelmassa. Rautatie sijoittuu suhteellisen etäälle valtatieltä pohjoiseen. Linja-autojen vakiovuorot Rovaniemeltä Muurolaan ja Kemiin poikkeavat usein Viirinkankaalle ajaen valtatien eteläpuolta Teollisuuskylälle asti. Espoon Kivenlahdessa kaduilta pääsee seutulinjan bussilla Kauklahden junaseisakkeelle.

Rovaniemen Teollisuuskylässä Nesteen huoltamo palvelee kellon ympäri. Kahvilan puolella Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat odottivat painotuoreina kävelijää. Ulkona oli hämärää, mutta hetki muistutti vuosien takaista tuokiota juhannusviikon yöllä. Pääministerin asema oli siirtynyt Anneli Jäätteenmäeltä poliittisen kriisin huipennuttua illalla. Vietin unettoman yön pyöräillen Rovaniemellä yöhuoltamoille. Odotin aamun tuoreita lehtiä. Juhannuksen odotus ehkä lisäsi rohkeutta eläytyä poliittiseen kriisiin hetkeksi. Toisaalta olin seurannut noin puolitoista vuotta aiemmin, kun Keskusta piti puoluevaltuuston kokousta Lapin Yliopistolla. Esko Aho johti vielä puhetta, mutta merkittävä osa huomiosta kohdistui jo Jäätteenmäen rooliin kokouksessa.

Kokoomuksen Ilkka Kanervan ulkoministeriys puolestaan päättyi kuukausia sitten valoisana loppukeväänä. Tapahtumasarja huipentui jo aamulla ja keskipäivällä, ja nukuin yöni jo levollisin mielin. Päivällä epätodellinen olo muistutti elimistön varautumista jännittävään illan esiintymiseen tai urheilukilpailuun.

Tänä aamuna Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat ennakoivat seuraavien presidentinvaalien menestyjiä. Erityisesti Kokoomuksen Sauli Niinistölle otaksuttiin voittoisaa tulosta. Sain aiheen olettaa, että Niinistö tulee edustamaan Kokoomusta vaalin ensimmäisellä kierroksella. Veikkaan, että Keskustan ehdokkaaksi tällöin asettuu Esko Aho tai Anneli Jäätteenmäki. Sdp:n ja vasemmiston edustajana nähtäisiin Erkki Liikanen tai Lasse Lehtinen. Muiden puolueiden osalta ennakoin Timo Soinin lähtevän presidenttikilpaan Perusssuomalaisten taholta.

Espoon Kivenlahdessa kuvatun Big Brother -ohjelman nostattama henkilöiden julkisuus saattaa heijastua pian kunnallisvaaleihin. Yle puolestaan valmistautuu Pelkosenniemeltä televisioitavaan kunnallisvaalikeskusteluun. Aamun Lapin Kansassa Perussuomalaiset lupasivatkin tv-esiintymisen valtakunnanverkossa sille, joka asettuu puolueesta ehdolle Pelkosenniemellä. Tarjous liittyi Perussuomalaisten eiliseen kokoukseen Rovaniemellä, josta Lapin Kansa tänään kertoi.

torstai 21. elokuuta 2008

Lapin junat, lennot ja linja-autot

Ylen Lapin Radion mukaan (21.8.-08) Rovaniemi-Tampere-Helsinki -junien matkustajamäärä on yltynyt kasvuun. Yhteys on käynyt kesällä kaupaksi lähes kolmanneksen vilkkaammin kuin edellisenä suvena. Alkuvuoden osalta kasvua oli neljännes. Kesän aikana matkustus junissa on lisääntynyt myös muille Lapin asemille.

Olettaisin, että ympäristöseikat sekä uudet makuuvaunut tuovat juniin aiempia lentomatkustajia ja autoilijoita. Ehkä tuoreella kalustolla on tavoitettu myös uusi asiakasryhmä Lapin matkailuun. Toisaalta Finnair on kaventanut istuinten tarjontaa. Airbus-koneita on vaihdettu Embraereihin useilla Rovaniemen lennoilla. Blue1 on puolestaan niukentanut Rovaniemen lentojen määrää. Finncomm Airlinesin kohdentuminen Kemin ja Tornion yhteiseen kenttään näyttäisi laajuudeltaan säilyvän.

Matkahuollon leirissä herättää huomiota Oulu-Rovaniemi -yöbussin kesäinen lakkautus. Myös illan vakiovuoroja Rovaniemeltä Kemiin on viime kuukausina karsittu. Matkahuollon kannattaisi panostaa vaihdolliseen bussiyhteyteen Rovaniemeltä Kuusamon ja Suomussalmen kautta Kajaaniin sekä suoraan linjaan Rovaniemeltä Ranuan kautta Kajaaniin.

tiistai 12. elokuuta 2008

Vantaan linja 61

Vantaan Tikkurilasta lentokentälle vievän 61-bussilinjan pysäkkejä värittää uudistettu ilme. Tuoreet tunnukset erottuvat myös aikatauluissa ja linjakilvissä sekä myöhemmin busseissakin. 61-linjan ohella kasvojen kohotus koskee lentokentän 615-seutulinjaa.

