keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Kunnon ja palloilun kierros

Jojo-laihduttaminen lukeutuu tuoreisiin uudissanoihin. Ilmaisu merkitsee painon edestakaista kertymistä ja kaikkoamista, joka haittaa terveyttä. Painon kehitys havaitaan pystysuoralta kannalta vertikaalisena ilmiönä. Ajankohtaisia ovat myös McDonald’sin ruokalistojen vaakasuorat kirjainjoukot. Alkuvuonna horisontaalisilla riveillä on mainittu erikoisuuksia Japanista ja espanjaa puhuvista valtioista. Olympialaiset lähestyvät ja pian lienee kiinalaisten antimien vuoro.

Radio Suomi kertoo urheilusta kierroksiin liittyvin mielikuvin. Palloilukierrosten ohella alan merkkihetkiä seurataan tarvittaessa kellon ympäri. Pekingin kisoja kuullaan päivittäin yli viisaripyörähdyksen verran klo 4.00-18.00. Arkiöiden Yöradio lyhenee tunnilla ja Kiekuu-ohjelmat jäävät tauolle. Päivällä maakuntaradioista lähetetään pelkät uutiset. Pekingin ajalla kuullaan myös musiikkia sekä luullakseni Nuotin vieressä ja Tänään 50-vuotta.

Pekingin kisat avataan yhdeksän päivän kuluttua. Olympialaisia ei tätä kirjoittaessani edes mainita Radio Novan etusivulla. Raportteja Pekingistä kuultaneen aiempien kisojen tapaan. Radio Suomessa urheilua tarjotaan lähiviikkoina poikkeuksellinen määrä. Kun Peking vaikenee klo 18, seurataan joinakin iltoina vielä kotimaan palloilukierroksia klo 18.30 alkaen.

Radio Suomella on erityisrooli tiedonvälittäjänä ja toimittajavetoisena yleiskanavana kellon ympäri. Kanavan välittämä urheilu tarjoaa tuloksia, suoritusten havaintoja, tunnelman kuvauksia ja runsaasti valmiita mielikuvia. Osittain ohjelmat rinnastuvat esittävän taiteen tulkintaan ja radioteatteriin. Tältä kannalta urheilu sopisi Yle Radio 1:n kanavalle. Nykyinen Radio Peili tarjoaa enimmäkseen tietoa, josta kuulija saa luoda mielikuvat itse.

Radiourheilun kiinnostavuutta lisää se, että kanavalla kuullaan myös musiikkia. Säveltaide nostattaa tehokkaasti tunnelmaa otteluiden edellä ja tauoilla. Vetoapu siirtyisi urheilulta jollekin muulle sisällölle, jos urheilu poistuisi Radio Suomesta. Äänimaisemana palloilukierros olisi outo lintu Yle Radio 1:n ja Radio Peilin tarjonnassa. Selostuksen läpi sointuu usein joukko rock-musiikin perinteisiä klassikoita.

Toisaalta radiourheilun tarkoitus ei rajoitu tulostietojen, suoritusten havaintojen ja tunnelmakuvauksien kertomiseen. Kansanterveyden kannalta radio kytkeytyy liikuntaharrastuksiin laajemmin. Palloilukierrosten alkaessa klo 18.30 lienevät tuhannet suomalaiset matkalla uimahalleihin, lenkkipoluille ja laduille. Palloiluselostukset sekä tunnelmamusiikit klo 18.06-18.30 ja erätauoilla lisäävät onnistuneina intoa myös kuntourheiluun. Olympialaiset ja isommat arvokisat taas painottuvat kesän ja kevättalven lomakuukausiin. Tuolloin myös kuntoilu ja fyysinen askarointi sijoittuvat vuorokauden sisällä vaihtelevammin.

