keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Virsivalintoja

Itsenäisyyspäivän ekumeenisen tv- ja radiomessun ennakkotiedot ovat jo nähtävillä Yle Radio 1:n verkkosivuilla. Virret ovat tällä kertaa: 462 (Soi kunniaksi Luojan), 584 (Suomalainen rukous), 5 (Te laaksot, notkot, nouskaa) ja 579 (Oi Herra, korkein valtiaamme). Näiden sävellajit ovat virsikirjassa: d-molli, F-duuri, F-duuri ja B-duuri. Melko samoilla soinnuilla liikutaan koko virsinelikossa, koska F-duuri ja d-molli ovat toistensa rinnakkaissävellajeja, ja kun B-duuri kuuluu F-duurin kolmisointuun.

Sävellaji merkitsee paljon muutakin kuin sävelkorkeutta ja teknisiä kysymyksiä. Kullakin sävellajilla on erityislaatuinen sointi, jolla on merkittävä vaikutus musiikkiesityksen luonteeseen. Edellä mainitut d-molli, F-duuri ja B-duuri ovat kaikki pehmeäsointisia ja herkkätunnelmaisia sävellajeja. Näin muodostuu kontrasti, kun säestämässä on Helsingin tuomiokirkon urkujen dynaaminen, syvällinen ja kirkassävyinen sointi. Lisäksi laulamista vahvistaa kuorojen yhteistoiminta, ja ennakkotietojen mukaan sellomusiikkiakin sisältyy messuun.

Virsien tahtilajit ovat 4/4, 4/4, 6/4 ja 3/4, jolloin tasapainoista vaihtelua on tältä osin tarjolla. Neljä virttä ovat sikäli melko uniikkeja, että ainoastaan päätösvirrestä on virsikirjassa toinen sanoitus. Numeroltaan virsi on 369 ja alkaa sanoin "Nyt päivä laskee, pilvi peittää". Tätä ajatuksellista reittiä kaikkiin messun virsiin liittyy voimakkaasti luontoaihe, joka suuntaa ajatuksia Suomemme ohella kohti seuraavana päivänä alkavaa Kööpenhaminan huippukokousta. Päätösvirren kajahtaessa lienee YLE:n satelliittiauto jo vähintään Skånen maisemissa.

maanantai 23. marraskuuta 2009

COP15 - EU valmistautuu

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki MTV3:n Huomenta Suomessa 23.11.-09 klo 6.52:

Haastattelun keskeinen sisältö:

EU-ympäristöministerien kokous on alkamassa. Tässä kokouksessa EU:n tavoite on luoda strateginen asetelma Kööpenhaminaan ja tarkastella yksittäisten aiheiden sijasta kokonaisuuksia. EU:n tavoite on tällä hetkellä, että kaikilta valtioilta saadaan YK:n ilmastokokouksessa riittävän kunnianhimoiset päästötavoitteet.

Poliittinen läpimurto joulukuussa nähdään vielä mahdollisena. Tärkeää on, että Kööpenhaminassa päästään keskeisistä asioista numerotavoitteisiin, joiden pohjalta neuvotellaan myöhemmin kansainvälinen sopimus. Yhdysvaltojen osalta on merkittävää, että maa pystyy vähentämään päästöjään rahallakin.

Kööpenhaminassa onnistumisen ratkaisee poliittinen tahto. Jos kokous epäonnistuu, jatketaan kansainvälisiä neuvotteluja. Yleismaailmallinen ja poliittinen käänne suhtautumisessa ilmastoasioihin on kuitenkin jo tapahtunut.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Keskustelua kannabiksesta

Lahtelais-hollolalaisen Pasiradion perjantailähetys tuli 30. lokakuuta poikkeuksellisesti paikasta x. Syy järjestelyyn oli keskustelu kannabiksesta, joka oli illan aihe. Ohjelmassa korostettiin alkoholin vaarallisuutta suhteessa kannabikseen ja vaadittiin kannabiksen laillistamista Hollannin malliin.

Suhtaudun kielteisesti kannabiksen laillistamiseen. En osaa myöskään varauksetta hyväksyä alkoholin ja kannabiksen vastakkainasettelua jälkimmäisen voitoksi. Raamatussa Saarnaajan kirjassa selkeästi todetaan: Syö leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi. (Saarn. 9:7) Luterilaisena kristittynä uskon Raamatun puhuvan totta tässäkin asiassa.

Alkoholilla on vuosituhantinen erityisasema suhteessa kannabikseen siis suoraan Raamatun sanallisen ilmoituksen nojalla. Kannabiksen ja alkoholin välinen merkittävä ero on siinä, että alkoholi tuotetaan ravintokasveista, jotka muutenkin ovat ihmisen ravintoa. Oluen, viinin ja viinan raaka-aineita ovat vilja, hedelmät, marjat jne. Luomakunnan todellisuudesta voidaan päättellä, ettei ihmisen tarvitse kovin tarkasti varoa valmiiksi puussa käyneitä hedelmiä, jotka jo sisältävät alkoholia. Eläimillekin ne lienee tarkoitettu ravinnoksi, ja onpa hedelmistä päihtynyt hirvikin päätynyt otsikoihin.

Raamatun Sanan ja luomakunnan todellisuuden perusteella alkoholilla on siis etuasema suhteessa muihin päihteisiin. Syytä on mainita myös Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko, jossa Hän muutti veden viiniksi - eikä muuttanut viiniä vedeksi. Lisäksi Jeesus asetti ehtoollisen, eikä mistään voida päätellä viinin olleen alkoholitonta.

Luomiskertomuksessa ihminen asetettiin viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa. Tällä perusteella on suhtauduttava myönteisesti - ja suorastaan siunaten - tutkimustyöhön, jossa ihmiselle kehitetään lääke- ja hyötykasveja. Tutkimusten tuottama lääke voi olla valtavan kallisarvoinen lahja monelle ihmiselle.

Pasiradiossa on käyty kannabiskeskustelua, jossa pääpainona on ollut päihteen viihdekäyttö. Viihdekäytön ongelmana on se, ettei kannabiksen käytön tarkoitusta voida täsmällisesti määrittää. On vaikeaa määritellä viihdekäytön hyöty ja tavoite. Nämä pitäisi määritellä, jotta tieteelliselle keskustelulle ja tutkimustyölle saadaan edes lähtökohtia.

lauantai 24. lokakuuta 2009

Lännen tie

Ruotsissa on kuluneella viikolla kirkolliskokous päättänyt hyväksyä samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen avioliittoon vihkimisen. Uppsalassa kokoontunut kirkolliskokous äänesti 22.10.-09 asiasta äänin 176 – 62. Samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen vaatii vielä lain ja kirkon kaavojen muutoksia.

Liberaali oppikäsitys valtaa jalansijaa maassa, jossa kirkot ovat Suomeen verrattuna huomattavasti järeämmän näköisiä. Itselläni on sellainen tuntuma, että meillä Suomessakin liberaalin teologian valta aavistuksen painottuu maamme jykevimpien kirkkojen seduille. Piristäviä poikkeuksia toki ovat esimerkiksi Hengellisten Syventymispäivien ja kansainvälisen seurakunnan messujen sijoittuminen Helsingin kivikirkkoihin.

Suomessa järeän kirkon ja kevyen musiikin liitto on selkeämmin vakiintunut. Kehitystä on edesauttanut etenkin tuomasmessun kotiutuminen pääkaupungissa Agricolan kirkkoon. Tuomasmessuja toki sijoittuu esimerkiksi Lahden Ristinkirkon melko feminiiniseen rakennukseen. Tällöin tuomasmessun musiikki lähtee avautumaan jykevin osa-alue edellä eli päinvastoin kuin Agricolan kirkossa. Lahden Ristinkirkon ilmapiiriin kuuluukin luontevimmin syväsointinen urku- ja konserttimusiikki, jolloin muodostuu kiinnostava vastakohtaisuus musiikin ja arkkitehtuurin välillä.

Lapin jylhissä maisemissa kirkon herättämä jykevyyden vaikutelma muodostuu moniulotteisemmin kuin Suomen tasaisemmilla alueilla. On oikeastaan suhteellisen vaikeaa määritellä, mistä kirkon jykevyyden vaikutelma koostuu jylhän vaara- ja tunturimaiseman keskellä. Tästä johtuen kannattaisi näillä seuduilla palkata kirkkoherraksi J. Äreä.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Levyuutuuksia

Tämän hetken merkittävin musiikkiäänite on itselleni Petri Laaksosen tuorein albumi, jonka laulut ovat sävelletyt suomalaisiin runoihin. Julkaisulta välittyy Petri Laaksosen kiinnostava musiikillinen uudistuminen. Sopivasti on säveltäjän tuttuja maneerejakin mukana. Kesällä radiossa soinut Meri kuutamolla -niminen single ja koko albumi osoittavat, ettei tyylikkään ja radiokelpoisen iskelmän tarvitse aina olla tanssittavaa musiikkia. Konsertti-iskelmä elävöittää radiota ja musiikkitilaisuuksia.

Syksyn uusista lauluteksteistä yksi loisteliain sisältyy Yö-yhtyeen uudelle albumille. Tämän tuorein sinlgelohkaisu kantaa Kiitos ja kunnia -nimeä ja sisältää uuden ulottuvuuden suomalaisissa pop-musiikin teksteissä. Tekstin kantava ajatus on huomio, joka kohdistuu raskaasta työstä saamatta jääneeseen kiitokseen. Tunne on monessa elämän tilanteessa melko järjenvastainen mutta toisaalta inhimillinen kokemus, joka ehdottomasti ansaitsee tulla lausutuksi suomalaisen pop-musiikin teksteissä. Sävelmässä ja tulkinnassa kiehtovinta on yleinen kokonaistunnelma, ja lisäksi ansiokkaita ovat introjen ja lauluosuuksien rajakohdat.

Petri Laaksosen ja Yö-yhtyeen ohella alkanut uutuuslevyjen kausi on ollut Lauri Tähkän menestystarinaa. Tähkän julkaisemisessa kunniamaininnan ansaitsee luova yhteistyö yöhuoltamoiden ja yllätyskeikkojen järjestäjien kanssa. Tuoreista uudelleenversioista loistaa tällä hetkellä ylitse muiden Paula Koivuniemen tulkinta Mustat silmät -kappaleesta. Vivahteikkaan orkesterisovituksen on säveltänyt Kerkko Koskinen, ja esityksen musiikkivideo näyttäisi sijoittuvan Helsingissä melko perinteiselle kerrostaloalueelle sekä merimaisemaan. Päättelen, että kerrostalot sijaitsevat Itä-Pasilassa ja merimaisema jossakin Merihaan ja Pohjoissataman suunnalla.

tiistai 15. syyskuuta 2009

YLE ja brittien malli

HS:n verkkolehti on tänään kertonut, että YLE ja yhdysvaltalainen HBO-kaapelitelevisioyhtiö ovat tehneet kolmivuotisen sopimuksen HBO-sarjojen näyttämisestä Ylen kanavilla vuosina 2010–2013. Sopimus on jatkoa Ylen vuonna 2007 tekemälle sopimukselle, mutta uusi kauppa on laajempi. Kaupan kohteena olleet sarjat tulevat ilmaiseksi nähtäville internettiin Ylen Areenalla.

YLE:n päätös amerikkalaisen sarjan hankinnasta on merkittävässä ristiriidassa kansanvälisen kehityksen kanssa. Huomiota ansaitsee brittiläinen kehityssuunta, josta HS uutisoi viime perjantaina. BBC aikoo nimittäin leikata sekä rahoitustaan että toimintaansa. Ohjelmistosta aiotaan poistaa amerikkalaisia sarjoja, ja kilpailua kaupallisten tv-yhtiöiden kanssa tahdotaan vähentää. Tällöin brittiläisten lupamaksukin voisi pienentyä.

YLE:n tehtäväkenttä tulisi arvioida uudelleen brittiläistä taustaa vasten. Lisäksi YLE voisi sekä ostaa että myydä esim. radio-ohjelmia. Suomen ainoa juonnettu yöradio olisi yksi ohjelma, jonka YLE voisi myydä kaupallisille radioille. Samalla YLE säästäisi sähköä sammuttamalla radiolähettimensä yöksi. Tv-ohjelmista Ajankohtainen kakkonen sopisi vastaavalla tavalla myyntikohteeksi ja kaupallisten kanavien ohjelmistoon.

HBO-sarjojen hankinta antaa toisaalta aiheen tutkia perinpohjin YLE:n mahdollisuudet hankkia mainostuloja. On luultavaa, että YLE:n melko laaja mainosrahoitus ja täydentävä mediamaksu saisivat merkittävästi kannatusta. Itse kannatan YLE:n rahoitusmallia, jonka perustana ovat sekä kansalaisilta kerättävä julkisoikeudellinen maksu että mainosrahoitus. Valtavirran sarjaelokuvien oikeana paikkana en pidä YLE:n kanavia, ellei näiden yhteydessä tai laajemmin siirrytä YLE:n mainosrahoitukseen.

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Kirkko, puu ja puistotie - osa 2

Meneillään on sunnuntai, jonka kirkollista merkittävyyttä lisää eilinen katolisen piispan vihkiminen Turussa. Tapahtuma oli historiallinen, sillä virkaan astui ensimmäinen katolisen kirkon suomalainen piispa yli 500 vuoteen. Lisäksi tähän päivään sisältyy Petroskoin uuden luterilaisen kirkon vihkiminen, ja Kuopiossa vietetään yhdistettynä hiippakunnan 70. ja Suomen Lähetysseuran 150. vuosipäivää. Petroskoin juhlapyhä on suomalaisittain merkittävä, koska kirkon rakentamista rahoitetaan pääasiassa suomalaisin keräys- ja lahjoitusvaroin. Rakennustyö on vielä osin kesken.

