keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Virsivalintoja

Itsenäisyyspäivän ekumeenisen tv- ja radiomessun ennakkotiedot ovat jo nähtävillä Yle Radio 1:n verkkosivuilla. Virret ovat tällä kertaa: 462 (Soi kunniaksi Luojan), 584 (Suomalainen rukous), 5 (Te laaksot, notkot, nouskaa) ja 579 (Oi Herra, korkein valtiaamme). Näiden sävellajit ovat virsikirjassa: d-molli, F-duuri, F-duuri ja B-duuri. Melko samoilla soinnuilla liikutaan koko virsinelikossa, koska F-duuri ja d-molli ovat toistensa rinnakkaissävellajeja, ja kun B-duuri kuuluu F-duurin kolmisointuun.

Sävellaji merkitsee paljon muutakin kuin sävelkorkeutta ja teknisiä kysymyksiä. Kullakin sävellajilla on erityislaatuinen sointi, jolla on merkittävä vaikutus musiikkiesityksen luonteeseen. Edellä mainitut d-molli, F-duuri ja B-duuri ovat kaikki pehmeäsointisia ja herkkätunnelmaisia sävellajeja. Näin muodostuu kontrasti, kun säestämässä on Helsingin tuomiokirkon urkujen dynaaminen, syvällinen ja kirkassävyinen sointi. Lisäksi laulamista vahvistaa kuorojen yhteistoiminta, ja ennakkotietojen mukaan sellomusiikkiakin sisältyy messuun.

Virsien tahtilajit ovat 4/4, 4/4, 6/4 ja 3/4, jolloin tasapainoista vaihtelua on tältä osin tarjolla. Neljä virttä ovat sikäli melko uniikkeja, että ainoastaan päätösvirrestä on virsikirjassa toinen sanoitus. Numeroltaan virsi on 369 ja alkaa sanoin "Nyt päivä laskee, pilvi peittää". Tätä ajatuksellista reittiä kaikkiin messun virsiin liittyy voimakkaasti luontoaihe, joka suuntaa ajatuksia Suomemme ohella kohti seuraavana päivänä alkavaa Kööpenhaminan huippukokousta. Päätösvirren kajahtaessa lienee YLE:n satelliittiauto jo vähintään Skånen maisemissa.

maanantai 23. marraskuuta 2009

COP15 - EU valmistautuu

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki MTV3:n Huomenta Suomessa 23.11.-09 klo 6.52:

Haastattelun keskeinen sisältö:

EU-ympäristöministerien kokous on alkamassa. Tässä kokouksessa EU:n tavoite on luoda strateginen asetelma Kööpenhaminaan ja tarkastella yksittäisten aiheiden sijasta kokonaisuuksia. EU:n tavoite on tällä hetkellä, että kaikilta valtioilta saadaan YK:n ilmastokokouksessa riittävän kunnianhimoiset päästötavoitteet.

Poliittinen läpimurto joulukuussa nähdään vielä mahdollisena. Tärkeää on, että Kööpenhaminassa päästään keskeisistä asioista numerotavoitteisiin, joiden pohjalta neuvotellaan myöhemmin kansainvälinen sopimus. Yhdysvaltojen osalta on merkittävää, että maa pystyy vähentämään päästöjään rahallakin.

Kööpenhaminassa onnistumisen ratkaisee poliittinen tahto. Jos kokous epäonnistuu, jatketaan kansainvälisiä neuvotteluja. Yleismaailmallinen ja poliittinen käänne suhtautumisessa ilmastoasioihin on kuitenkin jo tapahtunut.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Levyuutuuksia

Tämän hetken merkittävin musiikkiäänite on itselleni Petri Laaksosen tuorein albumi, jonka laulut ovat sävelletyt suomalaisiin runoihin. Julkaisulta välittyy Petri Laaksosen kiinnostava musiikillinen uudistuminen. Sopivasti on säveltäjän tuttuja maneerejakin mukana. Kesällä radiossa soinut Meri kuutamolla -niminen single ja koko albumi osoittavat, ettei tyylikkään ja radiokelpoisen iskelmän tarvitse aina olla tanssittavaa musiikkia. Konsertti-iskelmä elävöittää radiota ja musiikkitilaisuuksia.

Syksyn uusista lauluteksteistä yksi loisteliain sisältyy Yö-yhtyeen uudelle albumille. Tämän tuorein sinlgelohkaisu kantaa Kiitos ja kunnia -nimeä ja sisältää uuden ulottuvuuden suomalaisissa pop-musiikin teksteissä. Tekstin kantava ajatus on huomio, joka kohdistuu raskaasta työstä saamatta jääneeseen kiitokseen. Tunne on monessa elämän tilanteessa melko järjenvastainen mutta toisaalta inhimillinen kokemus, joka ehdottomasti ansaitsee tulla lausutuksi suomalaisen pop-musiikin teksteissä. Sävelmässä ja tulkinnassa kiehtovinta on yleinen kokonaistunnelma, ja lisäksi ansiokkaita ovat introjen ja lauluosuuksien rajakohdat.

