keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Kunnon ja palloilun kierros

Jojo-laihduttaminen lukeutuu tuoreisiin uudissanoihin. Ilmaisu merkitsee painon edestakaista kertymistä ja kaikkoamista, joka haittaa terveyttä. Painon kehitys havaitaan pystysuoralta kannalta vertikaalisena ilmiönä. Ajankohtaisia ovat myös McDonald’sin ruokalistojen vaakasuorat kirjainjoukot. Alkuvuonna horisontaalisilla riveillä on mainittu erikoisuuksia Japanista ja espanjaa puhuvista valtioista. Olympialaiset lähestyvät ja pian lienee kiinalaisten antimien vuoro.

Radio Suomi kertoo urheilusta kierroksiin liittyvin mielikuvin. Palloilukierrosten ohella alan merkkihetkiä seurataan tarvittaessa kellon ympäri. Pekingin kisoja kuullaan päivittäin yli viisaripyörähdyksen verran klo 4.00-18.00. Arkiöiden Yöradio lyhenee tunnilla ja Kiekuu-ohjelmat jäävät tauolle. Päivällä maakuntaradioista lähetetään pelkät uutiset. Pekingin ajalla kuullaan myös musiikkia sekä luullakseni Nuotin vieressä ja Tänään 50-vuotta.

Pekingin kisat avataan yhdeksän päivän kuluttua. Olympialaisia ei tätä kirjoittaessani edes mainita Radio Novan etusivulla. Raportteja Pekingistä kuultaneen aiempien kisojen tapaan. Radio Suomessa urheilua tarjotaan lähiviikkoina poikkeuksellinen määrä. Kun Peking vaikenee klo 18, seurataan joinakin iltoina vielä kotimaan palloilukierroksia klo 18.30 alkaen.

Radio Suomella on erityisrooli tiedonvälittäjänä ja toimittajavetoisena yleiskanavana kellon ympäri. Kanavan välittämä urheilu tarjoaa tuloksia, suoritusten havaintoja, tunnelman kuvauksia ja runsaasti valmiita mielikuvia. Osittain ohjelmat rinnastuvat esittävän taiteen tulkintaan ja radioteatteriin. Tältä kannalta urheilu sopisi Yle Radio 1:n kanavalle. Nykyinen Radio Peili tarjoaa enimmäkseen tietoa, josta kuulija saa luoda mielikuvat itse.

Radiourheilun kiinnostavuutta lisää se, että kanavalla kuullaan myös musiikkia. Säveltaide nostattaa tehokkaasti tunnelmaa otteluiden edellä ja tauoilla. Vetoapu siirtyisi urheilulta jollekin muulle sisällölle, jos urheilu poistuisi Radio Suomesta. Äänimaisemana palloilukierros olisi outo lintu Yle Radio 1:n ja Radio Peilin tarjonnassa. Selostuksen läpi sointuu usein joukko rock-musiikin perinteisiä klassikoita.

Toisaalta radiourheilun tarkoitus ei rajoitu tulostietojen, suoritusten havaintojen ja tunnelmakuvauksien kertomiseen. Kansanterveyden kannalta radio kytkeytyy liikuntaharrastuksiin laajemmin. Palloilukierrosten alkaessa klo 18.30 lienevät tuhannet suomalaiset matkalla uimahalleihin, lenkkipoluille ja laduille. Palloiluselostukset sekä tunnelmamusiikit klo 18.06-18.30 ja erätauoilla lisäävät onnistuneina intoa myös kuntourheiluun. Olympialaiset ja isommat arvokisat taas painottuvat kesän ja kevättalven lomakuukausiin. Tuolloin myös kuntoilu ja fyysinen askarointi sijoittuvat vuorokauden sisällä vaihtelevammin.

Ennakoin, että radiourheilua tullaan kehittämään kansanterveyden tavoittein. Palloilukierroksen aikana tai tauoilla kuultaisiin kuntoilun uutisia ja vinkkejä. Lisäksi lähetettäisiin suoria tunnelmia vaikkapa hiihtomajoilta Luonto-Suomi -iltojen tavoin.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2008

Ohjelmavirtaa kentältä

Radio Dein vuorokauden, viikonlopun tai viikon ohjelmavirta suoraan lähetyskentältä juonnettuna lukeutuu hankkeisiin, jotka niveltyisivät osaksi kanavan tarkoitusta. Lähetysuutisia kuullaan radiossa runsaasti sähkeinä ja raportteina Yle Radio 1:n ”Horisontissa” ja Radio Dein taajuuksilla. Toisaalta radiotyöllä kerrotaan sanomaa Jeesuksesta eräänä lähetystyön muotona. Kuitenkin lähetyskentillä koetaan juhlia, merkittäviä ajanjaksoja ja arjen ihmeitä, joista radion vieläkin läsnäolevampi tuotanto kertoisi raportteja antoisammin.

Radio tarjoaa tietoa, viihdykettä ja läsnäoloa. Lähetyksen tuotannon sijainti välittää osaltaan läsnäoloa. Radio Suomen Olympiaradiota tuotetaan pian Pekingistä. Isäntäkaupungin mediakeskuksesta kuullaan urheiluselostusten ja taustatietojen ohella kanavajuontajia, musiikkia sekä sää- ja liikennetiedotteita Suomeen. Tiedon kertomisen ohella korostuu radion läsnäolo juhlassa, jolla on vivahteikas kulttuurillinen, poliittinen ja kansanterveydellinen painoarvo. Läsnäolo kanavajuontajien kera ilmaisee arvonantoa suomalaisten urheilijoiden ja taustavoimien työlle. Tunnetasolla Olympiaradio merkitsee kunnianosoitusta kaikelle ulkosuomalaiselle uurastukselle.