Kuopion kahden vuosipäivän messu radioitiin Yle Radio 1:llä. Piispa Riekkisen saarnasta jäi mieleeni erityisesti näkökulma, jonka mukaan lesken ropo ei olisikaan ollut täysin vapaaehtoista antamista. Uudessa testamentissa kuvattu kaiken antaminen olisi osoitus pakollisesta ja epäonnistuneesta verojärjestelmästä, jota Jeesus kritisoi. Jeesus tahtoi tilanteen nähdessään sanoa, ettei oikeudenmukaisessa yhteisössä kukaan joutuisi uhraamaan tällä tavoin kaikkea. Perinteisesti lesken ropo -tilannekuvaus on tulkittu esimerkkinä Paavalin mainitsemasta iloisesta antamisesta, jota Jumala rakastaa.

Kuopiossa itse kirkkorakennuksen ja järvisataman välinen yhteys on harvinaislaatuinen sekä eräs tyylikkäimpiä, selkeimipiä ja yhtenäisimpiä koko Suomessa. Tämä ulottuvuus antaa näkökulmaa Kuopion kirkkorakennuksen olemukseen ja ymmärtämiseen sekä kirkkopuiston maankäytöllisiin ratkaisuihin. Maisemallinen yhteys ja kulkuväylä kirkolta kunnostettuun järvisatamaan kulkee suurelta osin esplanadipuiston kaltaista reittiä. Väylä kuluu olennaisena osana kaupunkikeskustan matkailulliseen ydinväylään, joka kulkee rautatieasemalta kauppatorin ja kirkon kautta Kallaveden rannan järvisatamaan. Kirkko on tällä suorakulman sisältävällä yhteydellä kuin kulmakivi.

Kirkon ja järvisataman yhdistävä väylä on sivuasemassa esimerkiksi Lahdessa, jossa on suunnitteilla merkittäviä maankäytöllisiä uudistuksia keskustan ja järvisataman välille. Järvikaupungeista Savonlinnassa kirkon ja torialueen laiturien välinen suora väylä on jo nykyisin havaittavissa mutta jää muiden pääväylien varjoon. Joensuussa vastaava reitti on olemassa, mutta itse kirkko on ydinkeskustasta sivussa. Lappeenrannassa kirkon ja satamatorin välinen suhde muistuttaa Savonlinnan tilannetta. Mikkelissä ja Jyväskylässä yhtenäinen väylä sataman ja kirkon väliltä selkeästi puuttuu, ja Tampere kirkkoineen ja satamineen kuuluu tältä osin samaan sarjaan.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Kirkko, puu ja puistotie

Kuluneena matkailukesänä ovat huomiotani kiinnittäneet kirkonkylät, joissa ns. vanha kirkko on säilytetty kirkollisessa käytössä ja nähtävyytenä uudemman pääkirkon rinnalla. Tällainen järjestely rikastuttaa seurakunnan toimintamahdollisuuksia. Esimerikiksi kirkkomusiikin näkökulmasta avautuu uusia portteja, ja paikkakunnan kulttuurimaisema saa lisää kiinnostavuutta.

Uuden ja vanhan pääkirkon rinnakkaiselo on jäänyt viime aikoina erityisen tyylikkäänä mieleeni Kanta-Hämeen Lopelta ja Keski-Lapin Sodankylästä. Jälkimmäinen on Kitinen-joen rannalla saamassa uutta maisemallista painoarvoa, koska Kirkonkylän ja Pappilanniemen välille on valmistumassa jokirantaa kulkeva uusi pyörätie. Puustoa on raivattu, jolloin joelta ja vastarannalta Sodankylän vanha kirkko korostuu maisemassa uudella tavalla.

Sodankylän ja naapurikunta Rovaniemen pääkirkot sijaitsevat jokimaisemaan nähden lähes samalla kohtaa. Sodankylän maankäyttö jokirannalla poikkeaa muutoin melkoisesti Rovaniemestä. Kirkonkylän ranta kirkolta linja-autoasemalle on Sodankylässä säilytetty luonnontilaisena noin kilometrin osuudelta. Rovaniemen vastaavalla kohdalla eli kirkolta Ounasjoen sillalle on jokainen rantaviivan metri katettua virkistysaluetta. Sodankylän vanhaa kirkkoa reunustava maanrakennustyö on lähentämässä naapurikuntien maankäytöllisiä ratkaisuja.

Marjatäyte ja iso kolmonen

Hartwallin toimitusjohtajan vaihdos uutisoitui ja toteutui heti syyskuun alussa. Samoihin aikoihin saman alan Fazer kertoi käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka tähtäävät mittaviin henkilöstövähennyksiin lähiaikoina. Hartwall puolestaan tiedotti johtajavaihdoksen ohessa, että isojen muutosten keskellä ja taloudellisesti haastavina aikoina juomayritys kasvatti tuotevalikoimaa ja käänsi suuntansa kasvuun. Yhtiön väistyvä toimitusjohtaja aloitti toimessaan noin kolme vuotta sitten.

Toimitusjohtajan vaihdos herättää lama-aikana arvailuja, joiden mukaan taloon olisi astunut muutosjohtaja tekemään ensi töikseen kipeitä leikkauksia. Yrityksen kertoma kasvu toisaalta hälventää erityisesti Hartwallin Tornion tuotannon tulevaisuuteen kohdistuvia pelkoja. Lisäksi Venäjän kerrotaan olevan siirtymässä teen ja kirkkaiden alkoholijuomien alueesta kahvi- ja olutkansaksi. Maantieteellisesti juomayhtiön ulottuvilla on laaja kulttuurillinen ja kasvumahdollisuuksia antava murrosvaihe.

Alkaneen syyskuun elintarvikeuutuuksiin Suomessa kuuluvat Fazerin virolaisvaikutteiset marjatäytesuklaat. Lisäksi retroetikettejä kiinnitetään Hartwallin kilpailijan eli Koffin ohrajuomiin. Jättiläismäisen kolmosnumeron ohella olutpullojen kylkiin on luvassa tarinoita, joilla graafikoiden kävelynopeus juomahyllyjen kohdalla saadaan melko varmasti hidastumaan.

tiistai 25. elokuuta 2009

Berliinin antimia

Yleisurheilun mm-kisat tarjosivat viihdyttävää jamaikalaisten pikajuoksua. Pidemmillä matkoilla nähtiin osittainen vallankumous Kenian ja Etiopian välillä. Naisten 10 kilometrin mestaruus siirtyi Etiopialta 10 vuoden jälkeen Kenialle, jonka edellisestä voitosta on 12 vuotta. Berliinissä voitto ratkaistiin vasta loppusuoran huikeassa näytelmässä.

Heittolajeissa kilpailujen kiinnostavuutta lisäsi tulostason korkeus, ja riemastuttavana välittyi Saksan mitalien virittämä yleisön hurmio. Tunnelma loi uskoa yleisurheilun, eurooppalaisten urheilujuhlien ja maanosamme arkiliikunnan tulevaisuuteen. Saksa tunnetaan vihreän liikkeen ja ympäristöaatteen edelläkävijänä. Ympäristölle sopii kumppaniksi liikunta, jonka uudet läpimurrot ottaisin ilomielin vastaan Saksasta.

Kisoja tiedostusvälineistä seuranneena en osaa suhtautua pettymyksellä suomalaisten suorituksiin. Muiden maiden edustajat tarjosivat elämyksiä, jotka jättivät tämän puutteen varjoon.

Radiossa ja tv:ssä soinut kisatunnus sisälsi äänimaisemassaan Pekingin tunnuksen piirteitä yllättävän paljon. Sävelaihetta ei Berliinin tunnukessa kuultu, jolloin kyseessä oli sävelmän sijasta äänimaisema. Tässä tuotannollisessa ratkaisussa en näe mitään huonoa. Sävelaiheen puuttumisen korvasi A-han esittämä kisabiisi, joka soi urheilulähetysten yhteydessä Ylenkin tv-kanavilla.

perjantai 21. elokuuta 2009

Mukkulan ostoskeskus

Lahden Mukkulan kaupunginosassa varttuneena on ollut kiinnostavaa seurata kolmen ruokakaupan rinnakkaiseloa alueen ostoskeskuksella. Myymälöiden nykyiseen kehittämiseen vaikuttaa keväällä noin kahden kilometrin päähän avattu Prisma. Merkittävä muutos on myös Mukkulan K-marketin kauppiaan vaihtuminen, josta ESS:n verkkosivut ovat uutisoineet tänään (21.8.-09).

Mukkulan ostoskeskuksen itäpäädyn S-market hyödynsi jo T-/Spar-marketin aikoina suuruuden, virallisuuden ja laajan peruspalvelun vaikutelmaa. Liikkeen laajennus tontillaan 90-luvun alussa merkitsi irtiottoa ostoskeskuksen suorakulmaisesta linjasta. Suuruuden mielikuvaa lisäsi ennen laajennusta se, että noin kilometrin säteellä toimi kolme muuta T-lähikauppaa.

Viereinen Valintatalo on aina houkutellut kaupunkilaisten perustuotteiden hintatasollaan. Myymälällä on yllättäjän ja haastajan asema verrattuna kahteen naapurikauppaansa.

Ostoskeskuksessa K-marketin vetovoima perustuu merkittävällä tavalla mielikuviin, joissa korostuvat kotimainen yrittäjyys ja virastotunnelman vastakohdat. Lähikaupan tuoksu on voimakkain verrattuna naapureihin, mitä korostaa myymälässä paistettujen leipätuotteiden keskeinen sijoittelu. Valintatalon tavoin K-market ei missään vaiheessa ole laajentunut ostoskeskuksen suorakulmasta.

Mukkulan K-marketin kauppias on siis vaihtumassa. ESS:n uutisen mukaan yrittäjäksi saapuu Vantaan Mikkolan K-marketin johtohenkilö. Samaan Vantaan myymälään siirtyy puolestaan Mukkulan väistyvä kauppias.

tiistai 18. elokuuta 2009

Classic Radio

Päivän uutiset ovat kertoneet Suomen Classic Radion lakkauttavan ula-lähetyksensä lähiviikkoina. Ohjelmatarjontaa aiotaan jatkaa nettiradiona. Klassisen musiikin tarjonta Suomen ula-taajuuksilla vähenee tällöin reilusti yli 50 prosentilla nykyisestä.

Vapautuvat ula-taajuudet toivottavasti säilyvät klassisen musiikin käytössä. Kaikki muut ratkaisut kumoavat jättiannoksen vaihtoehdottomuutta suomalaiseen radion tarjontaan. Olen sitä mieltä, että liikenne- ja viestintäministeriön tulee turvata monipuolisuuden säilyminen.

Classic Radion ula-vaiheen lopulla minua häiritsi se, että taajudella soi usein kevyttä musiikkia. Kiinnostavampaa olisi kuulla juontajina entisiä tai nykyisiä pop-muusikoita. He tuottaisivat radio-ohjelmaa sillä asenteella, että tahtovat yhdessä kuuntelijoiden kanssa tutustua klassiseen musiikkiin.

Klassisen musiikin esittäminen Suomen ula-taajuuksilla on jäämässä käytännössä yksin Yle Radio 1:n vastuulle. Netissä palvelee lisäksi Ylen Klassinen kilpaillen Classic Radion ja vastaavien ulkomaisten ohjelmavirtojen kanssa. Kulttuurillisesti kestämätön olisi tilanne, jossa klassisen musiikin radiosoitto ula-taajuuksilla jäisi pysyvästi Yleisradion varaan. Classic Radion vakiintunut asema maassamme on osoittanut, että lajityypin mainosradio tulee Suomessa toimeen.

lauantai 15. elokuuta 2009

Kohti Berliiniä

Kotimaisen omenan vyöryä kauppatorien kauniiseen syystunnelmaan saadaan Suomessa vielä odottaa. Pelkkiin päärynäviikkoihin ei kuitenkaan tarvitse sitä ennen tyytyä. Suomen McDonald's on juuri muokannut tarjontaansa, ja paluun valikoimaan on tehnyt perinteinen ja rapsahtavakuorinen omenapiirakka.

Yleisurheilun mm-kisat saattavat olympialaisten tavoin näkyä pikaruokapaikkojen listoilla. Ehkäpä Suomen McDonal's tuo tilapäiseen valikoimaansa omenapiirakan kirsikkatäytteisen version, joka on tuttu ketjun Saksan toimipaikoista. Hesburgereissa parmesaani-kampanja päättyi viikon puolivälissä. Mahdollisesti maanantaina tulee tarjolle kisa-ateria, johon perinteisesti on liittynyt Suomen lippua korostava graafinen ilme.

Tätä kirjoittaessani televisio hitaana mediana on jo käynnistänyt Berliinin ensimmäisen mm-kisapäivän lähetyksen. Yleisurheilu on leiriytytynyt Ylen tv2:lle ennakoivien kisauutisten ja asiantuntijoiden kommenttien kera. Radio Suomessa soivat maakuntaradiot vielä hetken. Kohta kuullaan klo 11:n sähkeuutiset ja Nuotin vieressä -musiikkituokio. Näiden jälkeen on Berliinin ja yleisurheilun vuoro.