Petri Laaksosen ja Yö-yhtyeen ohella alkanut uutuuslevyjen kausi on ollut Lauri Tähkän menestystarinaa. Tähkän julkaisemisessa kunniamaininnan ansaitsee luova yhteistyö yöhuoltamoiden ja yllätyskeikkojen järjestäjien kanssa. Tuoreista uudelleenversioista loistaa tällä hetkellä ylitse muiden Paula Koivuniemen tulkinta Mustat silmät -kappaleesta. Vivahteikkaan orkesterisovituksen on säveltänyt Kerkko Koskinen, ja esityksen musiikkivideo näyttäisi sijoittuvan Helsingissä melko perinteiselle kerrostaloalueelle sekä merimaisemaan. Päättelen, että kerrostalot sijaitsevat Itä-Pasilassa ja merimaisema jossakin Merihaan ja Pohjoissataman suunnalla.

tiistai 15. syyskuuta 2009

YLE ja brittien malli

HS:n verkkolehti on tänään kertonut, että YLE ja yhdysvaltalainen HBO-kaapelitelevisioyhtiö ovat tehneet kolmivuotisen sopimuksen HBO-sarjojen näyttämisestä Ylen kanavilla vuosina 2010–2013. Sopimus on jatkoa Ylen vuonna 2007 tekemälle sopimukselle, mutta uusi kauppa on laajempi. Kaupan kohteena olleet sarjat tulevat ilmaiseksi nähtäville internettiin Ylen Areenalla.

YLE:n päätös amerikkalaisen sarjan hankinnasta on merkittävässä ristiriidassa kansanvälisen kehityksen kanssa. Huomiota ansaitsee brittiläinen kehityssuunta, josta HS uutisoi viime perjantaina. BBC aikoo nimittäin leikata sekä rahoitustaan että toimintaansa. Ohjelmistosta aiotaan poistaa amerikkalaisia sarjoja, ja kilpailua kaupallisten tv-yhtiöiden kanssa tahdotaan vähentää. Tällöin brittiläisten lupamaksukin voisi pienentyä.

YLE:n tehtäväkenttä tulisi arvioida uudelleen brittiläistä taustaa vasten. Lisäksi YLE voisi sekä ostaa että myydä esim. radio-ohjelmia. Suomen ainoa juonnettu yöradio olisi yksi ohjelma, jonka YLE voisi myydä kaupallisille radioille. Samalla YLE säästäisi sähköä sammuttamalla radiolähettimensä yöksi. Tv-ohjelmista Ajankohtainen kakkonen sopisi vastaavalla tavalla myyntikohteeksi ja kaupallisten kanavien ohjelmistoon.

HBO-sarjojen hankinta antaa toisaalta aiheen tutkia perinpohjin YLE:n mahdollisuudet hankkia mainostuloja. On luultavaa, että YLE:n melko laaja mainosrahoitus ja täydentävä mediamaksu saisivat merkittävästi kannatusta. Itse kannatan YLE:n rahoitusmallia, jonka perustana ovat sekä kansalaisilta kerättävä julkisoikeudellinen maksu että mainosrahoitus. Valtavirran sarjaelokuvien oikeana paikkana en pidä YLE:n kanavia, ellei näiden yhteydessä tai laajemmin siirrytä YLE:n mainosrahoitukseen.

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Kirkko, puu ja puistotie - osa 2

Meneillään on sunnuntai, jonka kirkollista merkittävyyttä lisää eilinen katolisen piispan vihkiminen Turussa. Tapahtuma oli historiallinen, sillä virkaan astui ensimmäinen katolisen kirkon suomalainen piispa yli 500 vuoteen. Lisäksi tähän päivään sisältyy Petroskoin uuden luterilaisen kirkon vihkiminen, ja Kuopiossa vietetään yhdistettynä hiippakunnan 70. ja Suomen Lähetysseuran 150. vuosipäivää. Petroskoin juhlapyhä on suomalaisittain merkittävä, koska kirkon rakentamista rahoitetaan pääasiassa suomalaisin keräys- ja lahjoitusvaroin. Rakennustyö on vielä osin kesken.

Kuopion kahden vuosipäivän messu radioitiin Yle Radio 1:llä. Piispa Riekkisen saarnasta jäi mieleeni erityisesti näkökulma, jonka mukaan lesken ropo ei olisikaan ollut täysin vapaaehtoista antamista. Uudessa testamentissa kuvattu kaiken antaminen olisi osoitus pakollisesta ja epäonnistuneesta verojärjestelmästä, jota Jeesus kritisoi. Jeesus tahtoi tilanteen nähdessään sanoa, ettei oikeudenmukaisessa yhteisössä kukaan joutuisi uhraamaan tällä tavoin kaikkea. Perinteisesti lesken ropo -tilannekuvaus on tulkittu esimerkkinä Paavalin mainitsemasta iloisesta antamisesta, jota Jumala rakastaa.

Kuopiossa itse kirkkorakennuksen ja järvisataman välinen yhteys on harvinaislaatuinen sekä eräs tyylikkäimpiä, selkeimipiä ja yhtenäisimpiä koko Suomessa. Tämä ulottuvuus antaa näkökulmaa Kuopion kirkkorakennuksen olemukseen ja ymmärtämiseen sekä kirkkopuiston maankäytöllisiin ratkaisuihin. Maisemallinen yhteys ja kulkuväylä kirkolta kunnostettuun järvisatamaan kulkee suurelta osin esplanadipuiston kaltaista reittiä. Väylä kuluu olennaisena osana kaupunkikeskustan matkailulliseen ydinväylään, joka kulkee rautatieasemalta kauppatorin ja kirkon kautta Kallaveden rannan järvisatamaan. Kirkko on tällä suorakulman sisältävällä yhteydellä kuin kulmakivi.

