tiistai 30. syyskuuta 2008

Lappeenrannan yhteydet

Lappeenrannassa sijaitsee Suomen vanhin lentokenttä, joka asemarakennuksineen sisältyy kaupungin keskustaajaman länsiosaan. Lentoasema saa 1.10.2008 suoran bussiyhteyden keskustan kautta matkakeskukseen. Vuoron koko reitti kulkee Karhumäestä matkakeskuksen, keskustan ja Leirin kautta lentoasemalle sekä edelleen Kuuselan kaupunginosaan. Reitin muutos lentoaseman osalta liittyy Pilotinkadun avaamiseen liikenteelle 30.9.2008. Vaihdot uudelta lentokenttävuorolta paikallis- ja vakiovuoroille Sammonlahden ja yliopiston suuntaan sijoittuvat Leirin kaupunginosan pysäkeille. Keskustan pysäkeillä pääsee vaihtamaan esimerkiksi paikallis-, vakio- ja pikavuoroille Kaukaan, Lauritsalan ja Imatran suuntaan.

Matkakeskukselta lentokenttävuoron lähimmälle pysäkille kertyy etäisyytä noin 200 metriä. Pysäkki Kauppakadulla saattaa vähentää linjan houkuttelevuutta siirryttäessä junalta lentokentälle. Paluusuunta on matkustajan kannalta sujuvampi, kun Kauppakadun pysäkki on vielä kadun länsipuolella. Bussin poikkeaminen matkakeskuksen pihaan saattaisi vähentää linjan paikallista kiinnostavuutta Karhumäen ja keskustan välillä. Toisaalta Lappeenrannan paikallisbussit tekevät yleisesti pitkiäkin lenkkejä matkakeskuksen ja keskustan välillä idän kautta.

Tampereen halpalentojen on havaittu kiinnostavan Pietarin alueen ja Karjalan tasavallan venäläisiä, joten Lappeenrantaankin voisi tältä pohjalta ajatella omia keski-Euroopan lentoja tuleville vuosille. Juna ja paikallisbussi sopivat luonteeltaan halpa- ja lomalentomatkojen osaksi. Lappeenrannasta myös liikennöi lomalentoja, jotka varmasti herättävät kysyntää Imatraa, Savonlinnaa, Joensuuta ja Kouvolaa myöten.

Laivauutisia

Kristian Meurmanin ”Lapin kesä” –esitys on raivannut genreen tilaa Lapin laulujen päivitetyille tulkinnoille. Teleks-yhtyeen ”Rakovalkealla” on kiivennyt tuoreimmalla Radio Suomen soitetuimpien listalla kymmenen kärkeen. Tälle listalle Meurmanin ”Läpi yön” -kappale ei enää lukeudu, mutta Iskelmän Listan 14. sija ja Radio Novan listan 20. sija viestivät asemasta suven kotimaisena onnistujana. Itselleni kesäuutuuden sävellys ja tarina avautuivat Pekingin olympialaisten aikana, kun varhain aamulla pistäydyin Radio Suomesta Radio Novan taajuudelle. Katselin samalla elokuista aamunkoittoa Heinolassa Jyrängönkoskeen kaartuvan Ruotsalaisen rannalla. Peking palautunee lähipäivinä ajatuksiin myös juontajien toimesta, kun ohjelmatietojen mukaan Olympiaradion Sanna Kojo ja Mikko Kekäläinen palaavat tällä viikolla taajuudelle ääneen.

Dingon tuotannossa rytmin painokkaaseen dynamiikkaan ja värikkäisiin sävelaiheisiin yhdistyy usein musiikin kauhuelokuvamaisia vivahteita. Yhtyeen uusi ”Laivauutisia” –single yllättää peruspositiivisella tunnelmalla, joka läpäisee kappaleen kaikki osa-alueet. Kosketinsoittimien sävyt viittaavat -80-luvulle, ja esityksen kitaraintro muistuttaa Don Henleyn ”The Boys of Summer” –kappaletta. Mieleen palautuu myös keväältä Jennan ”Sinua varten” –ehdokkaan kitarakuvio euroviisujen kansallisesta finaalista. Toisaalta Henleyn ja Jennan esityksissä rytmin dynamiikka on huomattavasti Laivauutisia kevyempi. Dingon duurivoittoinen sävelmä ei tarjoile valmiina kaihoisia tunteita, mikä muistuttaa Carpenters-yhtyeen ajankohtaisiksi ponnahtaneita esityksiä. Anne Mattila ja siskot ovat nimittäin levyttäneet Carpenters-tulkintoja suomeksi albumille, jonka on määrä ilmestyä lokakuun alussa. Esimakuna julkaistu ”Hei postimies” –single on jo viettänyt useita loppukesän viikkoja Iskelmän listalla kymmenen kärjessä. Radio Suomen soitetuimmissa ”Käy luonain eilinen” –single on käynyt ykköspaikalla.

Syksyn kotimaisten menestyssävelmien kärkeen on raivannut tiensä myös Juha Tapion ”Kaksi puuta” –single, joka sijoittuu tällä viikolla toiseksi Iskelmän listalla, kolmanneksi Radio Novan listalla sekä 22. sijalle Radio Suomen soitetuimmissa. Kappale kuulostaa monikäyttöiseltä esitykseltä soveltuen vaikkapa hääpäivien juhliin sellaisille sankareille, jotka ovat tiedustelleet eläkeläisalennuksia Rolling Stones -yhtyeen konsertteihin. Mamba on puolestaan viime viikkoina sijoittunut yllättäen kolmella eri singlellä Novan ja Radio Suomen ja Iskelmän listoille, ja kärkijoukoissa on kesän jäljiltä komeillut myös Yö-yhtyeen Yö-single vielä pitkälle syyskuun puolelle.

maanantai 29. syyskuuta 2008

Kemijärven junat

Huomisesta tiistaista 30.09.-08 alkaen junat pysähtyvät jälleen Rovaniemen Misin kylässä. Rautatievirasto oli kieltänyt matkustajajunien pysähtymisen Misin seisakkeella asemainfrastruktuurin puutteiden vuoksi 5. joulukuuta 2007 alkaen. Ratahallintokeskus on liikennekatkon aikana rakentanut Misiin 350 metriä pitkän matkustajalaiturin, joka täyttää nykyaikaiset turvallisuusvaatimukset. Lisäksi on parannettu aseman valaistusta. Jatkossa Helsingin ja Kemijärven väliset yöjunat pysähtyvät paikkakunnalla päivittäin.