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Rauma ja matkustajajunat

Rautatie yleensä palvelee kaupungin merkittävintä liikennevirtaa. Suomen läntisellä rannikolla Rauman haasteellisuus perustuu siihen, että liikennemäärä jakautuu suhteellisen tasaisesti useaan eri suuntaan. Paikallisjuna Kokemäelle ei yksin poista sitä ongelmaa, että Helsingin ja Rauman välinen ratayhteys kiertää maantieteellisesti verrattuna tiehen Huittisten kautta. Sama ongelma olisi Rauman ja Porin välisessä seutuliikenteessä. Liikenne painottuisi ehkä maantielle junayhteydestä riippumatta.

Merkittävä liikennevirta suuntautuu Raumalta Porin ja Huittisten ohella Turun suuntaan. Esimerkiksi Turun ja Porin lentokentät kilpailevat aidosti Rauman asiakkaista keskenään. Tässä suhteessa on huomattava myös Tampereen lentoaseman kasvu halpalentojen kohteena.

Toteutuessaan paikallisjuna Raumalta Kokemäelle palvelisi lähinnä Rauman ja Tampereen välistä liikennettä. Sähkörata tekee mahdolliseksi taajamajunayksiköiden siirron tälle reitille Helsingin suunnalta, kun VR vähitellen uusii lähiliikenteen kalustoaan. Toimivalta ajatukselta tuntuu Tampereen ja Porin välisten junien liikennöiminen kahdella yksiköllä niin, että Kokemäeltä toinen yksikkö jatkaisi Raumalle. Kuvioon vaikuttaa lisäksi Tampereen länsipuolelle kaavailtu oikorata, joka avaisi uuden yhteyden Satakunnasta Pirkkalan lentoaseman suuntaan.

tiistai 11. elokuuta 2009

A-ha: Foot of the mountain

Wikipedian artikkelissa yhden hitin ihmeestä mainitaan norjalaisyhtye A-ha, jolla on useita kansainvälisiä listahittejä. Maininta tukeutuu Yhdysvaltalaisen VH1-musiikkikanavan listaan vuodelta 2002, johon on koottu 100 suurinta yhden hitin ihmettä. A-ha:n esittämä Take on me (1985) sijoittuu sarjassa kahdeksanneksi. Tämä amerikkalaisten näkemys yllättää, koska The sun always shines on TV -kappalekin nousi samalta albumilta listoille. Brittien saarilla jälkimmäinen menestyi jopa paremmin. Lisäksi Bond-elokuvien ystävien kestosuosikkeihin kuuluu The Living Daylights -sävelmä A-ha:n tuotannosta.

Kuluvaan vuoden 2009 kesään sisältyvät yleisurheilun Berliinin mm-kisat, joiden virallinen musiikkikappale on A-ha:n heiniä. Laulu kantaa Foot of the mountain -nimeä. Kappale sisältyy kesäkuussa julkaistulle ja samannimiselle albumille, jossa yhtye pyrkii palaamaan musiikillisille juurilleen. Niissä punoutuvat yhteen laulun korkeat äänialat, kosketinsoitinten koukuttava sointi sekä kaihoisat sanoitukset ja sävelkulut.

Kisakappale on sävelmänä melko pelkistetty. Kiehtova osa-alue on yleinen sointi, jossa edellämainittuihin juuriin yhdistyy ajanmukaisuuden vaikutelma, valoisasti liikkeelletyöntävä tunnelma ja rohkeuteuteen lämmittelevä ilmapiiri. Sanoitus on kiinnostava hiljaisuuden laulu, jossa voidaan nähdä raamatullinen ajatus talon rakentamisesta kalliolle.

maanantai 10. elokuuta 2009

Muuttoliikettä

Lahden muuttoliikkeen tuore tilasto- ja tietopaketti on viime päivinä julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Huomiota kiinnittää muuttovoiton moninkertaistuminen neljän vuoden jaksolla, jonka keskivaiheille sijoittuu oikoradan avaus. Muuttotappio pääkaupunkiseudulle alkoi kaventua jo Lahti-Järvenpää-moottoritien rakennusvaiheessa. Oikorata näyttäisi vahvistaneen tätä kehitystä Lahden eduksi. Helsingin naapurista Vantaa ja Espoo kuuluivat Lahden muuttovoittokuntiin vuonna 2008.

Oikoradan vaikutusten kannalta on kiinnostavaa havaita Kouvolan, Heinolan ja Orimattilan asema Lahden muuttovoittokuntina. Kouvolasta ei Helsinkiin pääse junalla alle tunnissa, mikä voidaan nähdä kehityksen taustalla. Heinola ja Orimattila ovat perinteikkäitä rautatiekaupunkeja, joilta matkustajajunan yhteys puuttuu. Heinolan paikallisjunista ja Orimattilan Levannon junaseisakkeesta käytävään keskusteluun saadaan tuoreista tilastoista uutta virtaa.

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Halpalentoyhtiö ja verkostolentoyhtiö

Päivän valoisa talousuutinen kantautui Irlannin Dublinista, jossa sijaitsee halpalentoyhtiö Ryanairin pääkonttori. Yhtiö kertoi tuloksensa kohentuneen kalenterivuoden toisella neljänneksellä merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Ryanair kasvatti matkustajamääräänsä 11 prosentilla, ja tänä vuonna yhtiö aikoo pudottaa lippujensa hintaa noin 20 prosenttia.

Latvialaisen Air Balticin kellossa ääni on toinen. Eilen julkaistu uutinen välitti taisteluterveiset yhtiön kamppailusta talouden taantumaa vastaan. Air Balticin kerrottiin sinnittelevän lamaa vastaan avaamalla nopeassa tahdissa uusia reittejä. Suorien lentojen aloittamista kaavaillaan Latviasta Rovaniemelle, Kittilään, Vaasaan ja eteläisen Saimaan kentille. Yhtiö kertoi samalla toiminta-ajatuksensa muutoksesta. Halpalentoyhtiöstä aiotaan muokata verkostolentoyhtiö, mikä edellyttää kattavaa reittien valikoimaa.

Air Baltic on noin kaksi vuotta liikennöinyt Latvian ja Oulun välillä Fokker-kalustollaan. Riika-Rovaniemi ja Riika-Kittilä -lennot ovat merkittävän askeleen lähempänä potkurikoneen kantaman rajaa. Minä veikkaan, että Air Balticin uudet Suomen reitit tulevat olemaan: Riika-Kuopio-Rovaniemi ja Riika-Vaasa-Kittilä. Samalla saadaan kotimaassa suorat yhteydet Kuopiosta ja Vaasasta Lappiin.

Talvella kysyntä riittänee Boeing 737:n käyttämiseen Latvian ja Lapin välillä. Boeing 737:n toimintasäde riittää reilusti suoraan lentoon. Potkurikalustolle jäisi talveen kolmioreitti: Riika-Vaasa-Kuopio-Riika.

Air Baltic siis aikoo laajentaa toimintaansa Suomen maakunnissa. Samaan aikaan Finnairin otaksutaan siirtävän Baltian liikennettään lentoyhtiö Finncommille, jonka pääkonttori sijaitsee Seinäjoen naapurissa Ilmajoella. Suomen maakuntien ja Baltian välisiä uutuusreittejä voidaan johdonmukaisesti kuvitella myös Finncommin reittikartalle. Toisaalta Air Balticin toiminta-ajatus tukeutuu hyvin painokkaasti yhtiön omiin jatkoyhteyksiin Riikasta. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttäisi Finncommilta yhteistyösopimuksia useiden Baltiaan lentävien yhtiöiden kanssa tai liittymistä One World -allianssiin.

maanantai 20. heinäkuuta 2009

Tuoretta musiikin satoa

Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Suudellaan

Kappaleen musiikki on suhteellisen pelkistetty esitys. Ainekset kuulostavat tutuilta Tähkän aiemmasta tuotannosta. Kokonaisuutena sävelmä on niin pelkistetty, että pääajatusten avautuminen vaatii useita kuuntelukertoja suhteellisen pitkällä aikavälillä. Sanoitus on yksi Tähkän tuotannon parhaita. Tarina on pysähdyttävän kaunis.

Anssi Kela: Aamu

Ensivaikutelmana ajattelin, että nytpä on Anssi Kela palannut rockmusiikin perusasioiden äärelle. Tarkempi kuuntelu johtaa muihin päätelmiin. Lauletun sävelmän ja rytmin välinen suhde on äärimmäisen yllättävä erityisesti säkeistöissä. Laulamisessa ja orkesterin soinnissa on paljon kiehtovia sävyjä. Sanoituksessa maamme taloustilannetta havainnoidaan yksilön kannalta. Kertomus kuulostaa uskottavalta ja elämän vastoinkäymisten keskelläkin toiveikkaalta.

Antti Tuisku: Juuret

Kesän toistaiseksi pysähdyttävin sävelaihe on tämän Tuiskun uutuuden kertosäe. Nuorisomusiikista on otettu hallittu askel ikäpyramidin seuraavaan kerrokseen, josta ovi on avautunut ainakin Radio Novan perusteltuun voimasoittoon. Tässä on sävelmä, jolle uskallan veikata kansainvälistä menestystä.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Radion kesä

Kesä on radion suosion huippuaikaa, kun kansa on liikkeellä mökkeillen ja matkaillen. Suosion maksimoiminen vaihtelee kanavakohtaisesti. Muutama vuosi sitten heinäkuisia Radio Novan keskipäiviä juonsivat sekä Kimmo Vehviläinen että Sari Seppälä. Lisäksi iltajuontaja oli äänessä vielä klo 22-24. Puhepuolta siis vahvistettiin juuri kesällä. Samaan tapaan nyt Radio Suomen Suomen Radiossa on kaksi juontajaa. Toisaalta Yle säästää pitkän pennin, kun maakuntaradiot vaikenevat keskipäiväksi.

Kesätoimittaja on tärkeä seuralainen niille, jotka toisten lomaillessa ovat töissä tai opiskelevat. Radio Novan Sanna Kiiski on viime vuosina ollut juuri tällainen työn sankari, joka on ollut heinäkuussa runsaasti äänessä.

Viime vuonna radiokesän pohjavireenä välkkyivät Pekingin olympiakisat. Vancouverin talvikisojen ja Berliinin yleisurheilun MM-kisojen odotus eivät aiheina vielä korostu. Kanadan havumetsien suvitunnelmista olisi toisaalta kiinnostavaa kuulla radion puheohjelmaa Suomen kesässä. Mielenkiintoista on myös seurata, kuullaanko Yle Radio 1:llä Peter von Baghin perinteinen Berliinin radioiltama elokuun MM-kisojen aikoihin.

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Holman hypermarket ja Lahden joukkoliikenne - osa 2

Holman hypermarket todennäköisesti muuttaa kulutustottumuksia Lahden Mukkulan kaupunginosassa. Sen sijaan, että lähiöstä matkustetaan bussilla 4 km keskustan kauppoihin tai 6 km Launeen marketeihin, tulisi bussilla päästä 2 km Holman hypermarkettiin. Tämä olisi ajansäästön ohella ympäristön ja liikenneturvallisuuden myönteistä kehitystä.

Oulussa kaupunkialueen lyhyillä matkoilla on otettu käyttöön citylinja-bussi, jolla kertamaksu on tavallista 6 km:n taksaa alempi. Tämän tyyppinen syöttölinja olisi ajatuksena käyttökelpoinen myös Mukkulan ja Holman välillä. Ensisijaisena vaihtoehtona pidän tavallista reittiliikenteen bussivuoroa, joka kulkisi Mukkulan vanhalta ostoskeskukselta Holmaan esim. arkisin 30-60 min välein. Mukkulan ja Holman välinen osuus olisi vain pienehkö osa bussivuoron koko reitistä esim. Launeen, keskustan, Mukkulan ja Holman välillä.

Ikea-bussin tyyppinen kuljetus Mukkulan ydinalueelta Holmaan voisi olla yksi vaihtoehto tavalliselle reittivuorolle. Osuuskauppa Hämeenmaa hoitaisi liikennöinnin ja kyydin hinnoittelun itse. Holman market kilpailee luultavasti Ahtialan asiakkaista Launeen markettien kanssa, jolloin bussille muodostuisi järkevä reitti: Mukkula-Holma-Ahtiala-Laune(-Renkomäki). Ajoaika suuntaa kohden olisi ehkä 30-40 min ja edestakaisin noin 60-100 min. Tällöin Mukkulasta pääsisi noin 1,5 tunnin välein bussilla Holmaan sekä edelleen Ahtialaan ja Launeelle.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Holman hypermarket ja Lahden joukkoliikenne

Lahdessa avattiin keväällä uusi Holman kaupunginosan hypermarket vanhojen kunnon leikkipaikkojeni nurkilla. Myymälän tontti oli aiemmin epämääräinen metsikön ja sorakuopan yhdistelmä, jossa oli moottoripyöräilijöiden suosimia polkuja. Tuolla kiinteistöllä en viitsinyt montaa kertaa käydäkään. Joskus kun kävin, muistan nähneeni kokonaisen auton ruostuvan sorakuopan lammessa.

Kiinteistön naapurustossa seurailin lapsuudessani kiinnostuneena autokauppojen ja traktorimyymälän toimintaa, betoniautojen täyttöjä betoniasemalla, huoltamon liikenneaseman arkea ja juhlaa sekä valtatieliikenteen vilinää juuri tällaisina kesän aurinkoisina perjantain iltapäivinä.