Kirkon ja järvisataman yhdistävä väylä on sivuasemassa esimerkiksi Lahdessa, jossa on suunnitteilla merkittäviä maankäytöllisiä uudistuksia keskustan ja järvisataman välille. Järvikaupungeista Savonlinnassa kirkon ja torialueen laiturien välinen suora väylä on jo nykyisin havaittavissa mutta jää muiden pääväylien varjoon. Joensuussa vastaava reitti on olemassa, mutta itse kirkko on ydinkeskustasta sivussa. Lappeenrannassa kirkon ja satamatorin välinen suhde muistuttaa Savonlinnan tilannetta. Mikkelissä ja Jyväskylässä yhtenäinen väylä sataman ja kirkon väliltä selkeästi puuttuu, ja Tampere kirkkoineen ja satamineen kuuluu tältä osin samaan sarjaan.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Kirkko, puu ja puistotie

Kuluneena matkailukesänä ovat huomiotani kiinnittäneet kirkonkylät, joissa ns. vanha kirkko on säilytetty kirkollisessa käytössä ja nähtävyytenä uudemman pääkirkon rinnalla. Tällainen järjestely rikastuttaa seurakunnan toimintamahdollisuuksia. Esimerikiksi kirkkomusiikin näkökulmasta avautuu uusia portteja, ja paikkakunnan kulttuurimaisema saa lisää kiinnostavuutta.

Uuden ja vanhan pääkirkon rinnakkaiselo on jäänyt viime aikoina erityisen tyylikkäänä mieleeni Kanta-Hämeen Lopelta ja Keski-Lapin Sodankylästä. Jälkimmäinen on Kitinen-joen rannalla saamassa uutta maisemallista painoarvoa, koska Kirkonkylän ja Pappilanniemen välille on valmistumassa jokirantaa kulkeva uusi pyörätie. Puustoa on raivattu, jolloin joelta ja vastarannalta Sodankylän vanha kirkko korostuu maisemassa uudella tavalla.

Sodankylän ja naapurikunta Rovaniemen pääkirkot sijaitsevat jokimaisemaan nähden lähes samalla kohtaa. Sodankylän maankäyttö jokirannalla poikkeaa muutoin melkoisesti Rovaniemestä. Kirkonkylän ranta kirkolta linja-autoasemalle on Sodankylässä säilytetty luonnontilaisena noin kilometrin osuudelta. Rovaniemen vastaavalla kohdalla eli kirkolta Ounasjoen sillalle on jokainen rantaviivan metri katettua virkistysaluetta. Sodankylän vanhaa kirkkoa reunustava maanrakennustyö on lähentämässä naapurikuntien maankäytöllisiä ratkaisuja.

Marjatäyte ja iso kolmonen

Hartwallin toimitusjohtajan vaihdos uutisoitui ja toteutui heti syyskuun alussa. Samoihin aikoihin saman alan Fazer kertoi käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka tähtäävät mittaviin henkilöstövähennyksiin lähiaikoina. Hartwall puolestaan tiedotti johtajavaihdoksen ohessa, että isojen muutosten keskellä ja taloudellisesti haastavina aikoina juomayritys kasvatti tuotevalikoimaa ja käänsi suuntansa kasvuun. Yhtiön väistyvä toimitusjohtaja aloitti toimessaan noin kolme vuotta sitten.

Toimitusjohtajan vaihdos herättää lama-aikana arvailuja, joiden mukaan taloon olisi astunut muutosjohtaja tekemään ensi töikseen kipeitä leikkauksia. Yrityksen kertoma kasvu toisaalta hälventää erityisesti Hartwallin Tornion tuotannon tulevaisuuteen kohdistuvia pelkoja. Lisäksi Venäjän kerrotaan olevan siirtymässä teen ja kirkkaiden alkoholijuomien alueesta kahvi- ja olutkansaksi. Maantieteellisesti juomayhtiön ulottuvilla on laaja kulttuurillinen ja kasvumahdollisuuksia antava murrosvaihe.

Alkaneen syyskuun elintarvikeuutuuksiin Suomessa kuuluvat Fazerin virolaisvaikutteiset marjatäytesuklaat. Lisäksi retroetikettejä kiinnitetään Hartwallin kilpailijan eli Koffin ohrajuomiin. Jättiläismäisen kolmosnumeron ohella olutpullojen kylkiin on luvassa tarinoita, joilla graafikoiden kävelynopeus juomahyllyjen kohdalla saadaan melko varmasti hidastumaan.

perjantai 21. elokuuta 2009

Mukkulan ostoskeskus

Lahden Mukkulan kaupunginosassa varttuneena on ollut kiinnostavaa seurata kolmen ruokakaupan rinnakkaiseloa alueen ostoskeskuksella. Myymälöiden nykyiseen kehittämiseen vaikuttaa keväällä noin kahden kilometrin päähän avattu Prisma. Merkittävä muutos on myös Mukkulan K-marketin kauppiaan vaihtuminen, josta ESS:n verkkosivut ovat uutisoineet tänään (21.8.-09).

Mukkulan ostoskeskuksen itäpäädyn S-market hyödynsi jo T-/Spar-marketin aikoina suuruuden, virallisuuden ja laajan peruspalvelun vaikutelmaa. Liikkeen laajennus tontillaan 90-luvun alussa merkitsi irtiottoa ostoskeskuksen suorakulmaisesta linjasta. Suuruuden mielikuvaa lisäsi ennen laajennusta se, että noin kilometrin säteellä toimi kolme muuta T-lähikauppaa.