61-linjan suorempi reitti lisäisi mielestäni vuoron houkuttelevuutta etenkin kaukojunien liityntänä. Samalla edistettäisiin kaupungin joukkoliikenteen kiinnostavuutta kokonaisuutena. Kulku piirtyisi Ratatien, Lummetien ja Läntisen Valkoisenlähteentien kautta Tuusulanväylän yli. Vaihtoehtoisesti Tikkurilantien reitiltä kaarrettaisiin Niittytielle ja Ilmakehälle.

Nykyreitillä usein jopa matkustajien enemmistö käyttää Veromiehen, Vantaanportin ja Pakkalan pysäkkejä. Tikkurilan kannalta jättäisin nämä korttelit uuden 62-linjan hallintaan. Tikkurilan ja Mellunmäen väliltä 61-linja on muutettu 62-linjaksi. Mielestäni 62-linjan reittiä olisi tullut jatkaa Tikkurilasta Veromieheen. 61-linja olisi vapautunut ehdottamilleni lentokentän oikoreiteille.

61-linjan mukavuutta lisää se, että Tikkurilassa jonon kärkijoukko saa nousta matkatavaroineen tyhjään autoon. Mellunmäestä saapuessaan auto oli usein puolillaan matkustajia, joiden enemmistö poistui Veromieheen mennessä. Toisaalta he joutuvat nyt vaihtamaan ajoneuvoa Tikkurilassa.

Raitiolinja 9

Pasilan asemalle pääsee nyt kahdella raitiolinjalla. Oikeastaan yhteyksiä on kolme, kun ympyräistä 7-linjaa kuljetaan yhä A- ja B-suuntiin. Pasilasta poistuttaessa 9-linja kaartaa Ratapihantieltä pian Asemapäällikönkadulle sekä edelleen Vallilan ja Alppilan välikön tuleville asuinalueille. Vasta Kalliossa kolistellaan tuttuja raiteita, kun reitti 3-linjan kanssa yhdistyy.

Toisinaan kaipailen vauhdikasta siirtymää Pasilan junilta Sörnäisten metrolle. Veikkaisin arkiliikenteeseen selkeää ajansäästöä, jos raitiovaunu Pasilasta Sörnäisiin kulkisi koko matkan Aleksis Kiven katua tai Teollisuuskatua. Bussillahan tätä suorempaa väylää pääsee. Ytv-reittioppaan mukaan matka-aika alittaa 7-raitiolinjan usein neljälläkin minuutilla.

7-raitiolinjan reitti Mäkelänrinteen kautta kiertää siinä määrin, että Pasilasta Itäkeskukseen ennättänee yhtä pikaisesti pääaseman kautta. Toisaalta 9-linja sivuuttaa Sörnäisten ytimen parin korttelin etäisyydeltä. Länsi-Pasilassa 7-linjan kierros puolestaan jarruttaa siirtymää Pasilasta Töölön kautta esimerkiksi Turun ja Porin pikavuorobusseille sekä Vihdin seutulinjoille.

maanantai 11. elokuuta 2008

Mitalin värejä

Pekingin kisojen ensimmäisille suomalaismitaleille ovat yltäneet sankarit Orimattilasta ja Hollolasta. Mieleeni palautui Porilaisten marssin sointi Väinö Paunun vakiovuorolla vuonna 2000. Varhain kuulaana syyslauantaina matkustin linja-autolla Lahdesta Vääksyyn. Miesten purjehduskaksikko voitti kirkkaimman mitalin Sydneyssä.

Väinö Paunu liikennöi vuosia sitten Lahdesta Vesijärven pohjoispuolitse Tampereelle. Tampereen lisäksi Paunulla pääsee Lahdesta yhäkin Kouvolaan ja Kotkaan. Viime toukokuussa aloitin kesän kaukobussimatkat reitillä Kouvolasta Lahteen. Paunun matkustamon tunnelmasta välittyi yhtäläisyyttä lakkautetun Sukulan Linjan kanssa. Viimeksi mainittu ostettiin Koiviston Auton osaksi noin vuosi sitten.

Kuhunkin bussifirmaan liittyy erottuva ja tunnistettava tunnelma, joka välittyy matkustamoon, katukuvaan ja tiemaisemaan. Sukulan autojen sinikeltainen väritys oli sävyttänyt katukuvaa mm. Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä. Kaluston maalipinta lienee jo täysin yhtenäistynyt Koiviston Auton kanssa. Sinisen ja keltaisen sävyt kuuluvat myös Paunun alkuperäisiin väreihin. Toisaalta monet kaukovuorojen autot ovat maalatut Expressbus-ketjun väreihin.

Jälkikäteen Sukulan osakeosto tuntuu taloudellisesti luontevalta. Yhtiön reitit sijoittuivat samoihin taajamiin Koiviston Auton kanssa. Käsittääkseni myös tilausajojen suhteellisen pieni osuus liiketoiminnasta yhdisti firmoja. Yrityksen korvaamatonta henkistä pääomaa katoaa toki aina yrityksen poistumisen mukana. Jos pohditaan, mitä kaupallisia tuotemerkkejä Vääksy, Pulkkilanharju ja Jämsä paikanniminä tuovat ensiksi mieleen, sijoittui Sukulan Linja toimiessaan luultavasti kärkijoukkoon.