Tuore hypermarket on muuttanut korttelin maisemaa kovasti. Mielenkiintoista on sekin, että perinteinen Metsämaan kioski näyttää yhä pärjäilevän muutaman sadan metrin päässä. Toisaalta hypermarketille on suunnitteilla jo laajennus.

Lahden keskustan suunnalta Holmaan pääsee paikallisliikenteen linjalla nro 8, joka kulkee Metsämaan kaupunginosaan. Vielä lähemmäksi pääsee Vääksyn ja Heinolan vakiovuoroilla.

Bussiyhteys Mukkulan ydinalueilta Holman marketille tällä hetkellä puuttuu. Kyseessä on noin parin kilometrin matka, jolle voidaan perustellusti olettaa kysyntää. Onkin aihetta tarkastella uudelleen Mukkulan bussivuorojen reittejä.

Yksi vaihtoehto on, että linja 31 tai 32 voitaisiin ajaa Mukkulan risteyksen ja Kivistönmäen välisellä osuudella Vanhantien kautta.

Pidän parempana ajatusmallia, jossa linja 30:n reittiä jatkettaisiin Holmaan. Vuoro kulkisi Niemen suunnalta Tanssimäen ja Mukkulan risteyksen kautta Vanhaatietä kääntöpaikalleen. Tällöin saavutaan melko lähelle linja 8:n reittiä. Mahdollisesti reitit voitaisiin yhdistää kiertolinjaksi: keskusta-Niemi-Mukkula-Holma-Kytölä-Kivimaa-keskusta. Linjan tunnus voisi olla 8A tai 8B kulkusuunnan mukaan.

Mainittu kiertolinja voisi olla myös kevyen raideyhteyden pohjana. Holmasta idän kautta keskustaan on teollisuusraide jo olemassa. Lännessä Niemenkadulle olisi kaupunkiraide helppoa kuvitella. Matkailun kannalta reitti yhdistäisi keskustan, järvisataman, Sibeliustalon, yliopistokampuksen ja Mukkulan matkailukeskuksen.

Ranskan kansallispäivä

Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus ovat olleet avainsanoja kuluneella viikolla, jonka tiistaina vietettiin Ranskan 220. kansallispäivää.

Maailma olisi todennäköisesti aika lailla värittömämpi paikka ilman eriskummallista Ranskan poliittista ja kulttuurillista roolia idän ja lännen välillä – etenkin suhteissa Yhdysvaltoihin ja toisaalta itäisempään Eurooppaan. Olisi EU:n viime vuosikymmenten historiakin kuivakkaampi tarina ilman Ranskan ja Iso-Britannian vaiheikkaita sanasotia ja poliittisia irtiottoja.

Kotoinen Suomemme voidaan nähdä maana, jossa karun luonnonmaiseman vastakohtana koetaan lämpöä, veljeyttä ja ystävyyttä nuotion äärellä piirissä ja työväentalolla iltamissa. Suomeen verrattuna Ranskan luonto on Alppien terävien piirteiden ilotulitusta ja viinitarhamaisten kukkuloiden sulostuttavaa leikkiä. Ranskassa kaupungit ovat usein rakennuskannaltaan ja yleiseltä ilmapiiriltään karuja. Kylmä ja kolkko tunne säikäyttää helposti kadulla. Lämmön ja ystävyyden kokeminen perustuu monimutkaisempiin ja sanattomampiin oivalluksiin kuin Suomessa.

Välittämisen kokemus täytyy vastaanottajan osata itse löytää ja oivaltaa niin Ranskan ruokakulttuurin, musiikin, taiteen kuin arkisen elämänkin parissa. Ranskalainen onni on salattua onnea, joka palkitsee etsijäluonteisen löytäjän. Toivottavasti tällä kansallispäivän viikolla saamme jokainen oivaltaa jonkin uuden ulottuvuuden tuosta onnesta.

Tangomarkkinat 2009

Suomen uuden tangokuninkaallisen mielenkiintoinen äänimateriaali rikastuttaa maamme iskelmäkulttuuria. Voittajan ohella käytyjen tangomarkkinoiden yksi parhaita juttuja oli Ylen runsas mukanaolo. Mtv3:n ja Iskelmä-radion taajuuksilla Ylen rooli merkitsi välivuotta tangokadulta, mutta kaupalliset tv:n, radion ja netin toimijat saivat paljon virikkeitä musiikkitapahtumien välittämiseen.

Tulevina vuosina olisi kiinnostavaa nähdä tilanne, jossa Sanoma-Wsoy olisi tangomarkkinoiden virallinen päämedia sekä sähköisellä että painetun viestinnän puolella. Kansalle saattaisi välittyä hyvinkin erilainen tiedon ja tunnelmien paketti verrattuna Ylen tämänvuotiseen tuotokseen ja Mtv3:n perinteiseen näkökulmaan. Valtakunnallinen radiohan Sanomalta puuttuu, jolloin tämän osa-alueen hoitaisi joku muu.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Euroviisujen finaali 2009 Moskovassa

Paras sävelmä

Bosnia ja Hertsegovina. Sävellys alkaa oivaltavana heti säkeistössä ja jatkuu kiinnostavana siirryttäessä väli-introihin ja kertosäkeisiin.

Paras kertosäe

Ruotsi. Kertosäkeen sävelaihe yllättää. Tällä kohtaa esityksen tunnelma erottui edukseen muista kilpailukappaleista. Säkeistöissä ja introissa sävelmä muistutti ehkä liian paljon Ruotsin aiempia edustuskappaleita lähivuosilta.

Paras musiikin ja lava-shown kokonaisuus

Norja. Kappale ei tukeutunut pelkkään viulistin tarinaan. Esityksen pitivät siivillään myös huolellinen laulaminen ja kansanmusiikillinen sävellys.

Parhaat tanssibiisit

Azerbaidžan ja Albania. Azerbaidžanilla valtteja olivat huumorin käyttö lava-showssa, kappaleen tarina ja onnistunut sävellys. Albanialla musiikkipuoli oli erityisen onnistunut kertosäkeessä.

torstai 14. toukokuuta 2009

EU kujilla ja valtateillä

Suomen ja EU:n välillä on meneillään kiista siitä, sovelletaanko maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työaikasääntöjä myös itsenäisiin kuljettajayrittäjiin. Euroopan parlamentti on ottanut enemmistökannan, jonka mukaan kuljettajayrittäjät eivät saa normaalin ajoajan jälkeen pestä kuorma-autoaan, huoltaa sitä tai tehdä yrityksensä kirjanpitotehtäviä. Työsuorituksiin tulee palkata eri tekijä tai palvelut on ostettava.

Suomen kanta on ollut hankkeeseen kielteinen. Kuitenkin SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden mepimme äänestivät EU-parlamentissa Suomen ja komission kantaa vastaan. Heidän joukkonsa voitti äänin 332-307. Perusteluna on liikenteen turvallisuus. Nettipäiväkirjassaan 9.5.-09 pääministeri Vanhanen mainitsee SDP:n muuttaneen kantaansa verrattuna viime vaalikauteen. Hän näkee Suomen kannan vastustamisen perusteettomaksi ja haitalliseksi maamme kuljetusyrittäjien kannalta.

Valtio on yritysten verotuksessakin lähtökohtaisesti kilpailuneutraali. Lainsäädännöllä ei suosita tiettyjä yritysmuotoja. Valtio ja EU antavat markkinoiden ohjata yrittäjää yhtiömuodon valinnassa.

Maantieliikenteen kiistassa on ytimenä työoikeudellinen ongelma. Ristiriita vero-oikeuden lähtökohdan kanssa on samalla merkittävä. Yhtiömuotojen erilainen kohtelu työoikeudessa on tekemässä tyhjäksi vero-oikeuden kantavan periaatteen. Tämä on nykytilanteen eli Suomen virallisen kannan ongelma.

Vasemmiston näkemys on kannatettavissa vedoten sekä liikenteen turvallisuuteen että EU:n kilpailupolitiikan uskottavuuteen.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Ylen Aikaisen Päiväkontakti 13.5.-09

Radio Ylen Aikaisen vieraana oli 13.5.-09 klo 12.15-12.45 psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Ohjelmassa kuuntelijat saivat esittää puhelimitse ja kirjallisesti kysymyksiä lasten kasvatuksesta ja kehityksestä. Pääaiheina olivat lapsen kasvurauha ja pienten lasten kehitys sekä päivähoidon kehittäminen

Keltikangas-Järvinen kohdisti ohjelman aikana usean kerran huomiota poliittiseen päätöksentekoon, jolla turvataan laadukas päivähoito. Olemassa olevaan päivähoidon järjestelmään tulisi rakentaa hienosäätöä, jolla vastataan paremmin lasten tarpeisiin. Asioita tulee ottaa tehokkaammin paperilta käyttöön.

Professori muistutti kotien päävastuusta lasten kasvatuksessa. Instituutiot täydentävät. Tavoitteena ei myöskään ole lasten tarpeiden ylihuomiointi. Sekä päiväkodeissa että kodeissa on muistettava, ettei lapsen liian varhain oppimista taidoista ja kyvyistä ole aina hyötyä. Lapsen yliohjelmoitu kasvatus ei ole tarpeen.

Sosiaaliset taidot ja ryhmään sopeutuminen eivät aina kulje käsi kädessä. Aikuinenkin tarvitsee ryhmässä selviytymisen taitoja suhteellisen harvoin. Lapsi oppii sosiaaliset taidot aikuisilta. Viidakon lait ovat biologisia. Sosiaaliset taidot ovat kunnioitusta, herkkyyttä, empatiaa ja vuorovaikutustaitoja noin 2-3 henkilön kanssa. Kun lapsi alkaa oppia näitä taitoja, on aluillaan suhteellisen pitkä opettelun ja kehityksen jakso.

Päivähoitoon ei mennä oppimaan sosiaalisia taitoja. Niitä ei nimenomaan opita, jos sinne mennään liian varhain. Ihmisen tulee olla ensin yksilö ja vasta tämän jälkeen ryhmän jäsen. Alle 1,5-vuotias ei voi oppia ryhmässä sosiaalisia taitoja. Yli 3-vuotiaan kohdalla voidaan varsinaisesti puhua sosiaalisten taitojen kehittymisestä. Jos lapsi joutuu liian aikaisin suureen ryhmään, on vaarana aggressiivisuuden lisääntyminen kouluiässä.

Sopivaa ryhmäkokoa on päivähoidolle vaikeaa määritellä yksiselitteisesti. Sen sijaan päivän pituudesta on tutkimustietoa, jonka mukaan 3-vuotiaan kestokyky alkaa 6 tunnin jälkeen herpaantua. Stressihormonitaso alkaa nousta, ja ahdistuneisuus voidaan mitata. Kyseessä on fysiologinen reaktio.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Perinteinen juna-aika

Helsinki-Turku -radalla nähdään kesän alettua yllättävä tarjonnan muutos. Perinteinen pikajunien kalusto tekee yhteysvälille paluun, ja näillä vaunuilla liikennöidään päivittäin iltavuoro pääkaupungista Turun satamaan ja takaisin. Tämä vaikuttaa Turun kaupunkikuvaan niin, että laivasatamassa voidaan jälleen havaita kaksi sinivaunuista junarunkoa hieman ennen kello yhdeksää.

Ic- ja Pendolino-junien välttelijöille on uutuuteen jyvitetty ainakin yksi merkittävä este. Kouvolasta saapuu taajamajunien yhteys Pasilaan vain yhdeksän minuuttia Turun pikajunan lähdön jälkeen. Lahdesta saavuttaessa jää Pasilassa vaihtoaikaa z-junalta 51 minuuttia ja Ic2-junalta 15 minuuttia. Riihimäen suunnan R-junalta jää vaihtoaikaa 33 minuuttia ja H-junalta kaksi minuuttia.

Lahti-Kerava -oikoradan avausta edeltäneen juna-aikakauden piirteitä liittyy parin kuukauden kuluttua myös Savo-Karjalan juniin. Lahden tasatunteihin painottuvista lähtöajoista joustetaan merkittävästi Itä-Suomesta saapuvien iltajunien osalta. Lopputulos muistuttaa oikorataa edeltänyttä vaihetta, jolloin Savo-Karjalasta tulevat vuorot lähtivät Lahdesta noin klo 21.30 ja 22.30 Helsinkiin.

Muutokset idän kaukojunien junien kulussa heijastuvat z-juniin illan myöhennettyinä lähtöaikoina. Samaan tapaan turvataan myös jotkut Kouvolan suunnan vaihtoyhteydet Lahti-Riihimäki -lähijuniin. Vr:n verkkoaikataulun mukaan osa Lahti-Riihimäki -lähijunista ei kuitenkaan odota idän kaukojunaa. Tällöin vaihtoehtona on matkustaa kahdella lähijunalla Lahdesta Riihimäelle Keravan kautta.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

Junakesä 2009

Eräiden ennakkotietojen mukaan Seinäjoki saisi kesän alkaessa ic2-junan yhteyden. Helsingistä noin klo 14 lähtevä ic2-173 jatkaisi matkaansa Tampereelta. Noin klo 21 Helsinkiin saapuvan ic2-182 -junan lähtöasema olisi Seinäjoki.