Olympiaradio herättää pohtimaan radion kehittämistä laajemmin. Ulkomaille sijoittuu usein tilanteita ja tapahtumia, joista radion tulisi kertoa sekä uutisoinnin että korostuneen läsnäolon avulla. Olympiaradion poliittisempi muunnelma välittäisi tietoa ja tunnelmia EU-, G8- ja NATO-huippukokouksista. Radio Suomen ohjelmavirran tuottaminen Brysselistä tai Strasbourgista antaisi uutisille lisäarvoa, kun päätetään jotakin Suomelle tärkeää. EU-uutisoinnin kiinnostavuus lisääntyisi verrattuna pelkkiin raportteihin.

lauantai 26. heinäkuuta 2008

Iskelmä-Finlandia

Laulaja Tapani Kansasta on todettu, että musiikki virtaa hänen lävitseen. Se on hänen tehtävänsä tässä maailmassa. On mainittu, että Kansasta tulee mieleen Jorma Hynninen, väkevä laulaja, jonka ääntä vuodet eivät ole verottaneet.

Olen samaa mieltä tästä. Lisäksi Tapani Kansan tulkinnoissa on monesti erottuvaa ansiokkuutta sävellyksissä ja orkesterisovituksissa. Mielenkiintoinen musiikki virtailee laulajan vivahteikkaan taitavuuden läpi.

Arvostetulla iskelmälaulajalla voi olla myös päinvastainen rooli. Sävellykset ja orkesterisovitukset ovatkin pelkistetympiä tai laulaja saa ne kuulostamaan sellaisina. Laulusolistin osaavan vivahteikas työ virtailee musiikin ja orkesterisovituksen läpi. Tällaisina tulevat mieleeni Kari Tapio ja Reijo Taipale, teatterialalta Marjatta Leppänen sekä oopperalavoilta Matti Salminen. Puheteatteriin liittyvä laulaminen edustaa usein laulajalähtöistä tyyliä ja vaikutelmaa.

Eino Grönin esityksissä laulaja ja musiikki asettuvat poikkeuksellisen tasavertaiseen asemaan. Sävellyksissä ja orkesterisovituksissa on Kansan tulkintoihin verrattavaa värikkyyttä ja runsautta. Kuitenkaan Eino Gröniin ei liity Tapani Kansan tavoin tunnetta, että musiikki virtailisi laulajan läpi. Grönin tulkinnoissa laulaja ja musiikki ohjailevat kappaleiden kulkua lähes yhtä paljon.

Tapani Kansan Iskelmä-Finlandia-ehdokkuus ei vienyt toissa vuonna voittoon. Kari Tapio korjasi tunnustuksen vuonna 2003 ja Eino Grön vuosi sitten. Tänä vuonna kirkkaimman mitalin tavoitti Olli Lindholm Yö-yhtyeestä. Voitto voidaan nähdä jatkumona viime vuodelta. Lindholm edustaa musiikkityyliä, joka poikkeaa Grönin tulkinnoista merkittävästi. Lindholmin ansio ja ammattitaito solistina on silti pohjimmiltaan sama. Musiikillinen valtasuhde ja vuoropuhelu orkesterin kanssa välittyy tasapainoisempana ja vastavuoroisempana kuin muilla samassa genressä.

Katsoisin iskelmän kevyen musiikin yleiskäsitteeksi, johon rock-musiikki ja tanssi-iskelmä kuuluvat erityiskäsitteinä. Iskelmä-Finlandia 2008:n rockvivahteinen ehdokasasettelu oli tyylirajojen kannalta mielenkiintoinen ja ehkä hyödyllinen. Ehdokkaiden julkaisu kevään sijasta vasta kesälla olisi mielestäni ollut tarkoituksenmukaista. Usein keskikesä on musiikkiuutisten ja -uutuuksien hiljaiselon jakso. Yllättävät ehdokkaat olisivat tähän saumaan olleet mukava puheenaihe vaikkapa kyläkauppojen kassajonoissa ja venesatamien kahvilaterasseilla.

On toki kohteliasta julkaista kesäjuhlan musiikillinen luonne keväällä, ennenkuin yleisö varaa hotelleita ja vaunupaikkoja. Lisäksi Tapsan Tahdit tulee nähdä osana Radio Iskelmän kesätapahtumien kattausta. Kanavan perusmusiikkia juhlittiin Ikaalisten Iskelmäparaatissa kesäkuun alkupuoliskolla. Seinäjoen Tangomarkkinat osuivat noin kuukauden myöhemmäs. Kauden uutuutena Radio Iskelmä välitti Kaustisilta kansanmusiikin tunnelmaa. Tapsan Tahtien rock-ehdokkaiden julkaisu edeltävien juhlien aikana tai kynnyksellä olisi sekoittanut neljän tapahtuman tyylieroja. Iskelmäparaati tai Tangomarkkinat olisivat jääneet historiaan rock-ehdokkaiden julkaisusta. Edeltäviä juhlia olisi varjostanut julkinen keskustelu kohdentuen Nokian kaupunkiin sekä rockin ja iskelmämusiikin suhteeseen.

perjantai 25. heinäkuuta 2008

Sataman aalloilla

Radio Suomen Olympiaradio edustaa minulle viime vuosien kiinnostavinta urheiluviestintää. Tarkoitan isäntäkaupungin mediakeskuksesta juonnettuja osuuksia, joita isännöi tai emännöi Radio Suomen kanavajuontaja. Kisauutisten, -tunnelmien ja –haastattelujen ohella tarjoillaan musiikkia sekä sää- ja liikennetiedotuksia Suomeen. Torinon talvesta muistuu yhäkin sopraanolaulajan tyylittelemä olympiatunnus. Liittymä tuoreeseen Tomi Metsäkedon ”Eternamente Maria” –esitykseen oli ohjelmavirrassa mutkaton. Sama sävellaji C-duurissa yhdisti. Ateenan kesäkisojen aikaan Sulkavalla uitettiin puuta, mikä mainittiin lossitiedotteissa Välimeren ääreltä.