Asikkalan Pulkkilanharju näkyy selkeänä maamerkkinä monilla kotimaan lentoreiteillä. Lennoilla pohjois-Suomesta Helsinkiin aloitetaan laskeutumisen valmistelut yleensä Päijänteen eteläosien yllä. Samoja maisemia halkoo myös joukko mannertenvälisiä lentoja. Selkeällä säällä Vääksyn kanavalta voi havaita yhtäaikaa useita itä-länsi -suunnan koneita.

Loppukesään ja alkusyksyyn ajoittuu usein kauniin aurinkoisia ulkoilupäiviä. Ylimmät lämpötilat liikkuvat miellyttävissä lukemissa retkeilyn ja vaellusten kannalta. Sellaisena päivänä luonnon helmassa kuulin myös Arsi Harjun Sydneyssä voittamasta kultamitalista.

perjantai 8. elokuuta 2008

Pekingin avajaiset

Jättiläisen askeleet kulkivat Pekingissä. Olympia-avajaisten alussa pistemäiset ilotulitukset etenivät tulipatsaiden nauhana pohjoisen suunnasta stadionille. Hahmottelen jo sovellusta seuraaviin Lahden MM-hiihtoihin. Helikopterien lentokorkeuden sijasta tv-kamerat vietäisiin suihkukoneiden tasoille. Perättäisten tulipyrskähdysten sarja jäljentyisi tv-ruuduille talvi-iltana Kuopion Puijolta, Jyväskylän liikuntatieteen laitoksen pihalta, Joutsan Pommin ja Kangasniemen Kalskeen kotikentiltä sekä Vierumäen urheiluopistolta ennen Lahtea.

Mtv3:n Tulosruudun jälkeen nähtiin kanavajuonnolla kesämaisemaa Olavinlinnan rannalta. Hetkeä myöhemmin kanavalla esitettiin kisojen ensimmäinen Olympia 2008 -kooste. Päivän tapahtumia ja tunnelmia tarkasteltiin sekä urheilutoimittajan että politiikan toimittajan kertomina. Sitä en oivaltanut, minkä vuoksi toimittaja haastatteli toista toimittajaa. Linnunpesä-stadionin edustalla politiikan toimittaja johdatteli ohjelmaa juontajana esittäen urheilutoimittajalle kysymyksiä. Itse olisin toteuttanut koosteen niin, että tapahtumapaikalla vierekkäin seisovat saman kanavan toimittajat olisivat esittäneet asiansa kysymyslauseitta.

Sisällön kiinnostavuuden puolesta politiikan- ja urheilutoimittajien yhteistyö on jo kisojen ensimmäinen suomalaisvoittaja. Mtv3:n koosteen ohella tätä osoitti Ylen politiikan toimittajan täydentävä rooli avajaisten juontajana Ylen Tv2:lla. Uutuutena Radio Suomen kanavajuontajien työtä olympiastudiossa voi tarkastella kanavan verkkosivulta kuvasta. Olin luullut, että radion kanavajuontajien osuudet juonnettaisiin avokonttorimaisesta hehtaarihallista. Näinhän ohjelmavirtaa juonnetaan messutapahtumista toisinaan. Pekingissä Radio Suomi näyttäisi toimivan tavallista maakuntaradiota muistuttavassa studiossa.

torstai 7. elokuuta 2008

Luotu kulkemaan

Jari Sillanpään "Luotu kulkemaan" -kappaleen alkuintro yllättää. Alkunintrossa funky-sävyin helmeilevä kitara komppaa aurinkoisesti cm7- ja F7-sointuja usean tahdin. Näitä seuraa fanfaarein kruunattu orkesterin sointu G-duurissa. Tältä siirrytään kertosäkeen Es-duuriin, joka on kappaleen sävellaji.

Alkuintron huipentava G-duuri osin lieventää alkuintron jännitteet. Neutraloinnin syyn hahmottaisi, jos alkuintrossa kuultaisiin vaikkapa monimutkainen kitarasoolo. Liennytys estäisi varhaisen tietoähkyn vaaran. Toisaalta kitarasoolo sopisi neutraloivan G-duurin osaksi. Tällöin soinnulla olisi kaksoistehtävä. Liennyttäessään G-duuri tyrkkäisi samalla kertosäkeen vauhtiin. Nyt välittyy vaikutelma, jossa kertosäe joutuu itse räjäyttämään itsensä liikkeelle.

Sointujen pohjasävel kulkee alkuintrolla c- ja f-sävelissä ja kertosäkeen alussa es- ja b-sävelissä. Siirtymä c-mollista f-nuotin kautta sävelaskelta matalampaan kvarttiin olisi melko symmetrinen. G-sävel ja -sointu lieventävät tätäkin jatkuvuuden vaikutelmaa alkuintron ja kertosäkeen välillä.

Eräältä kannalta neutraloiva G-duuri vahvistaa kappaleen yhtenäisyyttä. Kertosäkeiden puoliväleissä ja päätöksissä kajahtelee fanfaarein toinen liennyttävien sointujen kulku: C-Es-F-Es-F-Es-C. Alkuintron loppufanfaari G-duurissa varmistaa, etteivät kappaleen myöhemmät fanfaarit kuulosta irrallisen yllättäviltä kohdilta.