Uutuudella on yhteisiä piirteitä Lappeenrannan ic2-vuoron kanssa. Etelä-Karjalaan kyseinen junatyyppi on liikennöinyt kevääksi vaihtuneesta talvesta alkaen. Lappeenrannan Ic2-yhteyden avaus ja onnistuminen eivät kuitenkaan välttämättä liity Seinäjoen Ic2-kokeiluun. Kellonajoistaan johtuen vuoroilla on melko erilainen tehtävä.

173:n lähtöaika Helsingistä on siis noin klo 14 ja paluu 182-numerolla noin klo 21. Lappeenrannan Ic2-yhteyden lähtöaika on Helsingistä klo 12.12 ja paluu klo 18. 173/182 kulkee koko Tampere-Seinäjoki-Tampere osuuden alkuillan ruuhkahuipun tunneilla eli noin klo 16-19. Helsinki-Lappeenranta-Helsinki -Ic2-yhteydellä ruuhkahuippu sijoittuu tietääkseni paluun Kouvola-Helsinki -vaiheille. Merkittävin poikkeus taitaa olla perjantai ja arkipyhien aatot, jolloin Ic2-yhteys selkeästi tasoittaa vilkkainta matkustajaruuhkaa Lappeenrannasta Helsingin suuntaan.

Etelä-Karjalan Ic2-yhteyden käynnistämiseen liittyi se erikoisuus, että Lappeenranta on ollut harvinainen matkustajajunien pääteasema. Tältä kannalta Seinäjoen Ic2-yhteys ei merkitse uutta avausta. Helsinki-Lapua-Helsinki -Ic2 olisi uutuus, jonka luonne muistuttaisi vielä enemmän Lappeenrannan Ic2-yhteyttä. Lapualla kääntyvä Ic2-juna olisi linjassa myös aseman liikennemäärän kasvun kanssa. Paikkakunnalle lisättiin viime talvena tavallisten Ic-junien pysähdyksiä.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Vanhan virkakannan messu

Helsingin Pohjois-Herttoniemeen sijoittuu sunnuntaisin evankelis-luterilaisten Opkon ja Raamattuopiston järjestämä Viinipuu-messu. Tilaisuuden jälkeen pidettiin eilen (15.3.09) tiedotuksellinen tuokio. Aiheena oli Opkon ja Raamattuopiston liittyminen joukkoon, joka järjestää vanhan virkakannan messun Agricolan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Alustavasti ennakoidaan, että Raamattuopisto liittyisi virallisesti tähän joukkoon jo kuluvan kevään aikana. Opkon liittyminen ajankohtineen on edelleen avoin kysymys.

Taustalla on projekti, jossa Helsingin seurakuntayhtymä on antanut suunnitteluhenkilöstölle kolmeksi vuodeksi kirkon ja vapaat kädet. Kyseessä on Agricolan kirkko, jolle pyritään vakiinnuttamaan selkeä ja tavoittava käyttötarkoitus. 1930-luvun funktionalistinen rakennus sijaitsee suhteellisen lähellä Helsingin muita pääkirkkoja.

Kolmen vuoden projektille antaa suotuisan lähtökohdan kirkon asema tuomasmessujen kotipaikkana. Lisäksi vanhan virkakannan messu on jo toimintana vakiintunut samalle sijainnille. Nyt tätä tilaisuutta pyritään laajentamaan. Aluksi aiotaan kasvattaa järjestävien yhteisöjen lukumäärää. Raamattuopiston ja Opkon mahdollista mukaantuloa saattaa seurata Kansanlähetyksen ja SLEY:n kaltaisten ryhmien liittyminen.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Arktinen hysteria

Birdlife Suomen tuorein lintutilanteen päivitys (11.3.09) kertoo lintujen kevätmuuton käynnistyneen maaliskuun alussa. Ensimmäisinä saapujina mainitaan töyhtöhyypät, mustavarikset, harmaalokit, telkät ja isokoskelot sekä yksittäinen ristisorsa. Raportin mukaan pöllöhavaintoja on kertynyt maaliskuun alussa Oulu-Joensuu -linjan eteläpuolelta poikkeuksellisen runsaasti, ja käpylinnun pesimäkauden kerrotaan päässeen vauhtiin.

Koneellisemman siivekkyyden alalla kevään merkkeihin kuuluvat lentoyhtiöiden kesäaikataulujen julkaisut ja hieman aiemmin maaliskuussa Arktinen Hysteria -päivät. Tämä vuosittainen ja Padasjoen Lentokerhon järjestämä tapahtuma käynnistyi eilisenä perjantaina (13.3.09) ja sijoittuu jälleen eteläiselle Päijänteelle. Jäätynyttä järveä voidaan kutsua maailman suurimmaksi lentokentäksi. Merkittyjä kiitoratoja on aurattu Padasjoen Laivarannan edustalle, jolla tänään lauantain iltapäivällä (14.3.09) nähtiin noin puolenkymmentä pienkonetta. Järvisatamaan oli ruokamyyntikojun pystyttänyt Nyystölän kyläyhdistys, tähtitieteen harrastus oli esillä Lahden Ursan toimesta, ja moottoriurheilua edusti näytteilleasettajana Padasjoen Moottoriurheiljat ry. Lisäksi rannassa palvelivat talviteloiltaan avattuina Laituri-kahvila ja M/s Elbatar -laiva keittokojun kera.

Pienkoneita ja riippuliitäjiä nähtiin ilmojen teillä tänä lauantaina myös Asikkalassa, jossa Padasjoen tavoin ovat kahvilat heräilemässä kesän saapumiseen. Vääksyn kanavan rantapaviljonki on avannut ovensa noin viikko sitten. Kanavan eteläpäädyssä ja linja-autoasemaa vastapäätä sijaitseva kioskimaisempi ravitsemusliike päättää talvitaukonsa ensi viikolla. Linja-autoaseman osalta on yllättävää, että aseman rakennukseen kuuluva kahvilatila näkyy edelleen odottavan tyhjillään uutta yrittäjää.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Arvioita tv-väittelystä

Hallituksen ja opposition väittely torstaina (5.3.-09) A-talk -ohjelmassa kuulosti järjen ja tunteen taistelulta. Tv:ssä nähdyn ja kuullun ottelun voitti hallitus eläkkeitä koskevine tavoitteineen, joiden perusteet olivat selkeästi ja johdonmukaisesti yksilöidyt. Opposition vastarinta tukeutui kentän laajaan kannatukseen. Vastaehdotuksena tarjottiin työelämän joustoja, joilla on viime laman jäljiltä auttamattomasti epävarmuutta ruokkiva kaiku.

Joustojen myönteisiin puoliin kuuluu työhyvinvoinnin kasvu yksilön elämäntilanteen ja kykyjen huomioinnin kautta. Kielteinen puoli olisi työelämän pelisääntöjen askel hallitsemattomaan suuntaan. Taloudellisen laman yhteydessä joustot saattaisivat luoda kaoottista ilmapiiriä yhteiskuntaan.

Suomen Yrittäjien edustus studiossa synnytti vaikutelman Kokoomuksen välillisestä osallistumisesta väittelyyn. Muutoin illan pääaihe on korostunut julkisuudessa keskustalaisten aloitteena ja taisteluna. Tätä hämmästeltiin myös perjantain (6.3.-09) Helsingin Sanomien Välihuomio-kolmunissa, jossa päätellään keskustan haastaneen näytöstyyliin palkansaajajärjestöt. Kirjoituksessa väitetään ilman konditionaalia, että eläkeiän nosto on hallituksen yhteinen ja yksimielinen päätös eikä Koillismaan latujen innoittama oivallus.

torstai 5. maaliskuuta 2009

A-talk: hallitus vs. oppositio

Eläkeikään kaavaillut muutokset olivat pääaiheena tänään (5.3.-09) Ylen Tv1:n A-talk -ohjelmassa, jossa keskustelivat hallituksen, Sdp:n, Toimihenkilöunionin ja Suomen Yrittäjien johtajat. Osapuolia yhdisti työurien pidentämisen tavoite. Väistämättömäksi mainittiin joko verojen korotus, etujen leikkaus tai työllisyyden edistäminen työuria pidentäen. Kolmesta vaihtoehdosta kaikki keskustelijat kannattivat jälkimmäistä. Osapuolet olivat yksimieliset tarpeesta kehittää työhyvinvointia ja tervehdyttää huoltosuhdetta työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolisten välillä. Kaikki näkivät myös taustalla vaikuttavan niin sanotun sosiaalitupon onnistuneena ratkaisuna.

Opposition edustajat toivat esille kenttätason valmiuden yleislakkoon ja vastarinnan vakavan mielialan. Kriisillä mainittiin olevan taloudellinen, työllisyyspoliittinen ja laaja yhteiskunnallinen luonne. Hallituksen valmistelema eläkepäätös nähdään oppositiossa sosiaalitupon rikkomisena ja suurena virheenä, jonka korjausta vaaditaan myös eduskunnassa välikysymyksellä. Eläkejärjestelmää laajasti rahoittaville työntekijöiden ja työnantajien yhteisöille vaadittiin oikeus osallistua eläkehankkeesta päättämiseen.

Hallituksen taholta eläkepäätöksen vaikuttimina nähdään yleisen talouskehityksen ohella edellä mainitun huoltosuhteen heikkeneminen. Ay-liikkeen reaktio hankkeeseen koetaan vääräksi. A-talk –ohjelmassa ilmaistiin hallituksen toive päästä kiistassa neuvotteluratkaisuun. Suomen Yrittäjien edustaja korosti yhteisönsä valmiutta osallistua tähän neuvotteluun ja laajemmin muihinkin työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin. Yhteisön puuttuminen sosiaalitupon osapuolten joukosta tuli keskustelussa esille.

Opposition edustajat vakuuttivat, ettei mitään työtaisteluvaihtoehtoa ole suljettu tällä hetkellä pois. Vuonna 2005 uudistettuun eläkejärjestelmään on oltu osapuolen taholla tyytyväisiä ja sitoutuneita. Oppositiossa ja työntekijäpuolella ennakoidaan laajaa eläkkeelle pakenemista, mikäli hallituksen ehdotus toteutuu. Eläkehanke nähdään oppositiossa hallituksen neuvottelutapojen merkittävänä muutoksena kolmikannan yhteistyöstä sanelupolitiikan suuntaan.

Valtioneuvoston taholta korostettiin hallituksen oikeutta aloitteellisuuteen ja omiin kantoihin sekä laajaa jatkovalmistelua, johon eläkehanke viedään. Hallituksen puolelta mainittiin, ettei hanke koske työkyvyttömyyseläkeläisiä. Työnantajia muistutettiin lyhyen perspektiivin virheellisyydestä pitkän aikavälin ongelmaan. Tällä tarkoitettiin innokkuutta siirtää työntekijöitä ennenaikaisesti eläkkeelle. Ongelmaksi voi seuraavalla vuosikymmenellä muodostua korvaavan työvoiman löytäminen johtuen maamme ikärakenteen kehityksestä.

Napit vastakkain

Yle Radio 1:ssä kuultiin eilen (4.3.-09) Napit vastakkain -väittely, johon osallistuivat Ylen ja Sanoma Newsin toimitusjohtajat. Ohjelma on kuultavissa myös Yle-areenassa. Keskustelussa korostui moniarvoisen uutistarjonnan pyrkimys, jonka tavoitetila on aito uutistoimitusten välinen kilpailu. Merkittävänä käänteenä mainittiin Ylen kahden vuoden takainen irtautuminen STT:n asiakkuudesta, jolloin Yle lisäsi omaa uutisten tuotantoaan.

Väittelyssä tuli myös esille Ylen pyrkimys tarjota maksuttomasti uutistarjontaansa kaupallisten toimijoiden käyttöön. Tavoite voidaan tulkita paluuaskeleeksi moniarvoisuudesta. Hankkeen vastustajat pelkäävät ilmaisen uutisjakelun johtavan toimittajien vähentämisiin kilpailevissa uutistoimituksissa. Ylen puolella ennakoidaan, että kilpailevissa uutistoimituksissa aiheutuisi lähinnä toimenkuvien muutoksia. Uutisten perustuotannosta siirtyisi työvoimaa muuhun sisällön tuotantoon. Väittelyssä mainittiin myös Ylen pyrkimys hoitaa STT:n yöpäivystys.

Yle aikoo tulevaisuudessa ostaa 20 prosenttia toimitetuista radio-ohjelmistaan yksityisiltä ja riippumattomilta toimijoilta. Väittelyssä ennakoitiin, että toteutuessaan tavoite kehittäisi Suomen kaupallista radiotoimintaa. Alalle syntyisi uusi liiketoiminnan osa.

Siirtoajo

Pop-musiikin instrumentaalit kappaleet muistuttavat joukkoliikenteessä havaittavia kaluston siirtoajoja. Sanoittamaton jazz ja viihdemusiikki siivittävät tehokkaasti radion ohjelmavirtaa kohti tasatunnin uutisia. Linja-autojen matkustajattomat siirtoajot puolestaan kuuluvat suomalaisten kaupunkien paikallisliikenteessä päivittäiseen katukuvaan.

Joukkoliikenteen harrastajan kannalta Suomen kiinnostavimpiin siirtoajoihin kuuluvat museojunien ja -vetureiden harvinaiset liikkeet rataverkolla sekä sinisten pikajunavaunujen ja tsekkiläisten kiskobussien huoltomatkat maakunnista Helsingin Ilmalaan. Teknisesti on mahdollista myös pendolino-yksiköiden kuljettaminen Oulun ja Kajaanin välisellä rataosuudella, jolla junatyyppi ei aikataulun mukaisesti liikennöi.