Aikatauluista johtuen Kemijärven junat eivät sovellu Rovaniemen lentovuorojen jatkoyhteyksiksi ilman majoittumista Lapin pääkaupungissa. Ainoa poikkeus on Finnairin myöhäinen lento lauantaisin Rovaniemeltä Helsinkiin, jolle Kemijärven junalta ehtii. Linja-autoilla Rovaniemen lentokentän, Misin tienhaaran ja Kemijärven välillä kulkee useita suoria yhteyksiä päivittäin, ja myös Misin kylälle liikennöidään.

Lapin matkailun kehittämiseen juna tarjoaa edelleen uusia mahdollisuuksia. Rovaniemellä Kemijärven rata kulkee hipoen merkittäviä matkailukohteita ja asuinalueita. Kiskobussimaiseen käyttöön sopivia seisakkeen paikkoja olisivat Rovaniemen kirkko, Ounaskoski Camping, Ounasvaaran hiihtostadion, Saarenkylä, Saarituvat ja Nivavaara. Viimeksi mainitusta olisi nykyiseen pääasemaan verraten lyhyt matka myös lentokentälle ja Napapiirille.

torstai 25. syyskuuta 2008

Heinola

Etelä-Savon maakuntakaavaan ei todennäköisesti tule varausta Lahden ja Mikkelin väliselle rataoikaisulle. Alueen päättäjien suunnitelmat ovat parin viime vuoden aikana muuttuneet. Ennakoitu rata Helsingistä Koskenkylän kautta Kouvolaan toisi maakunnalle kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Sen jälkeen pääsee Etelä-Savosta Pietariin junalla alle kolmessa tunnissa ja Helsinkiin alle kahdessa tunnissa.

Tieliikenne Lahden, Heinolan ja Mikkelin välisenä yhteytenä korostuu. Valtatie 5:n parantaminen Lusin ja Mikkelin välillä on monen vuoden viivytysten jälkeen saamassa rahoituksen ensi vuodeksi. Parannusta pidetään ilmeisen tärkeänä, sillä se ainoa toistaiseksi ainoa budjettiehdotukseen huolittu uusi tiehanke. Samalla linja-autoyhteyksien kehittämiselle annetaan tukevasti selkänojaa.

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on myös viime vuosina noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta. Kehitys painottaa moottoritien pikavuoropysäkkien merkitystä Heinolassa.

Heinolan Vuohkalliossa pikavuoropysäkki olisi johdonmukainen lähiaikojen lisäys, koska Jyrängössä pikavuoropysäkki sijaitsee myös moottoritien keskustaliittymässä ja lisäksi K-Citymarketin lähellä. Vuohkallion keskustaliittymässä uuden ABC-liikenneaseman ympärille on muodostumassa Jyränköä muistuttava kaupunginosa. Ennakoin, että Vuohkallion moottoritieliittymään muodostuu uuden pikavuoropysäkin tarve Heinolan keskustan ohittaville Helsinki-Lahti-Mikkeli -vuoroille. Pikavuoroilta syöttöliikenne Vuohkallion, Heinolan keskustan, Jyrängön ja Sinilähteen välillä hoituisi Heinola-Lahti –vakiovuoroilla. Näiden päätepysäkki Heinolassa siirtyisi linja-autoasemalta Vuohkallion liittymän ja uusien vähittäiskaupan yksiköiden tuntumaan. Samalla Heinola saisi lisää linja-autojen paikallisvuoroja.

Lusin tienhaarassa sijaitsee linja-autojen pikavuoropysäkki Helsinki-Jyväskylä -vuoroille. Helsinki-Mikkeli -pikavuoroille tienhaarassa kuitenkaan ei ole pysäkkiä. Lähin vaihtomahdollisuus sijoittuu 11 kilometrin päähän Heinolan Veljeskylän pikavuoropysäkille, jos matkustetaan vaikkapa Hartolasta Mikkeliin. Esimerkiksi klo 3.30 aikoihin liittymässä kohtaavat päivittäin ilman vaihtomahdollisuutta pikavuorot Rovaniemeltä Oulun ja Jyväskylän kautta Helsinkiin sekä Helsingistä Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin kautta Ouluun. Yöaikaan Jyväskylän ja Mikkelin välillä ei kulje suoria bussivuoroja.

Lusin terminaali palvelisi päivälläkin kaikkia Heinolan ja Jyväskylän sekä Heinolan ja Mikkelin välisiä vuoroja matkustajien ja rahdin vaihtopaikkana. Pelkistetyimmillään Lusin terminaali voisi tarkoittaa tavallista pikavuoropysäkkiä. Sijainti tulisi vaihtaa nykyisestä niin, että pysäkkiä käyttäisivät sekä Jyväskylän että Mikkelin autot. Rahdin vaihdot voisivat perustua pelkkään kuljettajien omatoimisuuteen.