Säkeistöjen soinnut kulkevat ansiokkaan monipuolista ja johdonmukaista rataa. "Luotu kulkemaan" ei kuitenkaan avautune radiosoitossa värikkäimmin. Alkuintron neutraloiva G-duuri liennyttää luontevasti konserteissa edeltävien ohjelmanumeroiden jännitteitä.

Maisemakauppiaita

Rovaniemi lukeutuu harvoihin paikkakuntiin, joilta ABC-liikenneasema vielä puuttuu. Kaupungin ainoat kolme liikenneasemaa kuuluvat Shellin ja Nesteen leireihin. Shell palvelee Alakorkalon kaupunginosassa aamusta myöhäisiltaan ja vastapäätä Neste-Reissumies kellon ympäri. Vuosia sitten toukokuinen kävely valtatieltä Shellin pihalle pysähdytti, kun kuivaksi heinikoksi luulemani oikoreitti paljastuikin nilkat upottavaksi suoksi. Neste-Reissumies ja Napapiirin Shell palvelevat kaupungin ainoina liikenneasemina kellon ympäri.

Esso-huoltamoita täysissä punavalkoisissa vetimissä muistan havainneeni viime viikkoina enää Vantaalla Hakunilan Vaaralassa ja Korson Mikkolassa. Helsingin Pukinmäen Esson tavoin pääkaupungissa on nähty vaihdoksia ABC-ketjuun. Osa maakuntien Essoista kulkee jo St1:n tunnusten alla. Rovaniemelläkin Rovakadun Esso on muutettu St1-huoltamoksi.

Huoltamoiden liikenneasemien väitetään edistävän yrittäjyyttä kaupunginosan tai kylän alueella. Sijainnin onnistuessa asemalta avautuu lisäksi näköaloja maakunnalle tyypillisiin rakennettuihin ympäristöihin ja luonnonmaisemiin. Kilpailu liikenneasemaketjujen välillä osaltaan hyödyttää kuluttajaa.

tiistai 5. elokuuta 2008

Kohti Pekingiä

Aamun Lapin Kansa -lehti (5.8.-08) ennakoi Pekingin olympia-avajaisista ihmiskunnan historian värikkäintä juhlaa. Uutisjuttu kertoo myös yllättävästä ja tunteikkaasta hetkestä pekingiläisessä aamiaisravintolassa. Kahvin tarjoilu oli yhtäkkiä tauonnut. Henkilökunta oli seisahtunut hievahtamatta tv-ruudun ääreen seuraamaan olympiasoihdun kulkua kisojen isäntämaassa.

Radio Suomessa kuultiin alkuiltana Kohti Pekingiä -ohjelma, jonne kuuntelijat saivat soittaa olympiamuistojaan. Tarinat sijoittuivat useille vuosikymmenille ilahduttavan laajasti. Luullakseni Pekingin kisojen virallista radiotunnustakin kuultiin toimitetuissa historiakoosteissa. Itämaisten rytmien ja sointivärien juhlaa olisi ennakoitavissa radion tunnuksiin.

Radio Suomen ennakolliset Olympiaradiot klo 17.20 ovat käynnistyneet vajaan 20 sekunnin tunnuksella E-duurissa. Tätä käytettiin myös toisena radiotunnuksena Ateenan ja Torinon suorissa olympialähetyksissä. Avajaisten, ilotulitusten ja suomalaisen urheilusankaruuden ohella kiinnostunut odotukseni jo kohdistuu Pekingin kisatunnusten sisältöön ja käyttöön tiedotusvälineissä.

sunnuntai 3. elokuuta 2008

Rovaniemi

Teatteri-ihmiset usein heittäytyvät meitä musiikkityyppejä etevämmin. Teatterilaiset osaavat antautua uhrautuvammin hetkien vietäviksi yleisöjen edessä. Heittäytymistä musiikin lomassa sain mahdollisuuden opetella jo lapsena Kemijoen rannoilla. Osallistuin kouluiässä Pahtajan kristillisille musiikkileireille. Kansan Raamattuseuran tuolloinen leirikeskus sijaitsi muutaman kilometrin täältä Rovaniemen Rantavitikalta etelään. Soittotuntien, orkesterityön ja Kemijoen uintiretkien ohella leireiltä jäivät elävästi mieleeni pesäpallo-ottelut. Näissä kaikui valoisina iltoina leirinjohtajien ja leiriläisten kannustava huudahdus kotipesään saapujille: "Heittäydy!"

Toissapäivänä lennähdin viikonvaihteeksi Rovaniemelle. Musiikkileirien ohella olen viettänyt seudulla useamman opiskeluvuoden tehden samalla kanttorisijaisuuksia ev-lut. seurakunnassa. Perjantaina ehätin Helsinki-Vantaan lähtöselvitykseen varhaisten lintujen joukossa. Koneen lähtöajan tiedettiin viivästyvän noin kolme tuntia, mikä oikeutti elämäni ensimmäiseen lentoyhtiön ruokavoucheriin. Juuri aterioineena kupongin seitsemän euron arvo sijoittui valkosuklaiseen puolukkapiirakkaan ja smoothie-juomaan, jossa maistui ainakin appelsiini, banaani ja mango.