Kirkkovuoden kulussa olemme edenneet pääsiäistä edeltävään paaston aikaan, joka voi ihmisen elämässä olla sanattoman laulun ja siirtoajon kaltainen vaihe. Raamattu ja kirkollinen perinne antavat suuntaa hiljaisten viikkojen merkitykselle ja viettämiselle. Aidon paaston ytimeen kuuluu kuitenkin pyhiä ja ihmisen ymmärryksen ylittäviä salaisuuksia. Samaan tapaan pyhät salaisuudet kuuluvat elävän uskon, ehtoollisen ja kasteen määritelmiin. Jumalan salattu pyhyys on niin merkittävä uskon, ehtoollisen, kasteen ja paaston osa, että näiden määritelmät jäävät ihmisen järkeilyn tuloksena aina avoimiksi.

Raamatussa ihmiselle on kuitenkin annettu riittävät eväät Jumalan kohtamiselle, syyllisyydestä vapautumiselle ja rauhan löytämiselle. Nämä ovat harmaaseen graniittiin hakattuja päämääriä aidossa paastossa, joka voi lisäksi olla värikäs ja vivahteikas tutkimusmatka hengellisiin kysymyksiin, omaan elämään ja ympäröiviin ilmiöihin.

torstai 12. helmikuuta 2009

Yöradio - Toiveiden yö

Ylen Radio Suomessa kuullaan maamme ainoa juonnettu yöradio, joka tuotetaan suorana lähetyksenä ja säännöllisesti. Nykyisin Yöradiota kuullaan arkipäivisin klo 0.05-5.00 ja viikonloppuisin klo 0.05-4.00. Ennen muutaman vuoden takaisia kanavauudistuksia ohjelmaa tuotettiin arkiöisin klo 1.00-4.30 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 1.00-5.30. Tuolloin iltajuontaja valvoi kuuntelijoiden seurana vielä klo 0.05-1.00 Iltatähti-ohjelmassa, jonka sisältö painottui kanavan perusmusiikkiin ja kappaleiden juontoihin.

Yöradio on siis viime vuosina saanut viikkotunneissa noin 24 prosenttia uutta lähetysaikaa. Lisäksi yöjuontajaa kuullaan taajuudella usein jo klo 21.50 alkaen Merisään ja liikennetiedotteiden lukijana. Yöradion lähetysajalla ovat merkittäviä haastajia nykyisin MTV3:n, Subin ja Nelosen chat-ohjelmat. MTV ja Sanoma tarjoavat näitä suoria ja juonnettuja yöohjelmia televisiossa.

Myöhäisille kukkujille tarjoillaan 12. helmikuuta 2009 alkaen Ylen Yöradion uusi Toiveiden yö -osuus. Siinä toteutetaan kuuntelijoiden musiikkitoiveita keskiviikon ja torstain välisinä öinä klo 00.05-02.00. Uusi osuus on yllättävä mutta perusteltu vastaus vakiintuneeseen kysyntään. Yöradioon on perinteisesti tulvinut musiikkitoiveita, joita juontajat ovat kanavoineet muihin ohjelmiin. On mielenkiintoista kuulla, minkä tyylinen musiikkipaketti torstain varhaisille tunneille muodostuu. Toivottavasti Ylen levystöä hyödynnetään monipuolisesti.

tiistai 3. helmikuuta 2009

Jade - "It's my time"

Brittien euroviisun värikkäin sävelaihe kuullaan säkeistön puolella. Kertosäkeen tunnelma on puhemaisempi. Kappaleessa on havaittavissa musikaalien tyyliä ja paikoin Mariah Careyltä kuulostavaa laulua. Suomen radiokanavien keväässä esitys kuulostaisi pirteältä ja tuoreelta.

Kappaleen on säveltänyt brittiläinen Andrew Lloyd Webber ja sanoittanut amerikkalainen Diane Warren. Sävelmää tulkitsi Euroviisujen kansallisessa finaalissa kolme kilpailijaa, joihin kuului voittaneen Jaden lisäksi naisduetto ja mieslaulaja. Tämä kappale olisi kiinnostavaa kuulla Jari Sillanpään esittämänä.

maanantai 2. helmikuuta 2009

Waldo ja Nik Kershaw

Waldon euroviisu ja Nik Kershawin esittämä Wouldn’t it be good –kappale sisältävät kiistattomasti yhteisen sävelaiheen. Lisäksi molempien esitysten kertosäkeissä on kuusitoista tahtia. Nuottiviivastolla kummankin kappaleen kertosäkeessä on kahdeksan nelijakoista tahtia, joiden jälkeen on 1. maalissa kertausmerkki.

Waldon ja Nikin kappaleissa kertosäkeen alun ja 1. maalin väliin jää siis kahdeksan tahtia. Esitysten yhteinen sävelaihe esitetään Nikin kertosäkeen 1.-6. tahtien aikana kolme kertaa peräkkäin ja vain vähäisesti muunnellen. Waldon kertosäkeessä yhteinen sävelaihe sijoittuu 1. ja 2. tahdeille sekä 5. ja 6. tahdeille. Yhteinen sävelaihe kuullaan 1.-6. tahtien aikana vain kaksi kertaa. Kappaleita merkittävästi erottava osuus sijoittuu kertosäkeiden 3. ja 4. tahdeille. Näillä kohdin Waldon esityksen sävelaihe tekee selkeän irtioton kahden tahdin ajaksi. Sävelaihe poikkeaa näiltä kohdin huomattavasti Nikin kappaleesta.

Kertosäkeiden 7. ja 8. tahdeille sijoittuu kummassakin kappaleessa lopuke, jossa pohjustetaan siirtymistä kertosäkeestä sävellyksen seuraavaan osaan. Lopukkeen tunnelmassa on kappaleiden välillä merkittävä ero. Nikin esityksessä kertosäkeen sävelaihe selkeästi vaimentuu ja päättyy lopukkeen aikana. Waldon kertosäkeen lopuke siirtää sävelaiheen vaimentumisen sävelmän seuraavaan osaan.

Kokonaisuuksina tarkastellen kappaleissa on muitakin yhteisiä piirteitä kertosäkeen rakenteen ja keskeisen sävelaiheen lisäksi. Säkeistön sävelaihe on puhemainen molemmissa esityksissä. Nikin kappaleessa solisti laulaa koko säkeistön. Waldon kappaleessa säkeistö alkaa räp-osuudella ja jatkuu kertosäkeeseen johdattavalla lauletulla osuudella. Näiden keskiarvona voidaan nähdä solistin laulaminen Nikin kappaleen säkeistössä, jos mitataan laulun puhemaisuuden astetta.

Waldon ja Nikin kappaleet ovat eri aikakausilta, ja orkesterin soinnissa on tästäkin syystä merkittäviä eroja. Nikin kappaleen luonne pysyisi ennallaan, jos esitys kuultaisiin konsertissa tai Euroviisuissa sinfoniaorkesterin säestämänä. Radiossa soi -90-luvun lopulla kappaleen eurodance-versio, joka vahvisti vaikutelmaa entisestään. Tämän muunnelman keskeisenä osana kuultiin saksofoniäänen soolo.

Waldon euroviisu on ilmapiiriltään kokonaisuutena selkeämmin koneellista tanssimusiikkia. Vaikutelmaa vahvistaa sähkökitaraäänen käyttö orkesterin sooloissa. Orkesterin soinnin lisäksi laulaminen poikkeaa tyyliltään ja solistien lukumäärältään merkittävästi Nikin kappaleesta. Esitysnopeuden osalta Waldon kappale on huomattavasti vauhdikkaampi.

Kokonaisuutena arvioiden Waldon euroviisu on mielestäni itsenäinen ja erillinen teos suhteessa Nik Kershawin esittämään Wouldn’t it be good –kappaleeseen.

lauantai 24. tammikuuta 2009

Kohti finaalia

Laulusolisteina Jari Sillanpää ja Riikka onnistuivat mielestäni kameroiden edessä parhaiten. He tarjosivat Euroviisujen kansallisissa alkuerissä sävelkorkeuden vakuuttavinta hallintaa. Laulajien tulkinta oli kummassakin ehdokaskappaleessa kiinnostavan vivahteikasta.

Suomalaisen, sivistyneen, mollivoittoiseen ja konemusiikillisen balladin saalis on Euroviisuissa ollut perinteisesti laiha. Menestyäkseen Moskovassa tulisi Sillanpään ja Riikan kappaleiden koneellinen musiikki korvata merkittäviltä osin aidoilla kansanmusiikin soittimilla. Samassa sävyssä tulisi lisätä taustalaulun värikkyyttä.

Alkuerissä nähdyn ja kuullun perusteella ovat ennakkosuosikkini kotimaan finaalissa Waldon, Signmarkin ja Remun esitykset. Näihin sisältyy kilpailijoita kiehtovammin oivalluksia sävellyksen, orkesterisovituksen ja solistin tulkinnan alueilla.

Alkuerä 3

Euroviisujen kolmas Suomen kansallinen alkuerä nähtiin ja kuultiin suorana lähetyksenä tv:ssä perjantaina 23.1.-09 klo 21-21.50. Kilpailun aloittivat Signmark feat. Osmo Ikonen ja Janita. Lopuksi olivat vuorossa Vink ja Jari Sillanpää, joiden esitykset olivat ennakkosuosikkini osakilpailun käynnistyessä.

Erän aloittaneessa Signmarkin suorituksessa räppääminen otti tehokkaasti lavan ja tilanteen haltuun. Piirre yhdistää esityksen Waldon ehdokaskappaleeseen. Signmarkin laulusolistilla sävelkorkeudet pysyivät rap-osuuksien jälkeen vireessä erittäin kiitettävästi. Vaatetuksen osalta kokoonpano luotti tänään tv:ssä tuulipuvun ja farkkujen yhdistelmään.

Janitan suorituksen alussa solisti joutui selkeästi hakemaan lauluäänelle oikeaa sävyä. Sävelkorkeuksien vireys onnistui kiitettävästi. Euroviisuksi kyseessä on syvällinen ja vivahteiltaan yllättävä kappale, jonka avautuminen kuuntelijalle vaatii mielestäni hämyisen rauhallista mielentilaa. Tällaista musiikkia sijoittelisin ensikuulemalta osaksi Sodankylän elokuvajuhlien tai Suomen Teatteriliiton vuosikokouksen ohjelmaa.

Vink-yhtyeen esityksessä sävelkorkeus pysyi vireessä kohtalaisesti. Lauluäänen sävyt eivät välittyneet yhtä värikkäinä kuin äänitteellä. Yleisesti kilpailun suorituksesta jäi vaikutelma, että tämä biisi toimii paremmin radiossa kuin tv:ssä. Ajatus on käänteinen verrattuna Passionworks-yhtyeen alkuerä 2:ssa herättämiin tunnelmiin.

Jari Sillanpään laulaminen pysyi ilmiömäisellä varmuudella vireessä. Taustakuoron suoritus toi esityksen sointiin onnistuneesti uusia vivahteita. Kappaleen voimakas sävelaihe sai samalla lisää värikkyyttä. Lava-show ja esiintyjien lavasäteily viimeistelivät huippusuorituksen. Sillanpään kappale oli mielestäni alkuerä 3:n onnistunein esitys. Kakkoseksi sijoittaisin Signmarkin ja Osmo Ikosen suorituksen.

torstai 22. tammikuuta 2009

Signmark feat. Osmo Ikonen - "Speakerbox"

Kuulun 80-luvun alussa syntyneenä ikäpolveen, jolle ”Rock ei ole edes musiikkia” –lause on vielä omakohtaisesti tuttu. Väitteen perusteluna on vedottu tyylilajin meluisuuteen, markkinalähtöisyyteen ja pelkistettyihin sävelaiheisiin. ”Rock ei ole edes musiikkia” –toteamuksessa lienee useimmiten kyse huumorista, johon sisältyy musiikkikasvattajan itseironiaa sekä irrottelevaa roolileikkiä kasvatettavien kanssa.

Ihan vakavammin on väitetty, että musiikkimaun aikuistuminen olisi viime vuosina muuttunut. Kypsyminen ei enää merkitse automaattista siirtymistä tai paluuta pop-nuoteilta klassisiin säveliin. Tilanne on haasteellinen esimerkiksi kirkkomusiikin kannalta. Klassiseen juureen vankasti leivottua kanttorien osaamista tulisi yhä rohkeammin soveltaa vastaamaan kysynnän muutosta. Lisäksi nuorisomuusikon virka olisi seurakunnissa tarpeellinen.

Meluisuus, markkinalähtöisyys ja pelkistetyt sävelaiheet eivät estä rockia olemasta musiikkia. Rap-kulttuurin osalta rajanveto musiikin ja äänimaiseman välillä on sen sijaan tarpeen. Rap-musiikissa solisti tuottaa työpanoksen eli räppäämisen, joka esimerkiksi pianolla toistettuna ei muodosta mielekästä sävelaihetta. Sävelaiheita kuullaan solistin säestyksenä, introissa sekä Signmarkin ja Osmo Ikosen tapauksessa myös soul-henkisessä kertosäkeessä.