Matkustin tänä kesänä etelä-Savon taakse pohjois-Karjalaan. Vierailin elämäni toista kertaa Nurmeksen harjukaupungissa, jossa jälleen sateli pilveillen. Nurmesjärvi ja Pielisen Vinkerlahti ympäröivät keskustaajaman kannasta. Molemmilta rannoilta avautui lomittainen, monikerroksinen ja aaltoileva vaaramaisema. Sadesäässä harmauden sävyt ilmaisivat etäisyyksiä rinteiden ja harjanteiden välillä. Toisaalta havu- ja lehtipuiden valta-asemaa ei voinut tarkastella tehokkaasti.

Näkymää Lahden järvisatamasta Jalkarannan suuntaan puolestaan hallitsee reunamuodostuma, joka on korkeudeltaan tasainen. Vaihtelevuutta tuo rantaviivan kaartuminen vaakatasossa Myllysaarelta kohti Enonsaarta. Vanhalta Vesijärven asemalta avautuu järvenselkä aaltoillen tilan ja avaruuden runsautta. Tasamaata jää Salpausselän katveisiin niukasti. Vesistöt Nurmeksen keskustaajaman reunoilla ovat kapeammat, mutta tilan tunnetta lisää vaaramaiseman lomittainen ja aaltoilevan monikerroksinen näkymä. Eroavuutta lisää Lahdessa Ankkurin asuinalue, joka kohoaa kerroksittain Kivimaan harjulle. Vaikutelma on seinämäinen.

Rovaniemellä Kemijoen pääjuoksun vastarannalle piirtyy Ounasvaaran havumetsäinen rinne. Vaara muotoutuu pitkittäin luoteesta kaakkoon noin viiden kilometrin matkalle. Keskikaupungille ja kirkolle vaara hahmottuu luoteislaidan pyöreästi kaartuvana rinteenä. Näkymää Ounasvaaralle ja Pöyliövaaran suuntaan leimaa harjumaisuus ja yksittäisten vaarahuippujen aaltoilevuus tasaisen jokilaakson reunoilla. Vaarojen ja harjujen lomittaisuuden vaikutelma on lievempi kuin Nurmeksessa.

Seurakuntatyö tuottaa toisinaan pysäytettyä aaltoilua, virtaa ja liikettä. Pastorin saarnaan voi liittyä runo, joka laulun tavoin jäsentyy hidastettuna puheena. Rovaniemen alttaritaulu vangitsee hetken, jonka täyttävät Elämän lähteen antimet. Jumalan Sana itsessään kutsuu armonajassa Jeesuksen luo. Viestin välittäjiksi Hän rohkaisee seuraajiaan.

Rovaniemen kirkon sijainti joen kapeikon ja suvannon rajalla valottaa seurakuntatyön tarkoituksia. Suuri kyläperinteiden ja aluekulttuurien joukko rantautuu kaupunkiin muun ohella pohjoisesta ja idästä. Toisaalta Kemijoen virta siivittää tunturien vesimassaa Lapin pääkaupungin halki. Pian Rovaniemen kirkon jälkeen joen uoma levenee ja moninkertaistuu suvannoksi. Lännen ranta yltyy kannaksen halki lammeksi, joka välkehtii kirkonmäen ja asuinalueen reunalla.

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Uutisia, urheilua ja musiikkia

Radiouutisten sähkepaketti ja minuutin sää pohjustavat lentäviä lähtöjä Radio Suomen musiikkipainotteisille tunneille. Viime syksynä kolmen minuutin urheiluradioita siirrettiin uutisten edeltä jälkipuolelle. Osalle lentävistä lähdöistä asennettiin jarruja.

Liikunnasta ei vauhtia puutu, mutta urheilu-uutisointi poikkeaa tyypillisestä politiikan, talouden, kulttuurin ja muiden tieteiden kerronnasta. Kerronta muistuttaa esittävän taiteen arviointia. Urheilijat ja liikuntavaikuttajat korostuvat henkilöinä. Tunnepohjaiset näkökulmat urheiluun ja henkilöihin saavat ohjelma-aikaa usein. Teatterin ja musiikin erikoislähetysten tunnelmissa olisi paljon samaa. Urheilun erityisasema tieteenä Radio Suomessa ilmaisee toisaalta kansanterveyden tarkoituksia. Luodaan kannustavia mielikuvia, jotka pohjautuvat urheilijoiden työn välittämään malliin ja työsuoritusten havainnointiin.

Teoriassakin siirtymä uutisista urheiluradion kautta musiikkiesitykseen on vivahteikas. Radio uutisoi urheilusta mielikuvien kylki edellä. Politiikan, talouden ja sään osalta toimitaan hetkeä aiemmin useimmiten päinvastoin. Mielekästä taas ei ole ajatella, että radion musiikkikappaleet välittäisivät mielikuvia musiikista.