Ennakoin, että radiourheilua tullaan kehittämään kansanterveyden tavoittein. Palloilukierroksen aikana tai tauoilla kuultaisiin kuntoilun uutisia ja vinkkejä. Lisäksi lähetettäisiin suoria tunnelmia vaikkapa hiihtomajoilta Luonto-Suomi -iltojen tavoin.

lauantai 26. heinäkuuta 2008

Iskelmä-Finlandia

Laulaja Tapani Kansasta on todettu, että musiikki virtaa hänen lävitseen. Se on hänen tehtävänsä tässä maailmassa. On mainittu, että Kansasta tulee mieleen Jorma Hynninen, väkevä laulaja, jonka ääntä vuodet eivät ole verottaneet.

Olen samaa mieltä tästä. Lisäksi Tapani Kansan tulkinnoissa on monesti erottuvaa ansiokkuutta sävellyksissä ja orkesterisovituksissa. Mielenkiintoinen musiikki virtailee laulajan vivahteikkaan taitavuuden läpi.

Arvostetulla iskelmälaulajalla voi olla myös päinvastainen rooli. Sävellykset ja orkesterisovitukset ovatkin pelkistetympiä tai laulaja saa ne kuulostamaan sellaisina. Laulusolistin osaavan vivahteikas työ virtailee musiikin ja orkesterisovituksen läpi. Tällaisina tulevat mieleeni Kari Tapio ja Reijo Taipale, teatterialalta Marjatta Leppänen sekä oopperalavoilta Matti Salminen. Puheteatteriin liittyvä laulaminen edustaa usein laulajalähtöistä tyyliä ja vaikutelmaa.

Eino Grönin esityksissä laulaja ja musiikki asettuvat poikkeuksellisen tasavertaiseen asemaan. Sävellyksissä ja orkesterisovituksissa on Kansan tulkintoihin verrattavaa värikkyyttä ja runsautta. Kuitenkaan Eino Gröniin ei liity Tapani Kansan tavoin tunnetta, että musiikki virtailisi laulajan läpi. Grönin tulkinnoissa laulaja ja musiikki ohjailevat kappaleiden kulkua lähes yhtä paljon.

Tapani Kansan Iskelmä-Finlandia-ehdokkuus ei vienyt toissa vuonna voittoon. Kari Tapio korjasi tunnustuksen vuonna 2003 ja Eino Grön vuosi sitten. Tänä vuonna kirkkaimman mitalin tavoitti Olli Lindholm Yö-yhtyeestä. Voitto voidaan nähdä jatkumona viime vuodelta. Lindholm edustaa musiikkityyliä, joka poikkeaa Grönin tulkinnoista merkittävästi. Lindholmin ansio ja ammattitaito solistina on silti pohjimmiltaan sama. Musiikillinen valtasuhde ja vuoropuhelu orkesterin kanssa välittyy tasapainoisempana ja vastavuoroisempana kuin muilla samassa genressä.

Katsoisin iskelmän kevyen musiikin yleiskäsitteeksi, johon rock-musiikki ja tanssi-iskelmä kuuluvat erityiskäsitteinä. Iskelmä-Finlandia 2008:n rockvivahteinen ehdokasasettelu oli tyylirajojen kannalta mielenkiintoinen ja ehkä hyödyllinen. Ehdokkaiden julkaisu kevään sijasta vasta kesälla olisi mielestäni ollut tarkoituksenmukaista. Usein keskikesä on musiikkiuutisten ja -uutuuksien hiljaiselon jakso. Yllättävät ehdokkaat olisivat tähän saumaan olleet mukava puheenaihe vaikkapa kyläkauppojen kassajonoissa ja venesatamien kahvilaterasseilla.

On toki kohteliasta julkaista kesäjuhlan musiikillinen luonne keväällä, ennenkuin yleisö varaa hotelleita ja vaunupaikkoja. Lisäksi Tapsan Tahdit tulee nähdä osana Radio Iskelmän kesätapahtumien kattausta. Kanavan perusmusiikkia juhlittiin Ikaalisten Iskelmäparaatissa kesäkuun alkupuoliskolla. Seinäjoen Tangomarkkinat osuivat noin kuukauden myöhemmäs. Kauden uutuutena Radio Iskelmä välitti Kaustisilta kansanmusiikin tunnelmaa. Tapsan Tahtien rock-ehdokkaiden julkaisu edeltävien juhlien aikana tai kynnyksellä olisi sekoittanut neljän tapahtuman tyylieroja. Iskelmäparaati tai Tangomarkkinat olisivat jääneet historiaan rock-ehdokkaiden julkaisusta. Edeltäviä juhlia olisi varjostanut julkinen keskustelu kohdentuen Nokian kaupunkiin sekä rockin ja iskelmämusiikin suhteeseen.