Lusin liittymän bussiterminaali matkustajien vaihtoyhteyksin ja rahtipalveluin poistaisi Kouvola-Jyväskylä -pikavuoroilta 14 kilometrin edestakaisen osuuden Heinolan kirkonkylän ja Heinolan keskustan väliltä. Nykyisin 214 kilometrin pikavuoromatka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Sitä en kannata, että Heinolasta tulisi Padasjoen kaltainen paikkakunta, jossa kaikki pikavuorot ohittaisivat keskustaajaman. Lahti-Mikkeli -rataoikaisun vastatuuli antaa bussiliikenteelle tukevan työrauhan kokeilla reitillä erilaisia tuotteita nopeina yhteyksinä. Lahti-Mikkeli -välillä voisi liikennöidä myös uusia pikavuoroja, jotka ohittaisivat Heinolan keskustan käyttäen vain Heinolan pikavuoropysäkkejä. Tältä kannalta Heinolan Vuohkallio muistuttaisi Padasjoen Taulun pikavuoropysäkin sijaintia.

Padasjoen Taulusta ei ole jatkoyhteyksiä vakiovuoroilla juurikaan tarjolla. Heinolan Vuohkalliosta jatkoyhteys keskustaan ja Jyränköön hoituisi Lahden vakiovuoroilla näiden reittiä pidentäen. Padasjoellakin saattaisi olla tarvetta kokeilla Lahti-Padasjoki -vakiovuorojen reitin jatkamista kirkonkylältä Taulun pikavuoropysäkille. Kirkonkylän ja Taulun välille sijoittuu runsaasti asutusta ja merkittäviä vähittäiskaupan yksiköitä.

torstai 18. syyskuuta 2008

Järvimatkailua

Syksyinen ratapenkkaretki Savonlinnassa tarjoaa nähtäväksi värikkään ruskan ohella katoavia maisemakohteita. Valtatie 14:lle piirretty Savonlinnan ohitusväylä tulee sivuuttamaan keskikaupungin ja Talvisalon alueet osittain uuden rautatielinjan vieressä. Nykyinen rautatieasema raiteineen ja ratapihoineen siirtyy muuhun käyttöön. Kauppatorin junaseisake säilyy, mutta Pääskylahdesta tulee paikkakunnan merkittävin ratapiha. Valtatie 14 ja rautatie pengerretään nykyisen rautatieaseman edustalle järvimaisemaan. Tiehallinto on julkaissut verkossakin tiesuunnitelman uudesta valtatien linjasta liittymineen.

Savonlinnan ympäristöstä ei luonnontilaista metsää puutu. On eri asia, kuinka kaupungin taajamasta luodaan mahdollisimman mielenkiintoinen rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön sekoitus. Tältä kannalta Savonlinnan nykyisen rautatieaseman ja veturitallin alue kuuluu ilmapiiriltään yhteen Neulaniemen ja Hevonpäänniemen metsiköiden ja rannan kalliojyrkänteiden kanssa. Neulaniemen kallioilta avautuu hieman Valkealan Hillosensalmeen verrattava järvimaisema kohti Savonlinnan keskustaajamaa niin, että lähialueen rakennuskanta jää suurimmaksi osaksi puuston sekä metsäisten saarten ja niemien peittoon. Valtatie 14:n ja rautatien suunniteltu linjaus piirtyisi näkyvästi tähän arvokkaaseen keskustaajaman luonnonmaisemaan.

Ohitustien on päätetty jatkuvan Laitaatsalmea kohti nykyisen Savonlinna-Huutokoski –radan viertä. Tämä rata kulkee jo nykytilassa osin pengerrettynä Jukolansalon itäpuolella. Penger erottaa järvestä pienen kaistaleen lammeksi, jota puolestaan reunustaa seinämäinen kallio. Maiseman lampi ja kalliojyrkänne männikköineen muodostavat lappilaista kurua muistuttavan luontokohteen noin kilometrin etäisyydellä nykyiseltä rautatieasemalta. Myös ruskan värejä sisältyy näkymään syksyllä tunturimaiseen tapaan. Tiesuunnitelmassa lampi olisi osaksi jäämässä Valtatie 14:n peittoon ja läjitysalue 2:n merkintä viittaa jyrkänteen kallioiden louhintaan.

Savonlinnan mieltämisen kesäkaupungiksi aiheuttanee osittain rakennuskannan vaalea väritys keskustassa. Etenkin pilvisen sään harmaudessa värit taipuvat pastellimaisiin sävyihin, jolloin vesistön, metsän ja taivaan tummat ja kirkkaat värit hallitsevat kokonaisuutta. Voimakkaita punaisen ja mustan sävyjä edustavat keskustan rakennuskannassa Savonlinnasali ja Mikkelin tavoin tuomiokirkko. Lappeenrannan sataman maisemassa vastaavan roolin rakennuskannan vaaleudessa ottaa vallilla sijaitseva punamusta kasarmi. Ympärivuotisen järvimatkailun näkökulmasta Lappeenranta, Mikkeli ja Savonlinna voidaan hahmottaa luonnon värejä korostavan rakennuskannan matkailukaupunkeina.

keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Torikahviloita

Lahden järvisatamaan on kesällä valmistunut Piano-paviljongin kulttuurikahvila. Rakennus on rannan puuarkkitehtuuripuiston osa ja sijoittuu Sibeliustalon viereen. Kahvila vastaa osaltaan toiveisiin siitä, että Lahden keskikaupungilla palvelisi kahvilamainen olohuone vielä illan myöhäisinä tunteina. Järvisatama keskikaupungin laidalla liittyy jälleen selkeämmin keskustan osaksi, mihin pyritään myös uudisrakentaen Ranta-Kartanon kortteleita kauppatorin ja sataman välillä.