Musiikki on säveltaidetta, jolloin radiossa kuullaan yleensä täysiverisiä musiikkiteoksia. Ne voidaan ottaa kokonaan vastaan kuulohavainnoin. Mielikuvat musiikista jäävät kuuntelijoiden oivallettaviksi. Luovaa ajattelua voivat musiikkijuontajan ohella edistää musiikkiuutiset, säveltaiteen esitelmät ja keskustelut, tv-esitykset sekä konsertit.

Kolme urheiluminuuttia uutisten jälkeen kohdentavat kuuntelijan huomiota tosiasioista mielikuvien suuntaan. Ohjelmavirtaan muodostuu hallitusti suvantomainen tuokio, joka aiemmin osui vaihtelevasti jonnekin puolen maakuntauutisten kieppeille. Maakuntauutiset ja –sää tuntuvat yhä useammin tunnin nopeimmin virtaavilta osuuksilta. Nämä uutiset antavat lentävän lähdön musiikkiin puolen jälkeen. Hitaatkin kappaleet soivat tulvien jännitteistä sähäkkyyttä. Jani Wickholmin ”Väärään kaupunkiin” –uutuus avautui minulle tällaisena hetkenä.

Vuodenaikojen vaihteluissa radio on kiitettävästi muuntautuen läsnä. Radion virittämä ja nostattama juhlatunnelma on puolestaan uhanalainen viestinnän laji. Jotkut valtakunnalliset mainosradiot toistelevat yllätyksettömiä pop-musiikin klassikoita eräiden juhlapyhienkin halki. Oletuksena lienee, että kuulijoiden arki ja juhla pursuavat laajamittaista tietoähkyä ja yllätyksellisyyttä. Klassikoihin avautuisi tuoreita näköaloja vaivattomasti. Tuttujen sävelmien kertailulla tarjoillaan myös vakautta ja pysyvyyttä. Olympiakisat antavat vielä hyväksytyn aiheen luoda radiossa juhlavalmistelun ja juhlan tunnelmaa, joka poikkeaa arjesta.

Radion kesähittien sävellajit

Musiikkiesityksen sävellaji on säveltäjän, orkesterin ja solistin osalta osin tekninen ratkaisu. Sävellaji vaikuttaa sävelkorkeuden ohella kappaleen tunnelmaan ja luonteeseen. Lisäksi sävellaji luo mielleyhtymiä kappaleiden välillä. Tätä tulisi musiikkiradiossakin hyödyntää tehokkaammin. Peräkkäiset kappaleet samassa sävellajissa tai rinnakkaissävellajissa lisäävät jatkuvuuden tunnetta joko yhteen miksattuina tai tauotettuina. Esityksiin avautuu samalla uusia näkökulmia.

Olen koonnut tämän kesän ja viime vuosien merkittävimmät radion kesähitit ja luokitellut ne sävellajien mukaan. Musiikkityyli painottuu kotimaiseen iskelmään ja tämän seuraksi sopiviin esityksiin. Suluissa on sävellajikohtainen kappaleiden määrä kesän hiteistä ja syksyn hiteistä, jotka on mainittu edellisen artikkelin listalla.

C-duuri: Boney M: Rivers of Babylon; Essi Vuorela: Naimisiin; Taikapeili: Sinä kesänä (3-2)
c-molli: Paula Koivuniemi: Sata kesää, tuhat yötä; Charles Plogman: Pientä unelmaa; Tommi Soidinmäki: Iskelmä ja kesä; Anna Eriksson: Kesällä kerran (4-2)
Cis-duuri: Samuli Edelmann: Mun sydämellä on kypärä (1-0)
cis-molli: Tapani Kansa: Kesän lapsi; Mr. President: Coco Jambo (2-2)

D-duuri: Bryan Adams: Summer of 69; Jari Sillanpää: Kesähitti; Anna Eriksson: Kesä hengittää; J. Karjalainen: Kehrääjä; Tomas Ledin: Sommaren är kort (2000); Glenn Frey: The heat is on; Teleks: Siivet; Anssi Kela: Nummela (8-3)
d-molli: Ultra Bra: Sinä lähdit pois; Sakari Kuosmanen: Pieni sydän (2-3)

Es-duuri: Jari Sillanpää: Luotu kulkemaan (uutuus); Johanna Pakonen: Kesäyön aikaan; Tomas Ledin: Sommaren är kort (1982) (3-0)
es—molli: Mamba: Vielä on kesää jäljellä (1-1)
E-duuri: Jani & Jetsetters: Kesäunelma (uutuus) (1-0)
e-molli: Janne Raappana: Odota mua (uutuus); Charles Plogman: Lanka jo palaa (uutuus); Heikki Hela: Kesäkuu; Jari Sillanpää: On aika auringon (4-2)

F-duuri: Samuli Edelmann: Ihana valo; Helen Hoffner: Summer of love (2-2)
f-molli: Juha Tapio: Ohikiitävää; Jari Sillanpää: Onnenetsijä; Maarit Peltoniemi: Haaveiden laiva (3-0)
Fis-duuri: - (0-1)
fis-molli: Heli Ruotsalainen: Tuulen suuntaan (1-3)

G-duuri: Marita Taavitsainen: Häähaaveita (1-2)
g-molli: Jani Wickholm: Väärään kaupunkiin (uutuus); Tarja Lunnas ja Christer Sjögren: Vihreät niityt; Mira Kunnasluoto: Tänään, tässä, näin (uutuus); Matti ja Teppo: Näin se kesäloma toimii; Charles Plogman: Jalat alta (5-0)