Mikäli rap-musiikki valtaa Euroviisuissa alaa, saattaa edessä olla musiikin ja äänimaiseman välisen rajankäynnin tarve. Viisuihin saatetaan seuraavaksi pyrkiä puheteatteri- ja pantomiimi-esityksillä, joihin kuuluu säestyksellinen taustamusiikki. Euroviisuiltana radiossa kuultuina nämä olisivat ensisijaisesti radioteatteria ja äänimaisemaa. Tv-lähetyksessä nähtyinä esitykset olisivat luonteeltaan televisioitua musiikkiteatteria.

Signmarkin ja Osmo Ikosen ehdokas Euroviisuissa on Speakerbox-esitys, jonka musiikissa rap- ja soul-kulttuurit sekoittuvat kiehtovasti. Moskovaan päästessään kappale toisi vivahteiden vaihtelua kilpailun äänimaisemaan. Speakerbox-esityksen sävelaiheet ovat yllättävän pelkistettyjä soul-kulttuurin palasia, mutta ovat värikkäästi ja kiinnostavasti esitettyjä. Kappaleen yleinen ilmapiiri on valoisan kesäinen.

Janita - "Martian"

Laulu on tyylikkäällä tavalla puhemaista. Sävelaiheet ovat erittäin pelkistettyjä. Janitan Martian-esityksessä tämä yllättää. Yleensä pop-musiikissa laulun puhemaiset sävyt ja sävelaiheen värikkyys liittyvät yhteen. Janitan kappaleeseen antavat vivahteikkuutta orkesterisoinnin vaihtelevat sävyt. Moskovaan päästessään esitys toisi luultavasti yllättävää vaihtelua kilpailun äänimaisemaan.

Kappale lähestyy Signmarkin ja Osmo Ikosen esityksen tavoin musiikin ja äänimaiseman rajankäyntiä. Janitan tapauksessa solistin laulaminen voidaan toistaa esimerkiksi pianolla mielekkäänä sävelaiheena. Sävelaiheen tyyli ja luonne kuitenkin suuntaavat äärimmäisen voimakkaasti kuuntelijan huomiota itsestään poispäin kohti säestävää musiikkia, solistin äänensävyjä, tv-esityksen lava-showta ja esitystilannetta kokonaisuutena. Uransa alkuvaiheilla Janita tunnettiin merkittävästi värikkäämpien sävelaiheiden tulkitsijana.

Vink - "The Greatest Plan"

Kuunnellessani Suomen tuoreita euroviisuehdokkaita ensi kerran joulukuussa nousi kappaleista ylivoimaiseksi suosikikseni Vink-yhtyeen The Greatest Plan –esitys. Tv:ssä nähtyjen karsintojen perusteella etumatka on merkittävästi kaventunut Waldon, Remun ja Riikan eduksi. Kolmatta alkuerää ja Vink-yhtyeen tv-esiintymistä odotellessa The Greatest Plan on mielestäni edelleenkin johtoasemassa.

Viime vuosina Suomen edustuskappaleet Euroviisuissa ovat sisältäneet ajatuksenkulun perus-rockista heavyn ja hard-rockin vaikutteisiin. Vink-yhtyeen kappaleessa otetaan raskaammasta rockista reilu askel kohti jazzille tyypillistä valoisaa, kesäistä ja ihmisen kohtaavaa ilmapiiriä. Piirre yhdistää The Greatest Plan –kappaleen Koop Arposen Insomina-esitykseen, josta on jo kansainvälisesti kiinnostuttu.

Jari Sillanpää - "Kirkas kipinä"

Petri Laaksonen osallistuu Euroviisuihin jälleen lauluntekijänä. Tammikuussa pidetään Tampereen Tohlopissa kilpailun karsinnat, joissa säveltäjän työtä tulkitsee Jari Sillanpää esittämällä Kirkas kipinä -nimisen kappaleen. Esityksessä on tuttuja piirteitä Laaksosen aiemman tuotannon kansanlaulumaiselta alueelta, johon kuuluu esimerkiksi vuonna 1997 julkaistu Saavu valo! -albumi.

Sillanpää on osallistunut Euroviisujen karsintoihin Mika Toivasen säveltämillä Valkeaa unelmaa ja Takes 2 to tango -esityksillä, joista jälkimmäinen pääsi kansainväliseen loppukilpailuun. Molemmat olivat molliin sävellettyjä kappaleita, eikä Moskovaan nyt pyrkivä esitys poikkea sarjasta tältä osin.

Kirkas kipinä -kappaleessa laulusolistin osuus saa lentävän lähdön. Alkuintro muistuttaa pelkän alkuäänen antamista. Tämän jälkeen sävellys etenee pääosin kansanlaulumaisella vaivattomuudella. Vivahteikkuutta esitykselle antaa rytmin ja sävelaiheen särmikäs käsittely säkeistöjen ja kertosäkeistöjen lopputahdeilla. Kohdat tuntuvat lentokoneen pyörien rymäyttämiseltä kiitorataan tasaisen lennon päätteeksi. Kappaleen lopussa sävellajin korotukseen yhdistyy sävelaiheen rohkea muunnelma.

lauantai 17. tammikuuta 2009

Tähtisumua

Ylen Radio Suomen Tähtisumua-ohjelma on alkuvuodesta lisätty lauantain keskipäivään. Tarjolla on tällöin viihde- ja elokuvamusiikkia poikkeuksellisen laajasti eri vuosikymmenniltä ja tyylisuunnista. Ohjelman toinen lähetysaika samalla säilyy keskiviikon myöhäisessä illassa. Siirto antaa kuuntelijalle uusia avaimia käyttötarkoituksesta lähtevään musiikin tulkintaan. Sama musiikillinen kokonaisuus, joka keskiviikkoyönä luo ehkä rauhallista tunnelmaa kuutamon valossa, tuodaan hissimusiikin myönteisessä merkityksessä tarjolle myös kotimaan ostosmatkailun vilkkaina tunteina.

Vuoden alku on ollut värikäs myös uuden pop-musiikin alalla. Koop Arposen Insomnia-kappale on mielestäni keskitalven merkittävin kotimainen musiikkiesitys. Kappaleelle on viime päivinä ennakoitu myös kansainvälistä menestystä. Esityksen musiikillinen ajatus kulkee perus-rockista heavyn ja hard rockin vaikutteiden kautta osittain jazzin lämpimään ja ihmisen kohtaavaan ilmapiiriin. Sävellaji sijoittuu H-duuriin. Kappaleen nimen lisäksi sävellajien sukulaisuus yhdistää esityksen Faithless-yhtyeen noin vuosikymmenen takaiseen Insomnia-singleen. Tämä koneellisen tanssimusiikin esitys sointuu H-duurin muunnossävellajissa eli h-mollissa. Introjen ja säkeistöjen musiikillisena koukkuna tosin käytetään H-duuriin kuuluvaa Dis-säveltä. Kappale painottuu kuitenkin selkeästi h-molliin.

-90-luvun tammikuut ovat jääneet minulle mieleeni heinäkuun kaltaisena musiikkiuutuuksien hiljaiselona. Muistikuvani mukaan erityisesti brittiläinen M People -tanssimusiikkiyhtye osasi hyödyntää rauhallista jaksoa päätyen useaksi tammikuuksi Radiomafian single-listan yksinäisiin kärkitunnelmiin. Tänä vuonna joulun jälkeisen suvannon perinne sisältyy ajatuksena Iskelmä-gaalaan, joka vasta helmikuun puolivälissä päättää pop-musiikin merkittävien vuosiäänestysten sarjan.

Kokonaisuutena tammikuu on mielestäni yhä lievemmin musiikkiuutuuksien hiljaiselon jakso. Viime vuosikymmeneen verrattuna välittyy selkeä ero. Idols-kilpailun ohella vilkkautta ovat havaintojeni mukaan lisänneet Euroviisujen karsinnat, jotka yhä monipuolisemmin tuovat esille eri musiikkityylien uutuuksia. Tällöin Tähtisumua-ohjelma ja Iskelmä-gaala elävöittävät vastakohtaisuuden kautta pop-musiikin talvea.

Alkuerä 2

Näsijärven jää näytti tiistaina vielä säilyneen suojakelien jälkeen. Lauhasta säästä huolimatta perjantaina 16.1.-09 kuultiin musiikillisia jäänmurtajia Tampereen Lielahden ja Ikurin välimailla sekä suorassa tv-lähetyksessä jälleen kello 21-21.50. Suomen Euroviisujen toisessa alkukarsinnassa esiintyivät tuolloin Sani, Passionworks, Remu ja Waldo's People. Erän alkaessa minun suosikkini näistä neljästä olivat Remun ja Waldo's Peoplen kappaleet.

Sanin ja Passionworksin kilpailusuorituksissa kuultiin vähäinen määrä laulamisen epävireisyyttä. Laulajien äänensävyt välittyivät kuitenkin kiitettävän värikkäinä. Alun kahdesta esityksestä jäi kokonaisuutena onnistunut vaikutelma. Erityisesti Passionworksin tulkitsema sävelmä osoitti toimivuutensa tv-esityksen perustana.

Euroviisujen alkukarsinnoissa on tänä vuonna lava-show ollut yleisvaikutelmaltaan pelkistettyä. Piirre vietiin äärimmilleen Remun esityksessä, jossa kuitenkin värikäs musiikki kiehtoi ja laulusolistin huippusuoritus välittyi tyylikkäänä.

Laulamisen epävireisyyden välttäminen kuulostaa pop-musiikissa usein tv-esityksien merkittävältä haasteelta. Tällöin rap-musiikin puhemainen laulu ymmärrettävästi houkuttelee. Illan päättäneessä Waldon esityksessä otettiin rap-laululla lava ja tilanne haltuun varmoin ottein lähes heti kappaleen alussa. Hallittu ilmapiiri välittyi muuhunkin lauluun, jossa sävelkorkeus pysyi vireessä kiitettävästi. Waldo oli panostanut lava-show:n ulottuvuuteen muita toisen alkuerän kilpailijoita merkittävämmin.

Kokonaisuutena alkuerä 2 vaikutti tasaväkiseltä. Suosikkikappaleeni kuitenkin säilyttivät asemansa neljän ehdokkaan joukossa. Mielestäni Waldo's People ja Remu olivat erän onnistuneimpien esitysten laulusolistit.

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Sani - "Doctor, Doctor"

Alkuintrossa kohdataan -90-luvun soul-vaikutteita. Säkeistön ja kertosäkeiden pääpiirteet sekä sanoitus muistuttavat saman aikakauden ruotsalaista eurodancea. Sanin esittämää euroviisujen Doctor doctor -ehdokaskappaletta kannattelevat pelkistetyt viime vuosikymmenen tyylikeinot.

Laulusolistin onnistunut suoritus etenee tyylikkäästi esityksen alusta loppuun. Kuitenkin varsinainen koukku jää kappaleesta mielestäni puuttumaan. Sävellajin korottaminen lopussa ei kuulosta tarkoitukseen riittävältä. Jotakin musiikillisen ilmaisun yllättävää ja riemullisen liioittelevaa tyyliä lisäisin jo esityksen alkupuolelle. Täydentäisin säkeistöjä Bomfunk MC’s -yhtyeen värikkäänsävyisillä rap-osuuksilla. Tällöin orkesterisovitus voisi mielestäni säilyä lähes nykyisellään.

Passionworks - "Surrender"

Euroviisuihin pyrkivä Passionworks-yhtyeen ehdokas sisältää radiohitin aineksia. Kappaleessa sekoittuu musiikin tyylejä, joita viime vuosina ovat suosineet esimerkiksi Hanna Pakarinen, Ari Koivunen ja Rasmus. Passionworksin esityksen alku tuo mieleen myös Anastasia-yhtyeen säveltaiteellisen ilmaisun sekä Suomen kaksi viimeisintä loppukilpailuun päässyttä Euroviisua.

Surrender-nimi viittaa retrohengessä Rainbow-yhtyeen lähes samannimiseen singleen vuodelta 1981, joka edelleen soi klassikkona sähköisissä viestimissä melko usein. Passionworks on siis usealta kannalta tavoittanut radiohitin kultasuonen. Kappale ikäänkuin kertoo reseptin, jolla on viime vuosina menestytty.

Euroopan Yleisradioliiton kilpailuun kuuluu pyrkimys uudistaa radion ja television sisältöjä erityisesti musiikin osalta. Mielestäni on yhtä tärkeää, että Euroviisuissa osa esityksistä kuvaa alan nykytilaa ja viime vuosien kehitystä. Passionworksin kappale sopii tältä kannalta loppukilpailuun mukaan, vaikka musiikkikulttuuria merkittävästi uudistavasta teoksesta ei olekaan kysymys.

Remu - "Planeetta"

Euroviisujen kansalliseen alkukarsintaan osallistuu tammikuun toisessa erässä Remun Planeetta-kappale. Keravalta katsoen Porvoon vastakkaisesta ilmansuunnasta esitys tuo mieleen brittiläisen Stingin harrastamat itämaiset tunnelmat. Tätä taiteilijan tyyliä edustaa esimerkiksi Desert rose -single vuodelta 1999.

Remu ja Sting lähestyvät itämaisia sointeja ja rytmejä osin poikkeavista musiikillisista taustoista. Stingin tuotannossa kosketinsoittimilla on usein kappaleiden kantava rooli. Tällöin korvat havahtuvat kaikkeen, mitä kitaralla soitetaan. Itämaisten kielisoittimien välkähtelevät sävyt pysähdyttävät vieläkin voimakkaammin kuuntelemaan esityksiä. Remun tuotannossa kitarat, basso ja rummut muodostavat kappaleiden rungon. Planeetta-kappaleessa itämaiset soinnit havahduttavat luonnollisuudellaan ja keveydellään.