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Uutisia, urheilua ja musiikkia

Radiouutisten sähkepaketti ja minuutin sää pohjustavat lentäviä lähtöjä Radio Suomen musiikkipainotteisille tunneille. Viime syksynä kolmen minuutin urheiluradioita siirrettiin uutisten edeltä jälkipuolelle. Osalle lentävistä lähdöistä asennettiin jarruja.

Liikunnasta ei vauhtia puutu, mutta urheilu-uutisointi poikkeaa tyypillisestä politiikan, talouden, kulttuurin ja muiden tieteiden kerronnasta. Kerronta muistuttaa esittävän taiteen arviointia. Urheilijat ja liikuntavaikuttajat korostuvat henkilöinä. Tunnepohjaiset näkökulmat urheiluun ja henkilöihin saavat ohjelma-aikaa usein. Teatterin ja musiikin erikoislähetysten tunnelmissa olisi paljon samaa. Urheilun erityisasema tieteenä Radio Suomessa ilmaisee toisaalta kansanterveyden tarkoituksia. Luodaan kannustavia mielikuvia, jotka pohjautuvat urheilijoiden työn välittämään malliin ja työsuoritusten havainnointiin.

Teoriassakin siirtymä uutisista urheiluradion kautta musiikkiesitykseen on vivahteikas. Radio uutisoi urheilusta mielikuvien kylki edellä. Politiikan, talouden ja sään osalta toimitaan hetkeä aiemmin useimmiten päinvastoin. Mielekästä taas ei ole ajatella, että radion musiikkikappaleet välittäisivät mielikuvia musiikista.

Musiikki on säveltaidetta, jolloin radiossa kuullaan yleensä täysiverisiä musiikkiteoksia. Ne voidaan ottaa kokonaan vastaan kuulohavainnoin. Mielikuvat musiikista jäävät kuuntelijoiden oivallettaviksi. Luovaa ajattelua voivat musiikkijuontajan ohella edistää musiikkiuutiset, säveltaiteen esitelmät ja keskustelut, tv-esitykset sekä konsertit.

Kolme urheiluminuuttia uutisten jälkeen kohdentavat kuuntelijan huomiota tosiasioista mielikuvien suuntaan. Ohjelmavirtaan muodostuu hallitusti suvantomainen tuokio, joka aiemmin osui vaihtelevasti jonnekin puolen maakuntauutisten kieppeille. Maakuntauutiset ja –sää tuntuvat yhä useammin tunnin nopeimmin virtaavilta osuuksilta. Nämä uutiset antavat lentävän lähdön musiikkiin puolen jälkeen. Hitaatkin kappaleet soivat tulvien jännitteistä sähäkkyyttä. Jani Wickholmin ”Väärään kaupunkiin” –uutuus avautui minulle tällaisena hetkenä.

Vuodenaikojen vaihteluissa radio on kiitettävästi muuntautuen läsnä. Radion virittämä ja nostattama juhlatunnelma on puolestaan uhanalainen viestinnän laji. Jotkut valtakunnalliset mainosradiot toistelevat yllätyksettömiä pop-musiikin klassikoita eräiden juhlapyhienkin halki. Oletuksena lienee, että kuulijoiden arki ja juhla pursuavat laajamittaista tietoähkyä ja yllätyksellisyyttä. Klassikoihin avautuisi tuoreita näköaloja vaivattomasti. Tuttujen sävelmien kertailulla tarjoillaan myös vakautta ja pysyvyyttä. Olympiakisat antavat vielä hyväksytyn aiheen luoda radiossa juhlavalmistelun ja juhlan tunnelmaa, joka poikkeaa arjesta.