As-duuri: Laid Back: Sunshine reggae (1-0)
as-molli: - (0-2)
A-duuri: Bablo: Paikka auringossa; Anna Eriksson: Kesä yhdessä; Gyllenetider: Sommartider; Anne Mattila: Perutaan häät (4-1)
A-molli: Eija Kantola: Louie; Jari Sillanpää: Ihmisiä suviyössä (uutuus) (2-6)

B-duuri: Mikael Konttinen: Pilvet; Valvomo: Mikä kesä? (2-1)
b-molli: Danny: Kesäkatu; Katri Helena: Kesän lapsi (2-2)
H-duuri: - (0-0)
h-molli: Tapani Kansa: Kalajoen hiekat (1-0)

Radion syyshittien sävellajit ja johtopäätökset vertailussa kesään

Olen koonnut viime vuosien merkittävimmät radion syyshitit ja luokitellut ne sävellajien mukaan. Listalla on mukana uutuuksia, joille ennakoin syyshitin edellytyksiä tälle vuodelle. Lopuksi esitän johtopäätöksiä kesä- ja syyshittien vertailusta. Musiikkityyli painottuu kotimaiseen iskelmään ja tämän seuraksi sopiviin esityksiin. Suluissa on sävellajikohtainen kappaleiden määrä syksyn hiteistä ja kesän hiteistä, jotka on mainittu myöhemmän artikkelin listalla.

C-duuri: Suurlähettiläät: Elokuun 11.; Katri Helena: Katson autiota hiekkarantaa (2-3)
c-molli: Topi Sorsakoski & Agents: Cherbourgin sateenvarjot; Katri Helena: Minä toivon (2-4)
Cis-duuri:- (0-1)
cis-molli: Tomi Metsäketo: Kuu; Antti Huovila: Muuttolinnut (2-2)

D-duuri: Jani Wickholm: Kaikki muuttuu; Aikakone: Hear me now; Jani Wickholm: Alumiinitähdet (3-8)
d-molli: Jorma Kääriäinen & Agents: Kuolleet lehdet; Kristian Meurmann: Läpi yön (uutuus); Jorma Kääriäinen: Unohtumaton ilta (3-2)

Es-duuri:- (0-3)
es-molli: Tarja Lunnas: Seine (1-1)
E-duuri:- (0-1)
e-molli: Janne Hurme: Kirje; Paula Koivuniemi: Kuuleeko yö (2-4)

F-duuri: Pave Maijanen: Lähtisitkö; Jorma Kääriäinen & Agents: Muistan kesän (2-2)
f-molli:- (0-3)
Fis-duuri: Cher: Believe (1-0)
fis-molli: Marita Taavitsainen: André; Eija Kantola: Kurkiaurat; Lea Laven: Nyt kun oot mennyt (3-1)

G-duuri: Mamba: Sä oot historiaa; Yö: Yö (uutuus) (2-1)
g-molli:- (0-5)

As-duuri:- (0-1)
as-molli: Petri Laaksonen: Rakkauden liekki; Hausmylly: Ikävä lokakuu (2-0)
A-duuri: Earth, Wind & Fire: September (1-4)
a-molli: Manic Street Preachers: If you tolerate this; Aikakone: Odota; Janne Tulkki: Yksinäinen pitkä tie; Sophie B. Hawkins: Right beside you; Aikakone: Alla vaahterapuun; Antti Huovila: Vaskikellot (6-2)

B-duuri: Jari Sillanpää: Kaduilla tuulee (1-2)
b-molli: Janne Tulkki: Kulkurin kuu; Jari Sillanpää: Viilenneen (2-2)
H-duuri:- (0-0)
h-molli:- (0-1)

D-duuri on siis suosituin kesähittien sävellaji. Syyshiteissä voiton korjasi a-molli. Kesällä toiseksi yltää g-molli ja kolmanneksi c-molli jaetusti A-duurin kanssa. Syksyllä kakkostilan tasaavat D-duuri, d-molli ja fis-molli. Syksyllä koetaan g-mollin alhaista pitoisuutta. Toisaalta kesällä g-molliin sijoittuu kaksi uutuutta, joille ennakoin radiosoittoa vielä syksyn kuukausille. Syksyllä yleistyvät Fis-duuri sekä d-, fis-, as- ja a-molli. Kesällä yleistyvät C-, Cis-, D-, Es-, E-, As-, A- ja B-duuri sekä e-, f-, g- ja h-molli. Vaille kesä- ja syyshittejä jää H-duuri.

perjantai 18. heinäkuuta 2008

Eväitä radiosta ja asemalta

Radio Dein Raamattu kannesta kanteen –iltaluentojen jälkeen jään satunnaisesti taajuudelle. Jatkojani on harventanut Juhani Happosen lukuhetken aikaistuminen klo 20.55:n tienoille. Eilen pysyin kanavalla vielä Sanansaattajat ry:n vaiettua. Radio Dein ilta eteni Yläkerta –puhe- ja opetustuokion parissa.

Yläkerta-ohjelmassa kuultiin 17.7.-08 itselleni joko tuore tai unohtunut näkökulma siihen, kuinka Jeesus määrätietoisesti vieroitti opetuslapsensa fyysisestä olemuksestaan. Emmauksen tien hetket osoittivat Jeesuksen tarkoituksen. Jeesus olisi määrännyt ennalta ja sallinut, että vasta leivän siunaaminen avaisi opetuslasten silmät näkemään ja tunnistamaan Hänet.