Puurakenteiset kahvilat ja kioskit sijoittuvat Lahden tavoin useimmiten suurten taajamien reunoille. Järvenpään keskustaajaman laidalla Liisan Grilli tarjoaa puurakentein välipalalle kesämökkimäiset puitteet etenkin sisustuksen puolesta. Espoossa Tapiolan ja Espoonlahden välillä puurakenteisia kioskeja nähdään Friisilänaukiolla, johon sijoittuu myös linja-autojen kahden paikallislinjan ja kahden seutulinjan yhteinen päätepysäkki. Samaa rakennusten ilmapiiriä heijastelee myös Suomelinnan Siwan puutalo, joka kuljetettiin viipaleittain Satakunnasta pääkaupunkiin toissatalvena. Huittisten kaupungin toimistona ennen palvellut talo on siirtokelpoinen tilaelementtirakennus, joka ei merkitse samaa kuin parakki.

Muutama vuosi linja-autoaseman siirtymisen jälkeen on Jyväskylässä torin pohjoislaidalle kohonnut uusi kerrostalo reunustamaan aukiota. Lahdessa torin uudishankkeisiin kuuluu erityisesti suunnitelma maanalaisesta pysäköintiluolasta. Maan pinnalla Kokoomuspuolue on avannut Lahden torille Honkarakenne-vaikutteisen vaalikahvilan. Pysyvämpänä ratkaisuna puurakenteinen torikahvila sijoittuu Lahden lähialueilla Jämsään, jossa vilkkaan toritunnelman ytimessä kahvilan aukioloon ei ole kirjoitettu sulkemisaikaa. Naapurissa Korpilahdella järvisataman kahvilalla on toiminta-ajatuksessa vastaavia piirteitä rakenteiden, aukiolon ja tuotteiden osalta.

Jämsän kaupunkimaisen torin sijasta Korpilahden järvisatama maisemana korostaa keskisuomalaista luontoa. Vesistön, harjujen ja taajaman muodostelma muistuttaa paljon Viitasaaren keskustaajamaa. Korpilahden pohjoisen liittymän St1-huoltamo puolestaan sijoittuu risteysalueen maisemaan, joka muistuttaa Padasjoen ABC-liikenneaseman lähintä ympäristöä. St1-huoltamo tosin on rakennettu valtatie 24:n länsipuolelle ja ABC-liikenneasema itälaidalle.

Lappeenrannassa satamatorin kahvilakojut ovat ottaneet yökahvilan tehtäviä kesäisin. Järvi-Suomen kauppatoreista Mikkeli tarjoaa huhtikuun lopulta syyskuun päättymiseen asti telttakahvilan tunnelmaa torilla vuorokauden ympäri. Viime syksynä matkakeskuksen valmistuminen vapautti myös Mikkelissä torin naapurista tontin mahdollista uudisrakentamista varten. Luonteeltaan samantyyppiselle maakaistaleelle hahmotellaan Lappeenrannassa tulevaa Valtakadun city-korttelia kauppatorin ja satamatorin välille.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Lapin matkailu

Finncomm Airlinesin ohella SAS aloittaa talvella reittilennot Kittilään. Finncommin reitti kulkee Tampereelle, ja SAS avaa yhteyden Tukholmaan. Suorat yhteydet Tampereelle ja Tukholmaan palvelevat koko Lappia ja niiden arvioidaan kiinnostavan myös Pohjois-Norjassa. Kalevan verkkolehden (10.9.2008) mukaan kokonaisuutena Kittilän lentokentälle laskeutuu tänä vuonna koneita lähes neljänneksen viime vuotta enemmän. Kasvun nähdään heijastavan koko Tunturi-Lapin vetovoimaisuutta. Kittilän kautta matkustetaan paljon myös Kolariin, Muonioon ja Enontekiölle. Kittilän brittilentojen määrän ennakoidaan talvella kasvavan kymmenen prosenttia edelliseen lomakauteen verrattuna.

Ylen verkkosivut puolestaan kertoivat 1.9.2008, että Lapin joulumatkailun taantumaan uskovat niin ulkomaiset kuin kotimaisetkin matkanjärjestäjät. Arvioidaan, että tänä vuonna notkahdus veisi neljänneksen viime vuoden asiakasmäärästä. Jo alkuvuonna Lapin matkailun kasvusta suurin osa tuli Venäjältä, kun Keski-Eurooppa hiipui. Rajun pudotuksen taustalla nähdään Brittien talouden taantuma. Yhtä voimakasta talouslaskua ei ole koettu Brittein saarilla 60 vuoteen. Lapin matkailun myynti heikkenisi myös, jos joulun höyryjuna Rovaniemeltä Kemijärvelle ei talvella liikennöisi tuomioistuimeen viedyn velkariidan vuoksi. Mahdollisena joskin epätodennäköisenä pidetään, että juna ei kulkisi ensi jouluna Rovaniemeltä Kemijärvelle. Junat saavuttivat erittäin suuren suosion viime jouluna ja niissä vieraili parikymmentä tuhatta matkailijaa.

Lappiin kokonaisuutena ennakoidaan matkailun notkahdusta, mutta Kittilään odotetaan kasvua. Kalevan mukaan muilla pohjoisen lentokentillä liikenteen kehitys on ollut tänä vuonna päinvastainen verrattuna Kittilään. Rovaniemellä matkustajamäärät vähenevät viime vuodesta noin yhdeksän prosenttia. Kuusamossa ja Ivalossa lentoliikenteen määrät pienenevät muutaman prosentin verran. Kittilän kentällä käy vuoden vaihteeseen mennessä noin 270 000 matkustajaa, jos loppuvuosi menee viime vuoden malliin. Nousua viime vuoteen tulee 30 000 käyntiä, ja kasvua on odotettavissa myös ensi vuonna.