Lopulta lähestyimme Lapin pääkaupungin valkeaa yötä lounaasta ylittäen keskikaupungin korttelit. Blue1:n konetyyppinä oli Md-90, jonka sisätilat ja äänimaisemat tuovat mukavasti mieleen Finnairin aiemman kaluston. Vielä perjantain puolella ehdin nauttia parvekekahvit Rovaniemen Rantavitikalla syvää vihreyttä huokuvien pihakoivujen katveessa. Koleassa illassa huuhdoin lämpimään Kemijokeen etelän hellepäivien jättämät raukeuden hippeet. Uintiretkeltä palattuani vaihtuivat Radio Suomessa keskiyön uutiset Elvis-yöradion viettoon.

Lauantaina sai Radio Iskelmän lista uuden ja nopeatempoisen ykkösen monen viikon jälkeen. Kärkeen heittäytyi Charles Plogman kappaleellaan: "Lanka jo palaa". Listaykkösen sävellaji ei silti vaihtunut. Toiseksi pudonneen Janne Raappanan "Odota mua" sijoittuu sävellajiltaan e-molliin Plogmanin uutuuden tavoin. Plogmanin aiemmista tulkinnoista "Pientä unelmaa" on viihtynyt listalla jo lähes kolme vuotta. Viimeksi mainitun soinnutus erottuu iskelmien joukosta. Kappaleen alussa pysytään c-mollissa yhtäjaksoisesti seitsemän tahtia. Näistä introon sisältyy neljä ja säkeistöön kolme tahtia. C-mollin jälkeen kappale viipyilee G-duurissa neljä tahtia. Vasta kertosäkeessä soinnut vaihtuvat tiheämmin.

Plogmanin ja Raappanan uutuudet sijoittuvat siis yhteiseen sävellajiin. Mielestäni molemmat esittäjät edustavat laulajalähtöistä iskelmää. Solistin vivahteikas tulkinta ohjailee musiikkia keskimääräistä enemmän. Poikkeavuus verrattuna Tapani Kansan hyräilevämpään ja Simo Silmun kuiskailevampaan lauluun välittyy. Tällä en tarkoita, että Kansa ja Silmu olisivat laulajina huonompia. Viittaan vain musiikin tyylieroihin. Plogman ja Raappana korostuneemmin kuljettavat orkesterin työtä solisteina.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Kunnon ja palloilun kierros

Jojo-laihduttaminen lukeutuu tuoreisiin uudissanoihin. Ilmaisu merkitsee painon edestakaista kertymistä ja kaikkoamista, joka haittaa terveyttä. Painon kehitys havaitaan pystysuoralta kannalta vertikaalisena ilmiönä. Ajankohtaisia ovat myös McDonald’sin ruokalistojen vaakasuorat kirjainjoukot. Alkuvuonna horisontaalisilla riveillä on mainittu erikoisuuksia Japanista ja espanjaa puhuvista valtioista. Olympialaiset lähestyvät ja pian lienee kiinalaisten antimien vuoro.

Radio Suomi kertoo urheilusta kierroksiin liittyvin mielikuvin. Palloilukierrosten ohella alan merkkihetkiä seurataan tarvittaessa kellon ympäri. Pekingin kisoja kuullaan päivittäin yli viisaripyörähdyksen verran klo 4.00-18.00. Arkiöiden Yöradio lyhenee tunnilla ja Kiekuu-ohjelmat jäävät tauolle. Päivällä maakuntaradioista lähetetään pelkät uutiset. Pekingin ajalla kuullaan myös musiikkia sekä luullakseni Nuotin vieressä ja Tänään 50-vuotta.

Pekingin kisat avataan yhdeksän päivän kuluttua. Olympialaisia ei tätä kirjoittaessani edes mainita Radio Novan etusivulla. Raportteja Pekingistä kuultaneen aiempien kisojen tapaan. Radio Suomessa urheilua tarjotaan lähiviikkoina poikkeuksellinen määrä. Kun Peking vaikenee klo 18, seurataan joinakin iltoina vielä kotimaan palloilukierroksia klo 18.30 alkaen.

Radio Suomella on erityisrooli tiedonvälittäjänä ja toimittajavetoisena yleiskanavana kellon ympäri. Kanavan välittämä urheilu tarjoaa tuloksia, suoritusten havaintoja, tunnelman kuvauksia ja runsaasti valmiita mielikuvia. Osittain ohjelmat rinnastuvat esittävän taiteen tulkintaan ja radioteatteriin. Tältä kannalta urheilu sopisi Yle Radio 1:n kanavalle. Nykyinen Radio Peili tarjoaa enimmäkseen tietoa, josta kuulija saa luoda mielikuvat itse.

Radiourheilun kiinnostavuutta lisää se, että kanavalla kuullaan myös musiikkia. Säveltaide nostattaa tehokkaasti tunnelmaa otteluiden edellä ja tauoilla. Vetoapu siirtyisi urheilulta jollekin muulle sisällölle, jos urheilu poistuisi Radio Suomesta. Äänimaisemana palloilukierros olisi outo lintu Yle Radio 1:n ja Radio Peilin tarjonnassa. Selostuksen läpi sointuu usein joukko rock-musiikin perinteisiä klassikoita.