Jeesus ei jättänyt fyysistä läsnäoloaan meillekään uskomme vahvistukseksi. Raamattu kuitenkin vakuuttaa, että Jeesuksen läsnäolo toteutuu yhäkin Pyhän Hengen kautta. Lisäksi meille on lahjoitettu Jumalan Sana, kaste ja ehtoollinen Jeesuksen kohtaamista varten.

Hengelliset kysymykset, lähimmäisyys, itseensä tutustuminen sekä luomakunnan viljely ja varjelu vaativat toisinaan rautalankaa. Joskus alumiinifoliokin on hyödyksi. Leivän sisällä tarjottava kebabateria palauttaa minun mieleeni usein ajatuksen Jeesuksesta elämän leipänä. Perusruuan sisälle ovat kätketyt kaikki elämämme alueet. Ilman leipää eivät lisäkkeet maistuisi oikein miltään.

Kebabravintolat rikastuttavat Suomessa ruokakulttuuria yllättävilläkin paikkakunnilla. Mieleeni on jäänyt päijäthämäläisen Padasjoen keskustaajamassa nautittu kebab, jota ei tosin tarjoiltu leivän kera. Harvinaisuutena annos sisälsi kermaista pippurikastiketta, jollaista tavallisesti tuodaan pihviannosten kanssa.

Kebabravintolat ovat vyöryneet monien kuntien keskustaajamiin. Huoltamoiden liikenneasemat valloittavat jälkijunassa keskustaajamiin johtavia maantieliittymiä. Padasjoella myös linja-autojen pikavuoroille Lahteen ja Helsinkiin tai Jyväskylään on noustava ABC-liikenneasemalta, joka sijaitsee pari kilometriä keskustaajamasta länteen. Padasjoen monitoiminen linja-autoasema jäi alkukesällä pikavuoroilta sivuun. Rakennus kattaa perinteisen kahvilan ohella kirjaston ja jopa uimahallin.

Odotan innokkuuden lisäystä joukkoliikenteeseen perustuvia palvelukokonaisuuksia kohtaan. Talvellahan Parikkalan kunta osti tyhjilleen jääneen rautatieaseman, jolta lipunmyynti ja matkustajien odotustilat olivat jo suljetut. Rakennuksen käyttöä pyritään edistämään kunnan aloittein. Rautatieasemien yhteyteen tulisi Suomen kunnissa sijoittaa palveluita, jotka eivät huoltamoiden liikenneasemille sovi. Rautateihin joukkoviestintänä liittyisivät kirjasto, posti, nettikahvila, taidenäyttely ja museo. Kebabravintoloiden liitto joukkoliikenteen keskusten kanssa tuntuisi myös luontevalta. Parikkalassakin yöbussi Joensuusta Helsinkiin poikkeaa vielä klo 0.45 ja palatessaan klo 6.10.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Seinäjoki ja Kouvola

Kesätapahtumien haasteet yhdistävät Kouvolaa ja Seinäjokea. Tangomarkkinoillakaan ei järvi- tai merilevä luontaisesti tuoksu. Maa- ja rautateitse Seinäjoki niveltyy esisatamaksi Pohjanlahdelle ja aina Atlantin yli Buenos Airesin ja Montevideon yöhön. Ihmisten ja hyödykkeiden reitit karaoken synnyn suuntaan kytkeytyvät usein puolestaan Kouvolaan. Seinäjoen rooli maamme porttina länteen muistuttaa Kouvolan merkitystä Suomen suhteessa itään. Vaikutelmaa vahvistaa lännen kasvukeskusten pohjoisempi sijainti. Oulun teknoihmeen tuolla puolen Kemin ja Tornion teollisuutta ja Haaparanta-yhteistyötä kehitetään valoisin näkymin. Rovaniemellä väestönkasvu on viime vuosina kääntynyt voiton puolelle. Idässä pohjoisin kasvukeskus kaartuu Kallaveden reunustamana Kuopioon.

Kirkolliselta kannaltakin Seinäjoella ja Kouvolalla on yhteisiä piirteitä. Käsitykseni mukaan Kansanlähetys on vuosikymmenet toiminut merkittävimpänä ev-lut. herätysliikkeenä molemmilla seuduilla. Vuoden 2009 Kansanlähetyspäivien sijoittuminen Kouvolaan ei tältä kannalta yllätä.

Seinäjoen pikaruokatarjontaa on kiitelty huomattavasti kebabravintoloiden osalta. Tämä ilmenee vapaa-aikavirasto.com –sivuilta. Oma suppea kokemukseni keskikaupungin kulmilta tukee väitteitä. Myös juhlavamman aterioinnin ja ruokamatkailun kohteeksi Seinäjoelle voidaan nähdä edellytyksiä. Kouvolan tavoin Seinäjoella kohtaavat useiden alueellisten ruokaperinteiden rajapinnat. Kouvolan maisema Salpausselän harjuilla antaa toisaalta etumatkaa. Ainakin pyrittäessä kahviloiden ylivertaiseksi kaupungiksi tulee huomioida veden ja kahvin vivahteikas suhde. Veden herättämien mielikuvien voimaakaan ei tule väheksyä. Salpausselkään liittyy vielä historiallinen tunnelataus suurvaltojen toistuvien rajankäyntien tantereena.