Monitahoinen eriytyminen sävyttää Lapin kuluvaa matkailuvuotta. Ylen Lapin Radio kertoi 21.8.2008 matkustajamäärän kasvusta Helsinki-Tampere-Rovaniemi -junissa. Yhteys on käynyt kesällä kaupaksi lähes kolmanneksen vilkkaammin kuin edellisenä suvena. Alkuvuoden osalta kasvua oli neljännes. Kesän aikana matkustus junissa on lisääntynyt myös muille Lapin asemille.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Oikoradan jälkeen

Oikoradan jatkaminen maakuntakaavan alustavan varauksen mukaan Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin heijastuisi Savonlinnan junien käyttöön. Mikäli pendolino ehtii noin kahdessa tunnissa Helsingistä Mikkeliin, kiertänee yhä harvempi matkustaja enää Parikkalan kautta Savonlinnaan. Mikkelin ja Savonlinnan välisen bussiliikenteen ja yksityisautoilun merkitys tältä kannalta kasvaisi. Toisaalta nykymuodossaan Parikkalan ja Savonlinnan välin junat keräävät runsaasti alueen sisäistä kysyntää, joten paikallisjunien tarve säilynee.

Lahdessa elävöittäisin konsertti- ja kongressimatkailua jatkamalla Salpausselän kisaraidetta kaupunkiraitiotienä Sibeliustalolle. Kevyelle liikenteelle jäisi raiteesta huolimatta runsaasti virkistyksellistä tilaa Jalkarannantien ja Vesijärven entisen aseman välille. Raitiotien myötä Helsingistä pääsisi tunnissa laivaristeilylle Päijänteen vesistöön tai venesatamaan omalle alukselle.

Viereinen Kartanon alue eli käytännössä linja-autoaseman kenttä aiotaan alustavasti uudisrakentaa, jolloin liikenneväyliäkin muunnettaisiin nykyisestä. Jos maanpintaa avataan laajasti, voisi samalla rakentaa kaupunkiraitiotien sivuraiteen nykyiselle linja-autoasemalle. Lahden matkakeskus palvelisi tällöin lähi- ja kaukoliikennettä hajautettuna.

tiistai 9. syyskuuta 2008

Idänkauppaa

Linja-autojen yöpikavuorojen yllättävä yhteys linjautuu Helsingistä Lahden, Heinolan, Joutsan ja Kangasniemen kautta Pieksämäelle maanantaista perjantaihin klo 3.00-8.20. Joutsasta pääsee vakiovuorolla Jyväskylään klo 6.25-7.45 ja Kangasniemeltä toisella pikavuorolla Mikkeliin klo 7.50-8.45. Pieksämäen matkakeskuksella jää 26 minuuttia vaihtoaikaa pikajuna 801:n kyytiin Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Juna saapuu Kuopioon klo 9.43, kun varhaisin suora Helsingin juna saapuu klo 11.01. Vertailukelpoisissa kaupungeissa varhaisin junayhteys saapuu Helsingistä Seinäjoelle klo 8.25, Lappeenrantaan klo 9.21, Jyväskylään klo 9.24, Poriin klo 9.37, Vaasaan klo 10.32, Kokkolaan klo 10.33, Mikkeliin klo 10.54, Savonlinnaan klo 11.27, Joensuuhun klo 11.45 ja Varkauteen klo 12.21.

Tuusulan linja-autoasemalla kiinnitti pari viikkoa sitten huomiotani suuri rahdin määrä, joka lastattiin Keravalle matkaavaan autoon. Toisaalta Keravan ainoat rahtia kuljettavat linja-autot liikennöivät juuri poikittaisessa itä-länsi –suunnassa. Hyrylän ohella Keravalta pääsee bussilla Matkahuollon aikatauluin ainoastaan Sipoon Nikkilään ja Porvooseen.

Linja-auton merkitys idän ja lännen yhdistävänä siltana näyttäisi lähiaikoina korostuvan myös laajemmin. Ruotsin Posti nimittäin ryhtyy kuljettamaan Suomessa paketteja kuluttajille Matkahuollon kanssa. Ruotsin Postin tytäryhtiön Posten Logistikin ja Matkahuollon tuoreen sopimuksen mukaan Matkahuolto jakelee jatkossa Posten Logistikin MyPack-paketit yksityishenkilöille Suomessa. Jakeluverkko koostuu koko Suomen kattavasti Tradekan 760:sta kaupasta ja Matkahuollon 440:sta toimipaikasta. Pakettijakelun uskotaan tuovan myös lähikaupoille kilpailukyvyn kasvua ja lisää asiakasvirtaa. Posten Logistikin jakeluverkosto ulottuu Ruotsin lisäksi Norjaan ja Tanskaan, ja yhtiöllä on toimintaa muun muassa Saksassa ja Alankomaissa.

Posten Logistik Finland pitää Suomen pääkonttoria Vantaalla ja toimipaikkaa Lahdessa. Turussa yhtiö toimii tällä hetkellä kolmessa eri osoitteessa. Turun Sanomien verkkolehden (9.9.-08) mukaan Posten Logistikille on varattu Turun sataman alueelta seitsemän hehtaarin maa-alue, johon on suunnitteilla 27 000 neliön logistiikkakeskus. Ruotsin Postilla on niin sanottu suunnitteluvaraus varastoa varten voimassa tämän vuoden. Hanketta on viety vähin äänin eteenpäin, eikä yrityksen nimeä ei ole mainittu listoilla. Keskukselle on myös varattu 11 000 neliön laajennusmahdollisuus, ja koko rakennus tulee sijaitsemaan Uudenkaupungin radan varrella. Toistaiseksi alueen suurin hanke on Schenker Cargon viereinen logistiikkakeskus 22 000 neliön laajuudellaan. Myös Schenker laajentaa logistiikkakeskustaan, jolloin uutta tilaa syntyy 10 000 neliötä.