Toisaalta radiourheilun tarkoitus ei rajoitu tulostietojen, suoritusten havaintojen ja tunnelmakuvauksien kertomiseen. Kansanterveyden kannalta radio kytkeytyy liikuntaharrastuksiin laajemmin. Palloilukierrosten alkaessa klo 18.30 lienevät tuhannet suomalaiset matkalla uimahalleihin, lenkkipoluille ja laduille. Palloiluselostukset sekä tunnelmamusiikit klo 18.06-18.30 ja erätauoilla lisäävät onnistuneina intoa myös kuntourheiluun. Olympialaiset ja isommat arvokisat taas painottuvat kesän ja kevättalven lomakuukausiin. Tuolloin myös kuntoilu ja fyysinen askarointi sijoittuvat vuorokauden sisällä vaihtelevammin.

Ennakoin, että radiourheilua tullaan kehittämään kansanterveyden tavoittein. Palloilukierroksen aikana tai tauoilla kuultaisiin kuntoilun uutisia ja vinkkejä. Lisäksi lähetettäisiin suoria tunnelmia vaikkapa hiihtomajoilta Luonto-Suomi -iltojen tavoin.

lauantai 26. heinäkuuta 2008

Iskelmä-Finlandia

Laulaja Tapani Kansasta on todettu, että musiikki virtaa hänen lävitseen. Se on hänen tehtävänsä tässä maailmassa. On mainittu, että Kansasta tulee mieleen Jorma Hynninen, väkevä laulaja, jonka ääntä vuodet eivät ole verottaneet.

Olen samaa mieltä tästä. Lisäksi Tapani Kansan tulkinnoissa on monesti erottuvaa ansiokkuutta sävellyksissä ja orkesterisovituksissa. Mielenkiintoinen musiikki virtailee laulajan vivahteikkaan taitavuuden läpi.

Arvostetulla iskelmälaulajalla voi olla myös päinvastainen rooli. Sävellykset ja orkesterisovitukset ovatkin pelkistetympiä tai laulaja saa ne kuulostamaan sellaisina. Laulusolistin osaavan vivahteikas työ virtailee musiikin ja orkesterisovituksen läpi. Tällaisina tulevat mieleeni Kari Tapio ja Reijo Taipale, teatterialalta Marjatta Leppänen sekä oopperalavoilta Matti Salminen. Puheteatteriin liittyvä laulaminen edustaa usein laulajalähtöistä tyyliä ja vaikutelmaa.

Eino Grönin esityksissä laulaja ja musiikki asettuvat poikkeuksellisen tasavertaiseen asemaan. Sävellyksissä ja orkesterisovituksissa on Kansan tulkintoihin verrattavaa värikkyyttä ja runsautta. Kuitenkaan Eino Gröniin ei liity Tapani Kansan tavoin tunnetta, että musiikki virtailisi laulajan läpi. Grönin tulkinnoissa laulaja ja musiikki ohjailevat kappaleiden kulkua lähes yhtä paljon.

Tapani Kansan Iskelmä-Finlandia-ehdokkuus ei vienyt toissa vuonna voittoon. Kari Tapio korjasi tunnustuksen vuonna 2003 ja Eino Grön vuosi sitten. Tänä vuonna kirkkaimman mitalin tavoitti Olli Lindholm Yö-yhtyeestä. Voitto voidaan nähdä jatkumona viime vuodelta. Lindholm edustaa musiikkityyliä, joka poikkeaa Grönin tulkinnoista merkittävästi. Lindholmin ansio ja ammattitaito solistina on silti pohjimmiltaan sama. Musiikillinen valtasuhde ja vuoropuhelu orkesterin kanssa välittyy tasapainoisempana ja vastavuoroisempana kuin muilla samassa genressä.

Katsoisin iskelmän kevyen musiikin yleiskäsitteeksi, johon rock-musiikki ja tanssi-iskelmä kuuluvat erityiskäsitteinä. Iskelmä-Finlandia 2008:n rockvivahteinen ehdokasasettelu oli tyylirajojen kannalta mielenkiintoinen ja ehkä hyödyllinen. Ehdokkaiden julkaisu kevään sijasta vasta kesälla olisi mielestäni ollut tarkoituksenmukaista. Usein keskikesä on musiikkiuutisten ja -uutuuksien hiljaiselon jakso. Yllättävät ehdokkaat olisivat tähän saumaan olleet mukava puheenaihe vaikkapa kyläkauppojen kassajonoissa ja venesatamien kahvilaterasseilla.

On toki kohteliasta julkaista kesäjuhlan musiikillinen luonne keväällä, ennenkuin yleisö varaa hotelleita ja vaunupaikkoja. Lisäksi Tapsan Tahdit tulee nähdä osana Radio Iskelmän kesätapahtumien kattausta. Kanavan perusmusiikkia juhlittiin Ikaalisten Iskelmäparaatissa kesäkuun alkupuoliskolla. Seinäjoen Tangomarkkinat osuivat noin kuukauden myöhemmäs. Kauden uutuutena Radio Iskelmä välitti Kaustisilta kansanmusiikin tunnelmaa. Tapsan Tahtien rock-ehdokkaiden julkaisu edeltävien juhlien aikana tai kynnyksellä olisi sekoittanut neljän tapahtuman tyylieroja. Iskelmäparaati tai Tangomarkkinat olisivat jääneet historiaan rock-ehdokkaiden julkaisusta. Edeltäviä juhlia olisi varjostanut julkinen keskustelu kohdentuen Nokian kaupunkiin sekä rockin ja iskelmämusiikin suhteeseen.