Sotahistorian maantiede saattaa pohjustaa kahvin ja veden menestyksellistä suhdetta. Menneisyys myös painottaa Kymenlaakson viestinnän perinteitä. Itärajan taisteluja tarkastellaan tällöin tiedotuksen sovellusten ja keksintöjen kenttänä. Näin menneisyys puoltaa joukkoviestinnän tiedekeskuksen sijoittumista Kouvolaan. Keskuksen tarvetta ja toiminta-ajatusta pohdin edellisessä blogikirjoituksessa. Mikäli ruokamatkailu Kouvolassa kehittyy, sopisi kaupunkiin lisäksi ruuan tiedekeskus edistämään matkailua. Tarjolle voitaisiin asettaa Finfoodin verkkosivujen tietopakettien kaltaisia esityksiä, joita olisi työstetty tiedekeskuksen tarpeisiin.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

Kouvola

Karaoken maailmanennätys antaa tukevan ajatuksellisen perustan suomalaiselle kesätapahtumalle. Kuitenkin orkesterisovitukset karaokessa turhaankin toistelevat hyvää tarkoittavia kompromisseja, jotka tukevat laulusolistin osaa. Kuuntelijalle kesätapahtuman sointimaailman tulisi tarjota runsaammin vaihtelua tältäkin osin. Kouvolan Pohjola-talon puistossa karaoken maailmanennätyksen juhlatunnelmaa sävytti tänä kesänä vivahteikkuuden puute musiikillisessa ilmapiirissä. Tämä on vaarassa kätkeä raikkaan yritteliäisyyden ja uhrautuvan talkoohengen järjestäjien taholla. Täydentäisin tapahtumaa juonnetulla oheisohjelmalla, jota isännöisi Marco Bjurströmin tai Heikki Kahilan kaltainen värikäs hahmo. Maailmanennätyksen tavoitteestakin voitaisiin sallia välivuosia, jolloin pääohjelma rakentuisi juonnetun karaoken varaan.

Järvi- ja merimaisemat ovat erottamaton suomalaisen kesäjuhlinnan osa. Kouvolan keskustaajamasta puuttuu isompi vesistö, minkä heijastumista karaokejuhlaan ja kaupungin muihin kesätapahtumiin ei voida välttää. Tämä herättää pohtimaan kaupungin mielekkäitä tavoitteita matkailun alalla.

Heti Kouvolan matkakeskuksella aseman ravitsemuspalvelut sijoittuvat hinta-laatusuhteellaan valtakunnan kärkijoukkoon rakennuksen kolmessa tasossa. Aseman vintin ruokalistalta välittyy poikkeuksellisen ilahduttavasti yrityksen luovuutta aterioiden suunnittelun ja ravintolan graafisen ilmeen osalta. Pohjakerroksessa ravitsemusliikkeen kodikkaan tilava sisustus aurinkoisin värein luo viihtyisät puitteet kahvihetkelle ison screenin urheilutunnelmien äärellä. Raidetason R-kioskilla tuoreiden ja terveellisten eväiden tarjonta ja sijoittelu myymälässä ansaitsevat myös kunniamaininnan. Eväiden nauttiminen on junan ohella miellyttävää vaikkapa Kouvola-kukkaistutuksen äärellä ykköslaiturin länsipäädyssä tai tungoksettomina tuokioina katettujen laitureiden tunnelmissa.

Pikaruokaa ja juhlavampia aterioita on runsaasti tarjolla matkailijan tarpeisiin myös aseman lähimmissä kortteleissa. Vapaa-aikavirasto.com –sivuilla listan kärkituntuman valloittanut Nipan grilli tosin sijaitsee lähiössä, mutta bussireitin varrella Kouvolasta Utin ja Lappeenrannan suuntaan. Tämän yksittäistiedon tarvetta voi matkailijalle aiheuttaa niukka kaukoliikenteen yövuorojen määrä. Klo. 21.45-05.00 pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan vakiovuorobussilla Lappeenrannan kautta Imatralle klo 23.05.

Kannatan Kouvolan laajempaa panostusta öiden joukkoliikenteen kaukovuoroihin ja lisäksi ympärivuotiseen ruokamatkailuun. Kymenlaakson sydämeksi vakiintuisi pikaruuan, slow-foodin ja kahviloiden Kouvola. Näiden ohella rautatieliikenteen perinteet tulisi jäsentää päättäväisemmin joukkoviestinnän historian osaksi. Tälle perustalle Kouvolaan sopisi joukkoviestinnän tiedekeskus edistämään paikkakunnan ympärivuotista matkailua. Rauhanomainen kumppanuus Lahden radio- ja tv-museon kanssa olisi keskukselle luontevaa. Yhteiseen pääsylippuun voisi kuulua sisäänpääsy molempiin sekä taajamajunamatka kaupunkien välillä.

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Sävellyksiä ja muunnelmia

Iskelmäkesän pysähdyttävin alkuintro ja siirtymä säkeistöön sisältyy Mira Kunnasluodon kappaleeseen ”Tänään, tässä, näin”. Kappaleen kokonaistunnelma tuo vertailukohdaksi mieleen Laura Voutilaisen esityksen ”Rakkautta ei piiloon saa” vuodelta 2007. Lauluja yhdistää sävelaiheiden perusajatus, orkesterisovitusten sointi ja sävellaji g-mollissa. Kunnasluodon biisissä laulutulkinta jäsentyy korostetummin konsonanttien kautta. Solistin laulua sävyttävät puhemaisemmat piirteet kuin vertailukappaleessa. Lauran biisin laulutulkinnassa korostuvat pidemmät vokaalit.