Liittoutuneet

Blue1 kertoi eilen ensi kesän suorista lennoistaan Helsingistä lounais-Ranskan Biarritziin sekä Kroatian Dubrovnikiin ja Splitiin. Finncomm Airlinesin tuore pelinavaus koskee jo talven hiihtokautta. Kalevan verkkolehden (9.9.2008) mukaan Finncomm aloittaa lennot Tampereelta Kittilään kolmella viikkovuorolla talvisesongin ajaksi. Finnairin kumppanuuden välityksellä reitti kytkeytyy lentoyhtiöiden One World -liittoumaan. Levin Matkailu Oy:n edustajan mukaan Tampere-Kittilä -yhteys pyrkii tuomaan tunturi-Lapin lähemmäksi pirkanmaalaisia matkailijoita ja sijoittajia.

Tampereella kauppakamari on ajanut suoran lentoyhteyden avaamista Pirkanmaalta Pietariin alueiden liike-elämän tarpeisiin. Lisäksi on havaittu, että Karjalasta ja Pietarin alueelta tulevat venäläiset lentävät jo nykyisin usein Tampereelta Lontooseen ja Frankfurtiin. Suoran Pietari-Tampere -lennon tarvetta ei nopea itäjunakaan poista, koska liittymä Tampereelle edellyttää junanvaihdon ohella maantieteellistä kiertoa Lahden ja Riihimäen tai Tikkurilan kautta.

Kiinnostuneen lentoyhtiön puuttuminen yllättää, kun toisaalta etelä-karjalainen Fly Lappeenranta -lentoyhtiö on kertonut neuvottelevansa reitin avauksesta Lappeenrannan ja Pietarin välillä. Lennot alkaisivat viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Yhtiön tavoitteena on saada tarpeellinen lentotoimintalupa eli Air Operator Certificate (AOC) loppuvuoden aikana tai viimeistään ensi vuoden alussa. Fly Lappeenranta aikoo jatkaa yhteistyötä tsekkiläisen Central Connect Airlinesin eli CCA:n kanssa.

Kotimaassa suoria lentoja sisä-Suomesta Lappiin on toki yritetty jo Finncommia aiemmin. Esimerkiksi Finnair liikennöi entisten tytäryhtiöidensä potkurein Jyväskylästä Kittilään. Air Botnia kokeili Blue1:n edeltäjänä suoraa yhteyttä Tampereelta Rovaniemelle. Yritysten ja lakkautusten ketjut muistuttavat Oulun ja Tukholman välisiä pyrkimyksiä. Suora yhteys on samalla tavoin avattu ja suljettu usean kerran eri toimijoiden taholta.

Puolestaan Air Balticin suora yhteys Oulusta Riikaan täyttää kohta vuoden, ja näköjään reitti olisi säilymässä. Keväällä linjalle lisättiin neljäskin viikkovuoro. SAS:n ja Latvian valtion lähes puoliksi omistama Air Baltic kuuluu Star Alliance -liittoumaan muiden ohella SAS:n, Blue1:n ja Lufthansan kera.

maanantai 8. syyskuuta 2008

Vapaus ja kaavat

Aamulehden verkkolehti kattaa tänään eväshetken opiskelun kompastuskivikon äärelle. Artikkelia tenttikammoisuudesta täydentää uutisjuttu opiskelutaitojen kehittämisestä. Artikkelikaksikossa tiivistettyä asiallista kerrontaa täydentävät asiantuntijoiden ja opiskelijoiden lausumat yhdellä tai kahdella virkkeellä kerrallaan. Mielestäni tämän syvällisemmin ja vivahteikkaammin ei monialaisen päivälehden tulekaan käsitellä henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Näistä aiheista on tarkoituksenmukaista tarjota pelkistettyjä lähtökohtia lukijan omille oivalluksille pääuutisten lomassa.

Aikakauslehtien ja kristillisten lehtien toimenkuvaan sisältyy henkisen hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja parisuhteen kiemuroiden oikominen useammin. Sanomalehtiä runsaammin välitetään ehdottavassa sävyssä edes joitakin valmiita vastauksia ongelmiin.

Kristillisten seurakuntien tilaisuuksia leimaa Helsingin seudulla yhä korostuneemmin pyrkimys kaavoista vapauteen. Tämä kuuluu ja näkyy kirkkomusiikissa, messujen puitteissa ja sisällöissä sekä kokoontumistilojen valinnassa ja käytössä. Mahdollisesti kaavamaisuus seurakunnissa on kokonaisuutena vähentynyt tai osin siirtynyt yllättäviin asiayhteyksiin. Periaatteessa kaavamaisuus saattaisi haitallisena siirtyä messun sisältöjen ohella kirkkokahvien ja raamattupiirien keskustelukulttuuriin sekä kristillisten lehtien artikkeleihin elämänhallinnasta, mielen hyvinvoinnista ja parisuhteesta.

perjantai 5. syyskuuta 2008

Kahvila linja-autoasemalla

Vantaan Ikean lounaskahvilassa perustellaan ennennäkemättömän laajasti, miksi asiakkaan kannattaa palauttaa astiat kärryyn. Opiskelijaruokalan hinnalla tarjoillaan pohjoismaisia antimia, mutta ravintola herättää myös kasvatustieteellistä pohdintaa. Lisäksi ihanne avoimesta ja vuorovaikutteisesta yrityksestä välittyy.

Ikean lounaskahvilan ikkunasta avautuu näkymä rekkojen taukoamattomaan virtaan, joka soljuu kehä-kolmosella arkiliikenteen seassa. Tarvetta voisi olla myös pienelle bussiterminaalille Lahdentien ja kehä-kolmosen liittymään. Ostosmatkailun ohella pysäkkikokoelmalla kohtaisivat Helsinki-Lahti -linja-autot sekä paikallis- ja seutulinjat Tikkurilaan, lentoasemalle, Espoon keskukseen ja Helsingin Mellunkylän suuntaan.