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Uutisia, urheilua ja musiikkia

Radiouutisten sähkepaketti ja minuutin sää pohjustavat lentäviä lähtöjä Radio Suomen musiikkipainotteisille tunneille. Viime syksynä kolmen minuutin urheiluradioita siirrettiin uutisten edeltä jälkipuolelle. Osalle lentävistä lähdöistä asennettiin jarruja.

Liikunnasta ei vauhtia puutu, mutta urheilu-uutisointi poikkeaa tyypillisestä politiikan, talouden, kulttuurin ja muiden tieteiden kerronnasta. Kerronta muistuttaa esittävän taiteen arviointia. Urheilijat ja liikuntavaikuttajat korostuvat henkilöinä. Tunnepohjaiset näkökulmat urheiluun ja henkilöihin saavat ohjelma-aikaa usein. Teatterin ja musiikin erikoislähetysten tunnelmissa olisi paljon samaa. Urheilun erityisasema tieteenä Radio Suomessa ilmaisee toisaalta kansanterveyden tarkoituksia. Luodaan kannustavia mielikuvia, jotka pohjautuvat urheilijoiden työn välittämään malliin ja työsuoritusten havainnointiin.

Teoriassakin siirtymä uutisista urheiluradion kautta musiikkiesitykseen on vivahteikas. Radio uutisoi urheilusta mielikuvien kylki edellä. Politiikan, talouden ja sään osalta toimitaan hetkeä aiemmin useimmiten päinvastoin. Mielekästä taas ei ole ajatella, että radion musiikkikappaleet välittäisivät mielikuvia musiikista.

Musiikki on säveltaidetta, jolloin radiossa kuullaan yleensä täysiverisiä musiikkiteoksia. Ne voidaan ottaa kokonaan vastaan kuulohavainnoin. Mielikuvat musiikista jäävät kuuntelijoiden oivallettaviksi. Luovaa ajattelua voivat musiikkijuontajan ohella edistää musiikkiuutiset, säveltaiteen esitelmät ja keskustelut, tv-esitykset sekä konsertit.

Kolme urheiluminuuttia uutisten jälkeen kohdentavat kuuntelijan huomiota tosiasioista mielikuvien suuntaan. Ohjelmavirtaan muodostuu hallitusti suvantomainen tuokio, joka aiemmin osui vaihtelevasti jonnekin puolen maakuntauutisten kieppeille. Maakuntauutiset ja –sää tuntuvat yhä useammin tunnin nopeimmin virtaavilta osuuksilta. Nämä uutiset antavat lentävän lähdön musiikkiin puolen jälkeen. Hitaatkin kappaleet soivat tulvien jännitteistä sähäkkyyttä. Jani Wickholmin ”Väärään kaupunkiin” –uutuus avautui minulle tällaisena hetkenä.

Vuodenaikojen vaihteluissa radio on kiitettävästi muuntautuen läsnä. Radion virittämä ja nostattama juhlatunnelma on puolestaan uhanalainen viestinnän laji. Jotkut valtakunnalliset mainosradiot toistelevat yllätyksettömiä pop-musiikin klassikoita eräiden juhlapyhienkin halki. Oletuksena lienee, että kuulijoiden arki ja juhla pursuavat laajamittaista tietoähkyä ja yllätyksellisyyttä. Klassikoihin avautuisi tuoreita näköaloja vaivattomasti. Tuttujen sävelmien kertailulla tarjoillaan myös vakautta ja pysyvyyttä. Olympiakisat antavat vielä hyväksytyn aiheen luoda radiossa juhlavalmistelun ja juhlan tunnelmaa, joka poikkeaa arjesta.

torstai 3. heinäkuuta 2008

Yritys ja arvot

Skandinaavinen lentoyhtiö SAS avaa internetsivuilleen oman sivuston homomatkailijoille. Nettisivuilla yhtiön henkilökunta kertoo omia vinkkejään Tukholmaan ja Kööpenhaminaan matkustaville turisteille. SAS juhlistaa nettisivujen avaamisella myös paria aihepiiriin liittyvää tapahtumaa. Yritys mainitsee olevansa ensimmäinen eurooppalainen lentoyhtiö, joka on rakentanut oman sivuston seksuaalivähemmistöjen markkinoille. Kun huomioidaan internetin valta matkojen suunnittelussa ja lipunvarauksissa, merkitsee SAS:n uusi palvelu pelinavaajan roolia.

SAS:n uusi palvelu ilmaisee arvoja koskevan kannanoton homoudesta yksilön toimintana. Yhtiön arvot eivät ole erillinen ja ohitettava saareke yrityksen suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin, muihin sidosryhmiin ja liiketoimintaan. Arvot ovat näitä suhteita ja toimintoja yhdistävä perusta.

SAS:n arvojulistuksen ongelma on osin työoikeudellinen. Yrityksen henkilöstö lienee työhönotossa sitoutunut yhtiön arvoihin. En usko, että arvoiksi on nimeltä mainittu henkilökohtaisen vakaumuksen sisältö, joka nyt on kirjattu yhtiön tiedotteeseen. Homoseksuaalisuus arvokysymyksenä aiheuttaa poikkeuksellisen runsaasti erimielisyyttä yksilöiden ja yhteisöjen välillä sekä yhteisöjen sisälläkin. Toisaalta homouden liittyminen lentoyhtiön tehtävään voidaan osoittaa huomattavan epäsuorasti.