Laulavan basistin ja laulavan rumpalin musiikillisen tulkinnan tunnistaa yleensä siitä, että laulu ja orkesteri kuljettavat kappaleita poikkeuksellisen yhdenvertaisessa suhteessa. Remun ja Stingin tuotannoille on tyypillistä tämä tasapaino, joka kuulostaa luonnolliselta. Musiikillisen tulkinnan herkkyyden ja uusien oivallusten kanssa ovat molemmat ehkä joutuneet tekemään enemmän työtä urallaan.

Remun Planeetta-kappaleen menestyksen Euroviisuissa voi ratkaista tulkinnan sävyjen onnistuminen ja tv-esiintymisen haasteiden voittaminen. Värikäs ja vivahteikas lava-show saattaa tässä vaiheessa olla menestyksen kannalta tärkein viimeistelyn kohde. Musiikillisesti kappale huokuu ilmiömäistä tasapainoa laulun, sävellyksen, orkesterin tulkinnan ja rytmin välillä.

Waldo's People - "Lose Control"

Vuonna 1998 Suomen talous oli laman jälkeisessä nousussa Lipposen ja Niinistön hallitusten sekä Nokia-yhtiön johdolla. Waldo's People leijaili kotimaisista pop-yhtyeistä pinnalla julkaisten kappaleita, joissa liikkeelletyöntävään tunnelmaan yhdistyvät oivaltavat sävelaiheet ja tulkinnat. Näitä piirteitä sisälsi Let's get busy -single, joka julkaistiin vuonna 1998. Tuolloin Lahdessa toimi vielä Rytmiradio-niminen paikallisradio, joka liitti kappaleen sekä radion että puhelimen historiaan. Kanavan kuuntelijakilpailussa kehotettiin vastaamaan yleisöpuhelimeen Let's get busy -kappaleen soidessa radiossa. Yleisöpuhelimet olivat tuolloin yleinen näky kuuluvuusalueen katukuvassa. Puhelinkioskien ja paikallisradioiden valtakauden lopulla yleisöpuhelimiin oli mahdollista soittaa.

Waldo-nimellä Waldo's People -yhtye on tähyillyt kansainvälistä suosiota jo vuonna 1995 julkaistessaan It's about time -nimisen singlen. Kappale yhdistyy mielessäni Radiomafian 5-vuotiskiertueeseen, joka samana vuonna ulottui Lahteen kevään viimeisenä koulupäivänä aurinkoisessa säässä. Euroopan valloituksessa Waldo tietääkseni jäi tavoitteestaan.

Waldo's People -yhtye on kevään 2009 Euroviisuissa mukana Lose Control -nimisellä esityksellä. Kappaleen äänimaisemassa on kiehtovaa värikkyyttä sekä liikkeelletyöntävän valoisaa tunnelmaa. Kertosäkeen sävelaihe kuulostaa yllättävän vaisulta ja yllätyksettömältä. Esitys taipuu tältä osin Euroviisujen perinteisten iskelmien kaavaan, jossa kertosäe asettuu huippukohdaksi. Tällöin kertosäkeen valta perustuu sävelaiheen sijasta tulkintaan ja kappaleen muihin ulottuvuuksiin. Waldo's People -yhtyeen kappaleessa huippukohtaa on vaikeaa hahmottaa, koska kertosäettä edeltävien osien tunnelma on perinteisiä iskelmiä värikkäämpi.

lauantai 10. tammikuuta 2009

Alkuerä 1

Kwanin esitys euroviisujen alkuerä 1:ssä sisälsi minua häiritsevässä määrin epävireistä laulua. Ehkä live-tilanteen tekniset syyt saattoivat vaikuttaa. Solistin laulun puhemaisen värikkäät sävyt eivät tulleet esille yhtä laajasti kuin levytyksellä. Samalla kappaleen sävelaiheen pelkistetty luonne nousi koko esityksen pääosaan. Myös Tiaran esityksen säkeistöissä havaitsin epävireyttä solistin laulamisessa. Kertosäkeissä ei sävelkorkeuksissa ollut ongelmia.

Alkuerän käynnistäneen Kwanin kappaleen jälkeen kohdistuivat illan suurimmat odotukseni Tapani Kansan ja Riikan esityksiin. Riikan ja taustalaulajien suoritus oli mielestäni illan onnistunein musiikillinen tulkinta ja lava-show. Sävelkorkeuksissa ei ollut moitittavaa, ja laulajan äänenkäyttö välittyi värikkäänä.

Riikan jälkeen Tapani Kansan esityksessä havaitsin taustakuoron sävelkorkeudessa epävireyttä. Solisti mielestäni onnistui suorituksessaan. Kappaleen keskeyttäminen perustui käytännön asiaseikkaan, ja laulun uusi aloitus onnistui hallitusti. Tällaista tervetullutta rentoutta solistin puolelta toivon alkueriin jatkossakin. On tietenkin eri asia, jos laulu katkeaisi kotimaan finaalissa tai Moskovassa. Alkuerän yllättävään käänteeseen toivon suhtauduttavan samalla armollisuudella kuin Remun mainoskohuun eilen.

torstai 8. tammikuuta 2009

Kwan - "10 000 light years"

Pelkistetty sävelaihe leimaa Kwanin euroviisuihin pyrkivää kappaletta. Laulusolistin tulkintaa hallitsevat kiehtovan tasavertaisesti sävelaihe ja puheenomaisuus. Vastakohtana orkesterisovitus pursuaa runsautta ja värikkyyttä itämaiseen tapaan. Tämä ulottuvuus voi tuottaa slaavilaisista piireistä menestystä, mikäli 10 000 light years -esitys päätyy Moskovan toukokuiseen kilpaan.

Kwanin tuotannolle on tyypillistä kuuluva rajankäynti rap-musiikin kanssa. Tätä ilmaisee laulun puhemaisuuden ja pelkistettyjen sävelaiheiden ohella kappaleiden oivaltavan arkinen ja pysähdyttävän kadunläheinen vaikutelma. Yhtyeen tunnistettavaa ja vakiintunutta musiikkityyliä on vaikeaa jäljitellä. Iskelmän alalta Kwan tuo mieleen Jari Sillanpään varhaistuotannosta Onnenetsijä-kappaleen. On väitetty, ettei niin yksinkertaisella sävelaiheella varustettu esitys olisi noussut kenenkään muun esittämänä listoille.

Jari Sillanpään Onnenetsijä on tulkintana, sävellyksenä ja sanoituksena minun suosikkini Radio Suomen Merisään ja kesän Veneilysään jälkeen kuultavana kappaleena. Siirtymä säätunnuksesta kappaleeseen ei tosin sävellajien puolesta ole täysin johdonmukainen. Merisään tunnus sointuu A-duurissa ja Onnenetsijä-kappale f-mollissa, joka ei ole A-duurille etäistäkään sukua. Kesäisin kuultavan Veneilysään tunnus puolestaan sointuu Es-duurissa, joka voidaan As-duurin kautta ajatella f-mollin sukulaissävellajiksi. Es-duuri kuuluu As-duurin kolmisointuun, ja f-molli on As-duurin rinnakkainen sävellaji.

Euroviisuihin pyrkivässä Kwanin esityksessä iloitellaan h-mollin ja D-duurin välisellä rinnakkaissävellajisuhteella. Alkuintron h-molli vaihtuu säkeistön alkaessa särmikkäästi d-molliin. Kertosäkeen alussa sävellaji kuuntelijan tulkinnasta riippuen joko vaihtuu, melkein vaihtuu tai ei vaihdu D-duuriin. Kertosäkeen loppukin luo odotuksen sävellajin vaihtumisesta D-duuriin, mutta sävellaji kulkeekin takaisin h-molliin.

Kwanin euroviisukappaleen puolinopea vauhti on tunnusomainen piirre myös kokoonpanon aiemmalle tuotannolle. Yhtyeen kappaleet sopivat musiikin huippuhetkien ohella radio-ohjelmien ja musiikkitilaisuuksien aloituskappaleiksi, joilla rauhallisesti kohotetaan odottavaa tunnelmaa. Aiemmin arvioimassani Radio Novan menoliikenneohjelmassa 19.12.-08 lähes koko ensimmäinen tunti täyttyi eri esittäjien hitaista kappaleista. Linjaus kertoo hidasvauhtisen musiikin vahvistuneesta asemasta radion suosituimpina lähetysaikoina. Tähän kehitykseen voi Kwan-yhtye merkittävästi vaikuttaa Euroopan yleisradioliiton kilpailun kautta.

Riikka - "Meren"

Edellä arvioimassani Kwanin kappaleessa kuljettiin lähellä rap-musiikin tyyliä. Riikan euroviisuehdokas tekee rajankäyntiä instrumentaalimusiikin kanssa. Meren-esitykseen avautuu helposti näkökulma, jonka mukaan laulaja on kappaleessa mukana vain yhtenä soittimena. Tätä tyyliä on pidemmälle vietynä edustanut Adiemus-yhtye. Riikan Meren-esityksessä solistin työ sisältää instrumentaalisuuden lisäksi suomalaisen kansanmusiikin puhemaisen laulun piirteitä.

Suomi oli toissavuonna edustettuna euroviisuissa voimakkaalla sävelaiheella, jonka esitti Hanna Pakarinen. Viime vuonna maamme kilpailukappaleen valttina oli korostuneemmin värikäs ja yllättävä esitys ja tulkinta kuin väkevä sävelaihe. Tänä keväänä olisi johdonmukaisesti voimakkaan sävelaiheen vuoro.

Riikan Meren-kappaleen sävelaihe sisältää syvällisiä ajatuksia, joita laulun instrumentaalinen ulottuvuus korostaa. Sävelaiheeseen tuovat vivahteikkuutta ja yllättävää särmikkyyttä sävellajien vaihdokset, joita kuullaan kertosäkeiden alkaessa. Esityksen orkesterisovitus herättää hieman kaipailemaan niitä aikoja, jolloin sinfoniaorkesteri hoiti Euroviisuissa säestyksen.

Tapani Kansa - "Rakkautta on, rauhaa ei"

Jari Sillanpään euroviisuehdokkaan tavoin Tapani Kansan kilpailukappale on mieslaulajan hidasvauhtinen esitys, joka on kirjoitettu molliin. Tähän yhteiset piirteet jäävätkin. Sillanpään esitystä kuljettaa värikkään kansanlaulumainen sävelaihe. Vivahteikas sävelmä ja orkesterin työ virtailevat laulajan hyräilevän tulkinnan läpi. Yleensä myös Tapani Kansan esitykset ovat tunnettuja samasta tyylistä. Kuitenkin Euroviisuihin pyrkivässä Kansan kappaleessa laulajan työ kannattelee esitystä yllättävän korostuneesti. Solistin tulkinta kuljettaa orkesterin työtä ja sävelmää poikkeuksellisen paljon verrattuna esittäjän aiempaan tuotantoon.

Tapani Kansan tulkitseman sävelmän sävelaihe ei mielestäni ole esityksen musiikillinen koukku. Sävelaihe on melko puheenomainen ja tarvitsee laulajan vivahteikasta tulkintaa kuulostaakseen värikkäältä. Kappaleen toiseksi tärkein koukku on mielestäni sanoitus. Tarinassa korostuu ajatus maailmanrauhasta sekä yleisellä tasolla että koruttoman arkisesta näkökulmasta.

Esityksen yllättävin ulottuvuus on sävellaji. Säkeistö on kirjoitettu f-molliin ja kertosäe d-molliin. Sävellajien vaihdokset ovat yllättäviä ja särmikkäitä, eivätkä sävellajit ole sukua toisilleen. Esittäjän aiemmasta ja tyypillisemmästä tuotannosta esimerkiksi Veikko Nieminen -kappale kulkee johdonmukaisesti F-duurin ja d-mollin eli rinnakkaissävellajien välillä. Samoin Jari Sillanpään tuoreessa kilpailukappaleessa sävellajien käyttö yllättää huomattavasti vähemmän kuin Tapani Kansan euroviisuehdokkaassa.

Tiara - "Manala"

Itämaisin eväin on jälleen saavuttu Moskovan junan laiturille. Tiaran Manala-esityksessä kuullaan aasialaisia sävyjä basso- ja sointukuviossa heti alkuintrosta lähtien. Kappale sisältää rap-musiikista tuttuja piirteitä erityisesti säkeistön äänimaisemassa. Klassisen musiikin ystäville esitys tarjoaa värikästä orkesterin sointia.

Solistin laulu on sävyltään melko puhemaista koko kappaleen ajan. Kokonaisuutena esitys sijoittuu mielestäni kauemmaksi rap-musiikista kuin Kwanin kappale. Keskustapuoluelaisemman vaikutelman aiheuttavat ehkä itämaiset äänimaisemat, jotka Kwanin esityksessä rajoittuvat lähinnä alkuintroon ja Tiaran esityksessä sijoittuvat laajemmin kappaleen eri osiin. Kwanin ja Tiaran ehdokaskappaleita yhdistää esitysten päättyminen alkuintron sävellajiin.

Euroviisujen kansallisen karsinnan ensimmäinen erä käydään Tampereen Tohlopissa ja nähdään suorana tv:ssä tämän viikon perjantaina. Mukana ovat ehdokaskappaleillaan Kwan, Riikka, Tapani Kansa ja Tiara. Minun suosikkini näistä neljästä ovat Tapani Kansan ja Kwanin esitykset.