Viereinen Valintatalo on aina houkutellut kaupunkilaisten perustuotteiden hintatasollaan. Myymälällä on yllättäjän ja haastajan asema verrattuna kahteen naapurikauppaansa.

Ostoskeskuksessa K-marketin vetovoima perustuu merkittävällä tavalla mielikuviin, joissa korostuvat kotimainen yrittäjyys ja virastotunnelman vastakohdat. Lähikaupan tuoksu on voimakkain verrattuna naapureihin, mitä korostaa myymälässä paistettujen leipätuotteiden keskeinen sijoittelu. Valintatalon tavoin K-market ei missään vaiheessa ole laajentunut ostoskeskuksen suorakulmasta.

Mukkulan K-marketin kauppias on siis vaihtumassa. ESS:n uutisen mukaan yrittäjäksi saapuu Vantaan Mikkolan K-marketin johtohenkilö. Samaan Vantaan myymälään siirtyy puolestaan Mukkulan väistyvä kauppias.

tiistai 18. elokuuta 2009

Classic Radio

Päivän uutiset ovat kertoneet Suomen Classic Radion lakkauttavan ula-lähetyksensä lähiviikkoina. Ohjelmatarjontaa aiotaan jatkaa nettiradiona. Klassisen musiikin tarjonta Suomen ula-taajuuksilla vähenee tällöin reilusti yli 50 prosentilla nykyisestä.

Vapautuvat ula-taajuudet toivottavasti säilyvät klassisen musiikin käytössä. Kaikki muut ratkaisut kumoavat jättiannoksen vaihtoehdottomuutta suomalaiseen radion tarjontaan. Olen sitä mieltä, että liikenne- ja viestintäministeriön tulee turvata monipuolisuuden säilyminen.

Classic Radion ula-vaiheen lopulla minua häiritsi se, että taajudella soi usein kevyttä musiikkia. Kiinnostavampaa olisi kuulla juontajina entisiä tai nykyisiä pop-muusikoita. He tuottaisivat radio-ohjelmaa sillä asenteella, että tahtovat yhdessä kuuntelijoiden kanssa tutustua klassiseen musiikkiin.

Klassisen musiikin esittäminen Suomen ula-taajuuksilla on jäämässä käytännössä yksin Yle Radio 1:n vastuulle. Netissä palvelee lisäksi Ylen Klassinen kilpaillen Classic Radion ja vastaavien ulkomaisten ohjelmavirtojen kanssa. Kulttuurillisesti kestämätön olisi tilanne, jossa klassisen musiikin radiosoitto ula-taajuuksilla jäisi pysyvästi Yleisradion varaan. Classic Radion vakiintunut asema maassamme on osoittanut, että lajityypin mainosradio tulee Suomessa toimeen.

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Rauma ja matkustajajunat

Rautatie yleensä palvelee kaupungin merkittävintä liikennevirtaa. Suomen läntisellä rannikolla Rauman haasteellisuus perustuu siihen, että liikennemäärä jakautuu suhteellisen tasaisesti useaan eri suuntaan. Paikallisjuna Kokemäelle ei yksin poista sitä ongelmaa, että Helsingin ja Rauman välinen ratayhteys kiertää maantieteellisesti verrattuna tiehen Huittisten kautta. Sama ongelma olisi Rauman ja Porin välisessä seutuliikenteessä. Liikenne painottuisi ehkä maantielle junayhteydestä riippumatta.

Merkittävä liikennevirta suuntautuu Raumalta Porin ja Huittisten ohella Turun suuntaan. Esimerkiksi Turun ja Porin lentokentät kilpailevat aidosti Rauman asiakkaista keskenään. Tässä suhteessa on huomattava myös Tampereen lentoaseman kasvu halpalentojen kohteena.

Toteutuessaan paikallisjuna Raumalta Kokemäelle palvelisi lähinnä Rauman ja Tampereen välistä liikennettä. Sähkörata tekee mahdolliseksi taajamajunayksiköiden siirron tälle reitille Helsingin suunnalta, kun VR vähitellen uusii lähiliikenteen kalustoaan. Toimivalta ajatukselta tuntuu Tampereen ja Porin välisten junien liikennöiminen kahdella yksiköllä niin, että Kokemäeltä toinen yksikkö jatkaisi Raumalle. Kuvioon vaikuttaa lisäksi Tampereen länsipuolelle kaavailtu oikorata, joka avaisi uuden yhteyden Satakunnasta Pirkkalan lentoaseman suuntaan.

tiistai 11. elokuuta 2009

A-ha: Foot of the mountain

Wikipedian artikkelissa yhden hitin ihmeestä mainitaan norjalaisyhtye A-ha, jolla on useita kansainvälisiä listahittejä. Maininta tukeutuu Yhdysvaltalaisen VH1-musiikkikanavan listaan vuodelta 2002, johon on koottu 100 suurinta yhden hitin ihmettä. A-ha:n esittämä Take on me (1985) sijoittuu sarjassa kahdeksanneksi. Tämä amerikkalaisten näkemys yllättää, koska The sun always shines on TV -kappalekin nousi samalta albumilta listoille. Brittien saarilla jälkimmäinen menestyi jopa paremmin. Lisäksi Bond-elokuvien ystävien kestosuosikkeihin kuuluu The Living Daylights -sävelmä A-ha:n tuotannosta.