Ravintoloiden ja kahviloiden kansainvälisten tuulahdusten ohella huoltamojen ja linja-autoasemien perinteikkäillä kahviloilla on uudistettuinakin tärkeä kulttuurinen rooli. Keväällä Lapin Kansa –lehti uutisoi Sodankylän linja-autoasemalle siirtyneestä kahvilasta, johon yhdistyy pitopalvelu. Asiakkaiden kiinnostuksesta Lahdessa linja-autoaseman ravintolaan kertoo sijoitus vapaa-aikavirasto.com –sivujen paikallisessa kärjessä.

Linja-autoasemien kahvilat ovat kokonaisuutena harvenneet, mutta Tuusulan Hyrylässäkin kahvila edelleen toimii Matkahuollon yhteydessä. Terminaalista avautuu ainakin mielenkiintoinen bussireitti Tuusulanjärven länsipuolitse Hyvinkäälle, mikäli H- ja R-junien maisemiin tahdotaan vaihtelua. Bussimatka Hyrylästä Järvenpäähän iltapäivällä avartaa näkökulmia ainakin keskusteluun Tuusulan rantatien leventämisestä neljälle kaistalle. Runsas liikennemäärä kapealla väylällä valaisee muutoksen selkeää tarvetta. Toisaalta kulttuurin ja historian kannalta kulmakunnalla on keskeinen merkitys myös valtakunnan tasolla.

Helsingin Kampissa sekä Jyväskylän matkakeskuksella kahvilakulttuuri muistuttaa kauppakeskusten tunnelmaa. Vääksyssä linja-autoasemalla yllättää erikoiskahvien valikoima mannermaisen sisustuksen ja ilmapiirin kera. Joillakin Jyväskylän ja Oulun välisillä linja-auton pikavuoroilla vietetään puolimatkan kahvitauko Pyhäsalmen matkahuollon perinteisessä kahvilassa. Kuluneen kesän toukokuisena iltana tällainen tuokio muistutti tunnelmaltaan seuramatkojen retkipysähdystä.

keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Radio Suomen soitetuimmat

Mestaria Kunnioittaen -cd Tapio Rautavaaran laulujen tuorein tulkinnoin sijoittuu uutuutena Suomen virallisen listan 6. sijalle viikolla 35/2008. Albumi on julkaistu 20.8.2008. Lisäksi 1.10.2008 julkaistaan 14 cd:n ja kirjan käsittävä teoskokonaisuus, johon sisältyvät kaikki Tapio Rautavaaran tekemät levytykset. Mestaria Kunnioittaen –cd:stä sain pari viikkoa sitten esimakua lauluin ja haastatteluin Radio Suomen Takahuone-ohjelmassa bussimatkalla Rovaniemeltä Kemiin. Helsinkiin jatkaneen pikavuoroauton palveluihin kuuluu istuinkohtainen kuulokeradio, joka kätkeytyy sisustuksen paneelissa lukulamppujen ja puhaltimien viereen.

Takahuone-ohjelma sijoittuu nykyisellä ohjelmakartalla siis maanantain Suomi Tänään –lähetyksen ensitunnille. Radio Suomen soitetuimmat –ohjelma on joidenkin ohjelmatietojen mukaan palaamassa lauantaihin klo 19.30-20 välille. Soitetuimmat hahmottuisivat jälleen jatkumoksi Lauantain toivotuille levyille, jotka kuullaan Yle radio 1:llä klo 18.10-19. Lauantain toivotuissa tyyli etenee klassisesta kevyeen tavoittaen lopulta Radio Suomen musiikkilinjan.

Maanantain alkuillan ohjelmapaikalla Radio Suomen soitetuimmat ovat välittäneet pirteän musiikkipaketin arkipäivän päätteeksi. Takahuone-ohjelman musiikki hahmottuu vieläkin tuoreempana, mutta puhetta kuullaan enemmän. Lauantaisin jääkiekkoselostusten päätteeksi sopii kanavalle musiikkipainotteisempi listakatsaus. Siksi ohjelma-aikojen uusjako kahden musiikkituokion välillä tuntuu luontevalta, mikäli ohjelmakartan muut muutokset tahdotaan pitää vähäisinä.

Aiemmin Takahuone-ohjelma on sijoittunut Radiouutisten Ajantasan Lauantaivieraan jälkeen klo 14.30-15 välille. Musiikin ja taustoittavan puheen kooste niveltyi usein Ajantasan maalaileman henkilökuvan tunnelmaan. Nyt ohjelmapaikan valtaa Poppikoulu, joka liittyy yhtenäiseen musiikkilinjan klo 15.08 alkavan Entisten Nuorten Sävellahjan kanssa. Poppikoulun mukaansatempaava paketti myös osoittaa, että radion onnistuneiden tietokilpailujen aikakausi ei päättynyt paikallisradioiden aurinkoisimpiin vuosiin.

Radio Suomen soitetuimmat kuuluu musiikkitoimittajien laatimana listana Yleisradion julkisen palveluun. Soitetuimmat jäsentyvät arvovaltaisena ja periaatteessa puolueettomana näkökulmana ja kannanottona pop-musiikin virtauksiin. Lista antaa samalla virikkeitä yksityisille ja kaupallisille toimijoille musiikin valtavirtaan. Ylen julkiseen palveluun kuuluu toisaalta ylläpitää ja elävöittää uhanalaisia kulttuurin osia. Uskottavuus näillä alueilla edellyttää Ylen aloitteellisuutta myös kulttuurin tuottoisien osien parissa.