Kunnasluodon biisin sävellyksen ja sanat on tuottanut Maki Kolehmainen. Lauran biisin sävellys on puolestaan venäläisen Viktor Drobyshin käsialaa. Hän on niittänyt mainetta venäläisen iskelmäteollisuuden piirissä. Tekijäkuvio toisaalta yhdistyy, koska Maki Kolehmainen toimi tuottajana Lauran ”Kosketa mua” –nimeä kantavalla albumilla vuonna 2007.

Lauran biisissä pääsävelaihe toistuu suhteellisen muuntelemattomana alkuintrossa, säkeistössä sekä kertosäkeistössä. Vaihtelua tuo vasta loppuvaiheilla sivuteema, jolla lauletaan ”Oletko siellä, jos putoan”. Itse olisin veistellyt tästä sivuteemasta sävelaiheen jo Lauran biisin alkuintroon. Tämän suuntainen oksastus kuullaan Kunnasluodon biisissä, jonka loppuvaiheen sivuteemalla lauletaan: ”Tässä näin, tässä näin”.

Kunnasluodon biisiä voidaan tarkastella puheensävyisenä muunnelmana Lauran esityksen sävelmästä. Toisaalta pääsävelaihetta muunnellaan vivahteikkaammin Kunnasluodon tulkinnassa. Tämä lieventää puhemaisuuden vaikutelmaa ja samalla korostaa sävellyksen itsenäistä luonnetta.

torstai 3. heinäkuuta 2008

Yritys ja arvot

Skandinaavinen lentoyhtiö SAS avaa internetsivuilleen oman sivuston homomatkailijoille. Nettisivuilla yhtiön henkilökunta kertoo omia vinkkejään Tukholmaan ja Kööpenhaminaan matkustaville turisteille. SAS juhlistaa nettisivujen avaamisella myös paria aihepiiriin liittyvää tapahtumaa. Yritys mainitsee olevansa ensimmäinen eurooppalainen lentoyhtiö, joka on rakentanut oman sivuston seksuaalivähemmistöjen markkinoille. Kun huomioidaan internetin valta matkojen suunnittelussa ja lipunvarauksissa, merkitsee SAS:n uusi palvelu pelinavaajan roolia.

SAS:n uusi palvelu ilmaisee arvoja koskevan kannanoton homoudesta yksilön toimintana. Yhtiön arvot eivät ole erillinen ja ohitettava saareke yrityksen suhteessa työntekijöihin, asiakkaisiin, muihin sidosryhmiin ja liiketoimintaan. Arvot ovat näitä suhteita ja toimintoja yhdistävä perusta.

SAS:n arvojulistuksen ongelma on osin työoikeudellinen. Yrityksen henkilöstö lienee työhönotossa sitoutunut yhtiön arvoihin. En usko, että arvoiksi on nimeltä mainittu henkilökohtaisen vakaumuksen sisältö, joka nyt on kirjattu yhtiön tiedotteeseen. Homoseksuaalisuus arvokysymyksenä aiheuttaa poikkeuksellisen runsaasti erimielisyyttä yksilöiden ja yhteisöjen välillä sekä yhteisöjen sisälläkin. Toisaalta homouden liittyminen lentoyhtiön tehtävään voidaan osoittaa huomattavan epäsuorasti.

Homouden väitetään toisinaan olevan myötäsyntyistä. Tällöin homous olisi henkilökohtaisena ominaisuutena verrattavissa jalan kokoon ja sitä kautta kengännumeroon. Matkustajan jalkineen koko merkitsee todistettavasti muun ohella, että tietty määrä matkustamon kuutiosenttejä on varattava kenkien säilytykseen. Lentoyhtiön tiedontarve on kiistattomampi asiakkaan jalkineista kuin homoudesta. Lisäksi SAS:n virallinen suhtautuminen kenkien käyttöön lienee ollut yhtiön henkilöstölle tuttu tai arvattava jo työhönotossa.

Tietosuojan kannaltakaan ei ole ongelmatonta, jos lentoyhtiölle kertyy henkilötietoja matkustajien vakaumuksista. Asiakkaan suhtautuminen homouteen liittyy lentoyhtiön tehtävään paljon etäisemmin kuin vaikkapa kengännumero. Tiedontarve on huomattavan vähäinen. Tehokas tietosuoja merkitsee myös yksilön etua ja elämän monimuotoisuuden kunnioittamista. Perusoikeuksien valossahan ihmisen yhdenvertaisuus merkitsee, että ihmisiä kohdellaan pääsääntöisesti tasavertaisina riippumatta mm. henkilökohtaisista vakaumuksista. Nyt SAS on korottamassa raja-aitoja matkustajien välillä sen nojalla, miten asiakas suhtautuu homouteen.

SAS:n arvolinjaus yllättää myös, koska yhtiö liikennöi protestanttisen kulttuurin Pohjois-Amerikkaan neljän kohteen voimin. Arvojulistus voi vaarantaa kassavirran, jota toisivat vaikkapa Yhdysvaltojen perinteiset protestantit. Heitä varmasti kiinnostaa skandinaavinen hyvinvointivaltion malli, omien sukujuurten maantieteellinen sijainti ja maisemat Euroopassa sekä terveys- ja liikuntamatkailu Pohjolassa. Suuri ikäluokka eläköityy pian matkailemaan maapallon monilla kolkilla. Heitä ei Pohjoismailla ole varaa ärsyttää ja hukata.