Kuluvaan vuoden 2009 kesään sisältyvät yleisurheilun Berliinin mm-kisat, joiden virallinen musiikkikappale on A-ha:n heiniä. Laulu kantaa Foot of the mountain -nimeä. Kappale sisältyy kesäkuussa julkaistulle ja samannimiselle albumille, jossa yhtye pyrkii palaamaan musiikillisille juurilleen. Niissä punoutuvat yhteen laulun korkeat äänialat, kosketinsoitinten koukuttava sointi sekä kaihoisat sanoitukset ja sävelkulut.

Kisakappale on sävelmänä melko pelkistetty. Kiehtova osa-alue on yleinen sointi, jossa edellämainittuihin juuriin yhdistyy ajanmukaisuuden vaikutelma, valoisasti liikkeelletyöntävä tunnelma ja rohkeuteuteen lämmittelevä ilmapiiri. Sanoitus on kiinnostava hiljaisuuden laulu, jossa voidaan nähdä raamatullinen ajatus talon rakentamisesta kalliolle.

maanantai 10. elokuuta 2009

Muuttoliikettä

Lahden muuttoliikkeen tuore tilasto- ja tietopaketti on viime päivinä julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Huomiota kiinnittää muuttovoiton moninkertaistuminen neljän vuoden jaksolla, jonka keskivaiheille sijoittuu oikoradan avaus. Muuttotappio pääkaupunkiseudulle alkoi kaventua jo Lahti-Järvenpää-moottoritien rakennusvaiheessa. Oikorata näyttäisi vahvistaneen tätä kehitystä Lahden eduksi. Helsingin naapurista Vantaa ja Espoo kuuluivat Lahden muuttovoittokuntiin vuonna 2008.

Oikoradan vaikutusten kannalta on kiinnostavaa havaita Kouvolan, Heinolan ja Orimattilan asema Lahden muuttovoittokuntina. Kouvolasta ei Helsinkiin pääse junalla alle tunnissa, mikä voidaan nähdä kehityksen taustalla. Heinola ja Orimattila ovat perinteikkäitä rautatiekaupunkeja, joilta matkustajajunan yhteys puuttuu. Heinolan paikallisjunista ja Orimattilan Levannon junaseisakkeesta käytävään keskusteluun saadaan tuoreista tilastoista uutta virtaa.

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Halpalentoyhtiö ja verkostolentoyhtiö

Päivän valoisa talousuutinen kantautui Irlannin Dublinista, jossa sijaitsee halpalentoyhtiö Ryanairin pääkonttori. Yhtiö kertoi tuloksensa kohentuneen kalenterivuoden toisella neljänneksellä merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Ryanair kasvatti matkustajamääräänsä 11 prosentilla, ja tänä vuonna yhtiö aikoo pudottaa lippujensa hintaa noin 20 prosenttia.

Latvialaisen Air Balticin kellossa ääni on toinen. Eilen julkaistu uutinen välitti taisteluterveiset yhtiön kamppailusta talouden taantumaa vastaan. Air Balticin kerrottiin sinnittelevän lamaa vastaan avaamalla nopeassa tahdissa uusia reittejä. Suorien lentojen aloittamista kaavaillaan Latviasta Rovaniemelle, Kittilään, Vaasaan ja eteläisen Saimaan kentille. Yhtiö kertoi samalla toiminta-ajatuksensa muutoksesta. Halpalentoyhtiöstä aiotaan muokata verkostolentoyhtiö, mikä edellyttää kattavaa reittien valikoimaa.

Air Baltic on noin kaksi vuotta liikennöinyt Latvian ja Oulun välillä Fokker-kalustollaan. Riika-Rovaniemi ja Riika-Kittilä -lennot ovat merkittävän askeleen lähempänä potkurikoneen kantaman rajaa. Minä veikkaan, että Air Balticin uudet Suomen reitit tulevat olemaan: Riika-Kuopio-Rovaniemi ja Riika-Vaasa-Kittilä. Samalla saadaan kotimaassa suorat yhteydet Kuopiosta ja Vaasasta Lappiin.

Talvella kysyntä riittänee Boeing 737:n käyttämiseen Latvian ja Lapin välillä. Boeing 737:n toimintasäde riittää reilusti suoraan lentoon. Potkurikalustolle jäisi talveen kolmioreitti: Riika-Vaasa-Kuopio-Riika.

Air Baltic siis aikoo laajentaa toimintaansa Suomen maakunnissa. Samaan aikaan Finnairin otaksutaan siirtävän Baltian liikennettään lentoyhtiö Finncommille, jonka pääkonttori sijaitsee Seinäjoen naapurissa Ilmajoella. Suomen maakuntien ja Baltian välisiä uutuusreittejä voidaan johdonmukaisesti kuvitella myös Finncommin reittikartalle. Toisaalta Air Balticin toiminta-ajatus tukeutuu hyvin painokkaasti yhtiön omiin jatkoyhteyksiin Riikasta. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttäisi Finncommilta yhteistyösopimuksia useiden Baltiaan lentävien yhtiöiden kanssa tai liittymistä One World -allianssiin.

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Holman hypermarket ja Lahden joukkoliikenne - osa 2

Holman hypermarket todennäköisesti muuttaa kulutustottumuksia Lahden Mukkulan kaupunginosassa. Sen sijaan, että lähiöstä matkustetaan bussilla 4 km keskustan kauppoihin tai 6 km Launeen marketeihin, tulisi bussilla päästä 2 km Holman hypermarkettiin. Tämä olisi ajansäästön ohella ympäristön ja liikenneturvallisuuden myönteistä kehitystä.