torstai 3. heinäkuuta 2008

Yritys ja arvot

Skandinaavinen lentoyhtiö SAS avaa internetsivuilleen oman sivuston homomatkailijoille. Nettisivuilla yhtiön henkilökunta kertoo omia vinkkejään Tukholmaan ja Kööpenhaminaan matkustaville turisteille. SAS juhlistaa nettisivujen avaamisella myös paria aihepiiriin liittyvää tapahtumaa. Yritys mainitsee olevansa ensimmäinen eurooppalainen lentoyhtiö, joka on rakentanut oman sivuston seksuaalivähemmistöjen markkinoille. Kun huomioidaan internetin valta matkojen suunnittelussa ja lipunvarauksissa, merkitsee SAS:n uusi palvelu pelinavaajan roolia.

SAS:n uusi palvelu ilmaisee arvoja koskevan kannanoton homoudesta yksilön toimintana. Yhtiön arvot eivät ole erillinen ja ohitettava saareke yrityksen suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin, muihin sidosryhmiin ja liiketoimintaan. Arvot ovat näitä suhteita ja toimintoja yhdistävä perusta.

SAS:n arvojulistuksen ongelma on osin työoikeudellinen. Yrityksen henkilöstö lienee työhönotossa sitoutunut yhtiön arvoihin. En usko, että arvoiksi on nimeltä mainittu henkilökohtaisen vakaumuksen sisältö, joka nyt on kirjattu yhtiön tiedotteeseen. Homoseksuaalisuus arvokysymyksenä aiheuttaa poikkeuksellisen runsaasti erimielisyyttä yksilöiden ja yhteisöjen välillä sekä yhteisöjen sisälläkin. Toisaalta homouden liittyminen lentoyhtiön tehtävään voidaan osoittaa huomattavan epäsuorasti.

Homouden väitetään toisinaan olevan myötäsyntyistä. Tällöin homous olisi henkilökohtaisena ominaisuutena verrattavissa jalan kokoon ja sitä kautta kengännumeroon. Matkustajan jalkineen koko merkitsee todistettavasti muun ohella, että tietty määrä matkustamon kuutiosenttejä on varattava kenkien säilytykseen. Lentoyhtiön tiedontarve on kiistattomampi asiakkaan jalkineista kuin homoudesta. Lisäksi SAS:n virallinen suhtautuminen kenkien käyttöön lienee ollut yhtiön henkilöstölle tuttu tai arvattava jo työhönotossa.

Tietosuojan kannaltakaan ei ole ongelmatonta, jos lentoyhtiölle kertyy henkilötietoja matkustajien vakaumuksista. Asiakkaan suhtautuminen homouteen liittyy lentoyhtiön tehtävään paljon etäisemmin kuin vaikkapa kengännumero. Tiedontarve on huomattavan vähäinen. Tehokas tietosuoja merkitsee myös yksilön etua ja elämän monimuotoisuuden kunnioittamista. Perusoikeuksien valossahan ihmisen yhdenvertaisuus merkitsee, että ihmisiä kohdellaan pääsääntöisesti tasavertaisina riippumatta mm. henkilökohtaisista vakaumuksista. Nyt SAS on korottamassa raja-aitoja matkustajien välillä sen nojalla, miten asiakas suhtautuu homouteen.

SAS:n arvolinjaus yllättää myös, koska yhtiö liikennöi protestanttisen kulttuurin Pohjois-Amerikkaan neljän kohteen voimin. Arvojulistus voi vaarantaa kassavirran, jota toisivat vaikkapa Yhdysvaltojen perinteiset protestantit. Heitä varmasti kiinnostaa skandinaavinen hyvinvointivaltion malli, omien sukujuurten maantieteellinen sijainti ja maisemat Euroopassa sekä terveys- ja liikuntamatkailu Pohjolassa. Suuri ikäluokka eläköityy pian matkailemaan maapallon monilla kolkilla. Heitä ei Pohjoismailla ole varaa ärsyttää ja hukata.