Toimittajalähtöisen listan ja kanavamusiikin vastapainoksi Radio Suomen toivekonserteissa musiikin kuuntelijan aloitteellisuus korostuu. Musiikkitoiveina kuullaan harvinaisiakin esityksiä pop-musiikin laajan merkityksen reunoilta. Kaupallisilla radiolla kuuntelija- ja toimittajalähtöisyys vaihtelevat lievemmin. Toivekonserttien kappaleet ja listaohjelmien laulut valitaan tyyliltään rajatummasta ehdokasjoukosta. Toisaalta kuuntelijalähtöisyys heijastuu kaupallisten radioiden muuhun ohjelmavirtaan Radio Suomea enemmän.

Nelihaaraliittymä

Linja-autossa vietettyä aikaani lisäsi kuluneena kesänä Vr:n Lomapassin puuttuminen opiskelijahintaisena. Vuosien takaa Lomapassi-matkoiltani ovat jääneet erityisesti mieleeni valkeat suven aamuyöt Pieksämäen asemalla. Yöjunat Helsingistä Ouluun ja Turusta Joensuuhun paluuvuoroineen lipuivat vuorotellen vierekkäisille raiteille. Alkoi vaunujenvaihto neljän junarungon välillä, mikä takasi suorat yhteydet Helsingistä Kouvolan kautta Joensuuhun, Turusta Tampereen ja Kajaanin kautta Ouluun sekä vastaavat paluuyhteydet. Oikoradan avautuessa junanelikko karsittiin aikatauluista.

Henkilöliikenteen yöjunien nelihaarautuvaa kohtaamista ei sisälly nykyiseen aikatauluun. Jäljelle jääneet yöjunat kohtaavat yleensä kaksittain Pohjanmaan liikennepaikoilla. Tampereella vaunuliitoksin avataan suoria yhteyksiä Lapin ja Turun välillä.

Linja-autojen yöpikavuorojen nelihaarautuva kohtaaminen paikantuu yhäkin porrastettuna Heinolaan. Klo 3.15-3.45 välillä kohtaavat linjat Oulusta Kajaanin, Kuopion ja Mikkelin kautta Helsinkiin sekä Rovaniemeltä Oulun ja Jyväskylän kautta Helsinkiin paluuyhteyksien kera. Vaihtoyhteys muodostuu Mikkelistä Heinolan keskustan tai Veljeskylän pysäkin kautta Jyväskylään, muttei päinvastoin. Auto Jyväskylästä saapuu Lusin liittymään pian Savoon menevän vuoron ohitettua risteyksen. Lusin liittymästä myös puuttuu pikavuoropysäkki Mikkelin autoille. Uusi pikavuoropysäkki ja vähäinen aikataulun korjaus avaisivat yövuoron sekä muitakin tehokkaita vaihtoyhteyksiä Jyväskylän ja Mikkelin matkakeskusten välille.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Iskelmä-Perinteinen

Iskelmän keskipäivien juontajaksi on siirtynyt Satu Järvinen The Voicen taajuuksilta. Iskelmän merkitys Sbs-radioiden osana siis korostuu. Mainosradioissa keskipäivät ovat usein naisjuontajien heiniä, mutta veikkasin ennakkoon Jari Sirviön, Mikko Siltalan, Karri Pursiaisen tai Toni Lundin siirtoa Iskelmän keskipäiviin.

Kuuntelin tänään Satu Järviseltä muutaman juonnon puolilta päivin. Puheen sisältö ja tyyli noudattelivat linjauksia, joihin on totuttu Voicen, NRJ:n ja Ylex:n tyyppisillä kanavilla. Toisaalta Iskelmän musiikkiin avautuu tuoreita näkökulmia uuden juontotyylin kautta. Ajan myötä puheosuudet voivat yhä enemmän muistuttaa Iskelmän perinteistä tyyliä.

Mahdollisesti Iskelmä on raivaamassa tilaa omalle rinnakkaiskanavalle. Myös kilpaileville tahoille on jäämässä elinkelpoinen musiikkiradion formaatti, joka sisältäisi runsaasti ja vaihtelevasti esimerkiksi Tapio Rautavaaran, Olavi Virran, Eino Grönin, Tapani Kansan alkuperäisiä tulkintoja.

maanantai 1. syyskuuta 2008

Aamun radio

Ennakoin radion suorien lähetysten ja suorien ulkolähetysten merkitykselle kasvua. Tekniikan edistys keventänee ulkolähetyksen kalustoa ja sitouttanee vähemmän työvoimaa. Ehkä suoraa ohjelmavirtaa tullaan välittämään olympiakaupunkien ohella muiltakin kaukomailta Ylen Hyvä -kampanjan tai merkittävien uutistapahtumien myötä.

Radion ohjelmakarttoihin vaikuttaa myös työaikojen hajautuminen. Olettaisin, että yötyön merkittävä asema tulee lisäämään kiinnostusta mainosradioiden juonnettuihin yöradioihin.

Aamun ohjelmavirrassa kuullaan uudistuksia Iskelmän ja Radio Novan taajuuksilla jo tänään. Iskelmän toinen aamujuontaja on Anna-Mari Raaska, ja Novalla toinen aamujuontaja on Minna Kuukka. Lisäksi uusia ohjelmaosioita kuullaan molemmilla kanavilla.

Iskelmän ja Radio Novan iltapäiviin toivoisin jatkossa enemmän artistivieraita. Mielestäni laulavia studiovieraita kuullaan radiokanavilla yhä harvemmin. Muistikuvieni mukaan -90-luvulla kuultiin useammin suoria artistihaastatteluita, jotka huipentuivat kitaralla säestettyyn lauluesitykseen livenä.