Oulussa kaupunkialueen lyhyillä matkoilla on otettu käyttöön citylinja-bussi, jolla kertamaksu on tavallista 6 km:n taksaa alempi. Tämän tyyppinen syöttölinja olisi ajatuksena käyttökelpoinen myös Mukkulan ja Holman välillä. Ensisijaisena vaihtoehtona pidän tavallista reittiliikenteen bussivuoroa, joka kulkisi Mukkulan vanhalta ostoskeskukselta Holmaan esim. arkisin 30-60 min välein. Mukkulan ja Holman välinen osuus olisi vain pienehkö osa bussivuoron koko reitistä esim. Launeen, keskustan, Mukkulan ja Holman välillä.

Ikea-bussin tyyppinen kuljetus Mukkulan ydinalueelta Holmaan voisi olla yksi vaihtoehto tavalliselle reittivuorolle. Osuuskauppa Hämeenmaa hoitaisi liikennöinnin ja kyydin hinnoittelun itse. Holman market kilpailee luultavasti Ahtialan asiakkaista Launeen markettien kanssa, jolloin bussille muodostuisi järkevä reitti: Mukkula-Holma-Ahtiala-Laune(-Renkomäki). Ajoaika suuntaa kohden olisi ehkä 30-40 min ja edestakaisin noin 60-100 min. Tällöin Mukkulasta pääsisi noin 1,5 tunnin välein bussilla Holmaan sekä edelleen Ahtialaan ja Launeelle.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Holman hypermarket ja Lahden joukkoliikenne

Lahdessa avattiin keväällä uusi Holman kaupunginosan hypermarket vanhojen kunnon leikkipaikkojeni nurkilla. Myymälän tontti oli aiemmin epämääräinen metsikön ja sorakuopan yhdistelmä, jossa oli moottoripyöräilijöiden suosimia polkuja. Tuolla kiinteistöllä en viitsinyt montaa kertaa käydäkään. Joskus kun kävin, muistan nähneeni kokonaisen auton ruostuvan sorakuopan lammessa.

Kiinteistön naapurustossa seurailin lapsuudessani kiinnostuneena autokauppojen ja traktorimyymälän toimintaa, betoniautojen täyttöjä betoniasemalla, huoltamon liikenneaseman arkea ja juhlaa sekä valtatieliikenteen vilinää juuri tällaisina kesän aurinkoisina perjantain iltapäivinä.

Tuore hypermarket on muuttanut korttelin maisemaa kovasti. Mielenkiintoista on sekin, että perinteinen Metsämaan kioski näyttää yhä pärjäilevän muutaman sadan metrin päässä. Toisaalta hypermarketille on suunnitteilla jo laajennus.

Lahden keskustan suunnalta Holmaan pääsee paikallisliikenteen linjalla nro 8, joka kulkee Metsämaan kaupunginosaan. Vielä lähemmäksi pääsee Vääksyn ja Heinolan vakiovuoroilla.

Bussiyhteys Mukkulan ydinalueilta Holman marketille tällä hetkellä puuttuu. Kyseessä on noin parin kilometrin matka, jolle voidaan perustellusti olettaa kysyntää. Onkin aihetta tarkastella uudelleen Mukkulan bussivuorojen reittejä.

Yksi vaihtoehto on, että linja 31 tai 32 voitaisiin ajaa Mukkulan risteyksen ja Kivistönmäen välisellä osuudella Vanhantien kautta.

Pidän parempana ajatusmallia, jossa linja 30:n reittiä jatkettaisiin Holmaan. Vuoro kulkisi Niemen suunnalta Tanssimäen ja Mukkulan risteyksen kautta Vanhaatietä kääntöpaikalleen. Tällöin saavutaan melko lähelle linja 8:n reittiä. Mahdollisesti reitit voitaisiin yhdistää kiertolinjaksi: keskusta-Niemi-Mukkula-Holma-Kytölä-Kivimaa-keskusta. Linjan tunnus voisi olla 8A tai 8B kulkusuunnan mukaan.

Mainittu kiertolinja voisi olla myös kevyen raideyhteyden pohjana. Holmasta idän kautta keskustaan on teollisuusraide jo olemassa. Lännessä Niemenkadulle olisi kaupunkiraide helppoa kuvitella. Matkailun kannalta reitti yhdistäisi keskustan, järvisataman, Sibeliustalon, yliopistokampuksen ja Mukkulan matkailukeskuksen.

Ranskan kansallispäivä

Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus ovat olleet avainsanoja kuluneella viikolla, jonka tiistaina vietettiin Ranskan 220. kansallispäivää.

Maailma olisi todennäköisesti aika lailla värittömämpi paikka ilman eriskummallista Ranskan poliittista ja kulttuurillista roolia idän ja lännen välillä – etenkin suhteissa Yhdysvaltoihin ja toisaalta itäisempään Eurooppaan. Olisi EU:n viime vuosikymmenten historiakin kuivakkaampi tarina ilman Ranskan ja Iso-Britannian vaiheikkaita sanasotia ja poliittisia irtiottoja.

Kotoinen Suomemme voidaan nähdä maana, jossa karun luonnonmaiseman vastakohtana koetaan lämpöä, veljeyttä ja ystävyyttä nuotion äärellä piirissä ja työväentalolla iltamissa. Suomeen verrattuna Ranskan luonto on Alppien terävien piirteiden ilotulitusta ja viinitarhamaisten kukkuloiden sulostuttavaa leikkiä. Ranskassa kaupungit ovat usein rakennuskannaltaan ja yleiseltä ilmapiiriltään karuja. Kylmä ja kolkko tunne säikäyttää helposti kadulla. Lämmön ja ystävyyden kokeminen perustuu monimutkaisempiin ja sanattomampiin oivalluksiin kuin Suomessa.