Homouden väitetään toisinaan olevan myötäsyntyistä. Tällöin homous olisi henkilökohtaisena ominaisuutena verrattavissa jalan kokoon ja sitä kautta kengännumeroon. Matkustajan jalkineen koko merkitsee todistettavasti muun ohella, että tietty määrä matkustamon kuutiosenttejä on varattava kenkien säilytykseen. Lentoyhtiön tiedontarve on kiistattomampi asiakkaan jalkineista kuin homoudesta. Lisäksi SAS:n virallinen suhtautuminen kenkien käyttöön lienee ollut yhtiön henkilöstölle tuttu tai arvattava jo työhönotossa.

Tietosuojan kannaltakaan ei ole ongelmatonta, jos lentoyhtiölle kertyy henkilötietoja matkustajien vakaumuksista. Asiakkaan suhtautuminen homouteen liittyy lentoyhtiön tehtävään paljon etäisemmin kuin vaikkapa kengännumero. Tiedontarve on huomattavan vähäinen. Tehokas tietosuoja merkitsee myös yksilön etua ja elämän monimuotoisuuden kunnioittamista. Perusoikeuksien valossahan ihmisen yhdenvertaisuus merkitsee, että ihmisiä kohdellaan pääsääntöisesti tasavertaisina riippumatta mm. henkilökohtaisista vakaumuksista. Nyt SAS on korottamassa raja-aitoja matkustajien välillä sen nojalla, miten asiakas suhtautuu homouteen.

SAS:n arvolinjaus yllättää myös, koska yhtiö liikennöi protestanttisen kulttuurin Pohjois-Amerikkaan neljän kohteen voimin. Arvojulistus voi vaarantaa kassavirran, jota toisivat vaikkapa Yhdysvaltojen perinteiset protestantit. Heitä varmasti kiinnostaa skandinaavinen hyvinvointivaltion malli, omien sukujuurten maantieteellinen sijainti ja maisemat Euroopassa sekä terveys- ja liikuntamatkailu Pohjolassa. Suuri ikäluokka eläköityy pian matkailemaan maapallon monilla kolkilla. Heitä ei Pohjoismailla ole varaa ärsyttää ja hukata.

tiistai 24. kesäkuuta 2008

Juhannus radiossa

Jos juhannusyönä noustaan uintiretkeltä laiturille, jolla Radio Nova tai Iskelmä soi, kun juhlan kulinaristinen kohokohta on vielä edessä ja seurana on kaivattuja ystäviä, avautuu pop-musiikin tuttuihin klassikoihin vaivattomasti uusia näkökulmia elävästä elämästä käsin. Novan ja Iskelmän juhannustarjonnassa kuultiinkin runsaasti klassikoita, vähän uutuuksia ja niukasti yllättäviä biisejä.

Live-elämän yllättävistä tosiseikoista, odotetuista tilanteista ja harvinaisista tunnelmista lähestyen perus-popmusiikki on korostuneesti täydentävää. Pyritään lisäämään jotakin ihmisten elävän elämän tosiseikkoihin ja tunnelmiin. Toisaalta perus-popin esittäminen tuo vakauden tunnetta juhannukseen ja kesään, jolloin vapaa-aika usein vilisee yllättäviä hetkiä. Kesäisin radiota kuullaan monesti ohimennen vaikkapa huoltoasemilla ja kyläkaupoissa, uimarannoilla ja maauimaloissa.

Harvinaisempaa musiikkia ja puhesisältöä tarjotaan Radio Suomessa juhannukseen ja kesään. Tavoitteena lienevät toiselta kannalta mieleenpainuvat oivallukset ja elämykset radion äärellä. Annetaan lähtökohtia elävään elämään. Yllättävistä biiseistä ja puhetuokioista käsin kuuntelija voi tuoreesti suuntautua live-elämänsä tosiseikkoihin, tilanteisiin ja tunnelmiin juhannuksena ja kesänä. Nova ja Iskelmä voivatkin suvessa tulla vastaan aiemmin mainituissa rooleissaan uhkaamatta millään tavoin Radio Suomen tätä perustehtävää vaan päinvastoin täydentäen sitä.

Radio Suomen juhannusaattoon sisältyi klo 15.03-17.00 ”Herkutellaan yhdessä” -ohjelma, jossa kesäisen ruuanlaiton ohella kuultiin ajankohtaisia vieraita päivittäisten otsikoiden ulkopuolelta sekä suveen sopivaa musiikkia, joka soi radiossa harvoin. Vieraiden puheosuudet ja toimittajien työ onnistuivat kiinnostavuudessaan, mutta ohjelman perusidea kaipaisi mielestäni jotakin uutta. Siirtäisin ohjelman tuotannon Pasilan pihoilta alueiden ruokaperinteiden kotikentille. Keskustelun, grillauksen ja piknikin nauhoitus saisi lisäarvoa sijoittuessaan maakuntien merkittäviin maisemiin, kuten Rovaniemen Kirkkolammen äärelle, Jyväskylän Laajavuoren huipulle tai Lappeenrannan Sammonlahden rannalle.