Välittämisen kokemus täytyy vastaanottajan osata itse löytää ja oivaltaa niin Ranskan ruokakulttuurin, musiikin, taiteen kuin arkisen elämänkin parissa. Ranskalainen onni on salattua onnea, joka palkitsee etsijäluonteisen löytäjän. Toivottavasti tällä kansallispäivän viikolla saamme jokainen oivaltaa jonkin uuden ulottuvuuden tuosta onnesta.

torstai 14. toukokuuta 2009

EU kujilla ja valtateillä

Suomen ja EU:n välillä on meneillään kiista siitä, sovelletaanko maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työaikasääntöjä myös itsenäisiin kuljettajayrittäjiin. Euroopan parlamentti on ottanut enemmistökannan, jonka mukaan kuljettajayrittäjät eivät saa normaalin ajoajan jälkeen pestä kuorma-autoaan, huoltaa sitä tai tehdä yrityksensä kirjanpitotehtäviä. Työsuorituksiin tulee palkata eri tekijä tai palvelut on ostettava.

Suomen kanta on ollut hankkeeseen kielteinen. Kuitenkin SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden mepimme äänestivät EU-parlamentissa Suomen ja komission kantaa vastaan. Heidän joukkonsa voitti äänin 332-307. Perusteluna on liikenteen turvallisuus. Nettipäiväkirjassaan 9.5.-09 pääministeri Vanhanen mainitsee SDP:n muuttaneen kantaansa verrattuna viime vaalikauteen. Hän näkee Suomen kannan vastustamisen perusteettomaksi ja haitalliseksi maamme kuljetusyrittäjien kannalta.

Valtio on yritysten verotuksessakin lähtökohtaisesti kilpailuneutraali. Lainsäädännöllä ei suosita tiettyjä yritysmuotoja. Valtio ja EU antavat markkinoiden ohjata yrittäjää yhtiömuodon valinnassa.

Maantieliikenteen kiistassa on ytimenä työoikeudellinen ongelma. Ristiriita vero-oikeuden lähtökohdan kanssa on samalla merkittävä. Yhtiömuotojen erilainen kohtelu työoikeudessa on tekemässä tyhjäksi vero-oikeuden kantavan periaatteen. Tämä on nykytilanteen eli Suomen virallisen kannan ongelma.

Vasemmiston näkemys on kannatettavissa vedoten sekä liikenteen turvallisuuteen että EU:n kilpailupolitiikan uskottavuuteen.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Ylen Aikaisen Päiväkontakti 13.5.-09

Radio Ylen Aikaisen vieraana oli 13.5.-09 klo 12.15-12.45 psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Ohjelmassa kuuntelijat saivat esittää puhelimitse ja kirjallisesti kysymyksiä lasten kasvatuksesta ja kehityksestä. Pääaiheina olivat lapsen kasvurauha ja pienten lasten kehitys sekä päivähoidon kehittäminen

Keltikangas-Järvinen kohdisti ohjelman aikana usean kerran huomiota poliittiseen päätöksentekoon, jolla turvataan laadukas päivähoito. Olemassa olevaan päivähoidon järjestelmään tulisi rakentaa hienosäätöä, jolla vastataan paremmin lasten tarpeisiin. Asioita tulee ottaa tehokkaammin paperilta käyttöön.

Professori muistutti kotien päävastuusta lasten kasvatuksessa. Instituutiot täydentävät. Tavoitteena ei myöskään ole lasten tarpeiden ylihuomiointi. Sekä päiväkodeissa että kodeissa on muistettava, ettei lapsen liian varhain oppimista taidoista ja kyvyistä ole aina hyötyä. Lapsen yliohjelmoitu kasvatus ei ole tarpeen.

Sosiaaliset taidot ja ryhmään sopeutuminen eivät aina kulje käsi kädessä. Aikuinenkin tarvitsee ryhmässä selviytymisen taitoja suhteellisen harvoin. Lapsi oppii sosiaaliset taidot aikuisilta. Viidakon lait ovat biologisia. Sosiaaliset taidot ovat kunnioitusta, herkkyyttä, empatiaa ja vuorovaikutustaitoja noin 2-3 henkilön kanssa. Kun lapsi alkaa oppia näitä taitoja, on aluillaan suhteellisen pitkä opettelun ja kehityksen jakso.

Päivähoitoon ei mennä oppimaan sosiaalisia taitoja. Niitä ei nimenomaan opita, jos sinne mennään liian varhain. Ihmisen tulee olla ensin yksilö ja vasta tämän jälkeen ryhmän jäsen. Alle 1,5-vuotias ei voi oppia ryhmässä sosiaalisia taitoja. Yli 3-vuotiaan kohdalla voidaan varsinaisesti puhua sosiaalisten taitojen kehittymisestä. Jos lapsi joutuu liian aikaisin suureen ryhmään, on vaarana aggressiivisuuden lisääntyminen kouluiässä.

Sopivaa ryhmäkokoa on päivähoidolle vaikeaa määritellä yksiselitteisesti. Sen sijaan päivän pituudesta on tutkimustietoa, jonka mukaan 3-vuotiaan kestokyky alkaa 6 tunnin jälkeen herpaantua. Stressihormonitaso alkaa nousta, ja ahdistuneisuus voidaan mitata. Kyseessä on fysiologinen reaktio.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Perinteinen juna-aika

Helsinki-Turku -radalla nähdään kesän alettua yllättävä tarjonnan muutos. Perinteinen pikajunien kalusto tekee yhteysvälille paluun, ja näillä vaunuilla liikennöidään päivittäin iltavuoro pääkaupungista Turun satamaan ja takaisin. Tämä vaikuttaa Turun kaupunkikuvaan niin, että laivasatamassa voidaan jälleen havaita kaksi sinivaunuista junarunkoa hieman ennen kello yhdeksää.

Ic- ja Pendolino-junien välttelijöille on uutuuteen jyvitetty ainakin yksi merkittävä este. Kouvolasta saapuu taajamajunien yhteys Pasilaan vain yhdeksän minuuttia Turun pikajunan lähdön jälkeen. Lahdesta saavuttaessa jää Pasilassa vaihtoaikaa z-junalta 51 minuuttia ja Ic2-junalta 15 minuuttia. Riihimäen suunnan R-junalta jää vaihtoaikaa 33 minuuttia ja H-junalta kaksi minuuttia.

Lahti-Kerava -oikoradan avausta edeltäneen juna-aikakauden piirteitä liittyy parin kuukauden kuluttua myös Savo-Karjalan juniin. Lahden tasatunteihin painottuvista lähtöajoista joustetaan merkittävästi Itä-Suomesta saapuvien iltajunien osalta. Lopputulos muistuttaa oikorataa edeltänyttä vaihetta, jolloin Savo-Karjalasta tulevat vuorot lähtivät Lahdesta noin klo 21.30 ja 22.30 Helsinkiin.

Muutokset idän kaukojunien junien kulussa heijastuvat z-juniin illan myöhennettyinä lähtöaikoina. Samaan tapaan turvataan myös jotkut Kouvolan suunnan vaihtoyhteydet Lahti-Riihimäki -lähijuniin. Vr:n verkkoaikataulun mukaan osa Lahti-Riihimäki -lähijunista ei kuitenkaan odota idän kaukojunaa. Tällöin vaihtoehtona on matkustaa kahdella lähijunalla Lahdesta Riihimäelle Keravan kautta.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

Junakesä 2009

Eräiden ennakkotietojen mukaan Seinäjoki saisi kesän alkaessa ic2-junan yhteyden. Helsingistä noin klo 14 lähtevä ic2-173 jatkaisi matkaansa Tampereelta. Noin klo 21 Helsinkiin saapuvan ic2-182 -junan lähtöasema olisi Seinäjoki.

Uutuudella on yhteisiä piirteitä Lappeenrannan ic2-vuoron kanssa. Etelä-Karjalaan kyseinen junatyyppi on liikennöinyt kevääksi vaihtuneesta talvesta alkaen. Lappeenrannan Ic2-yhteyden avaus ja onnistuminen eivät kuitenkaan välttämättä liity Seinäjoen Ic2-kokeiluun. Kellonajoistaan johtuen vuoroilla on melko erilainen tehtävä.

173:n lähtöaika Helsingistä on siis noin klo 14 ja paluu 182-numerolla noin klo 21. Lappeenrannan Ic2-yhteyden lähtöaika on Helsingistä klo 12.12 ja paluu klo 18. 173/182 kulkee koko Tampere-Seinäjoki-Tampere osuuden alkuillan ruuhkahuipun tunneilla eli noin klo 16-19. Helsinki-Lappeenranta-Helsinki -Ic2-yhteydellä ruuhkahuippu sijoittuu tietääkseni paluun Kouvola-Helsinki -vaiheille. Merkittävin poikkeus taitaa olla perjantai ja arkipyhien aatot, jolloin Ic2-yhteys selkeästi tasoittaa vilkkainta matkustajaruuhkaa Lappeenrannasta Helsingin suuntaan.

Etelä-Karjalan Ic2-yhteyden käynnistämiseen liittyi se erikoisuus, että Lappeenranta on ollut harvinainen matkustajajunien pääteasema. Tältä kannalta Seinäjoen Ic2-yhteys ei merkitse uutta avausta. Helsinki-Lapua-Helsinki -Ic2 olisi uutuus, jonka luonne muistuttaisi vielä enemmän Lappeenrannan Ic2-yhteyttä. Lapualla kääntyvä Ic2-juna olisi linjassa myös aseman liikennemäärän kasvun kanssa. Paikkakunnalle lisättiin viime talvena tavallisten Ic-junien pysähdyksiä.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Vanhan virkakannan messu

Helsingin Pohjois-Herttoniemeen sijoittuu sunnuntaisin evankelis-luterilaisten Opkon ja Raamattuopiston järjestämä Viinipuu-messu. Tilaisuuden jälkeen pidettiin eilen (15.3.09) tiedotuksellinen tuokio. Aiheena oli Opkon ja Raamattuopiston liittyminen joukkoon, joka järjestää vanhan virkakannan messun Agricolan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Alustavasti ennakoidaan, että Raamattuopisto liittyisi virallisesti tähän joukkoon jo kuluvan kevään aikana. Opkon liittyminen ajankohtineen on edelleen avoin kysymys.

Taustalla on projekti, jossa Helsingin seurakuntayhtymä on antanut suunnitteluhenkilöstölle kolmeksi vuodeksi kirkon ja vapaat kädet. Kyseessä on Agricolan kirkko, jolle pyritään vakiinnuttamaan selkeä ja tavoittava käyttötarkoitus. 1930-luvun funktionalistinen rakennus sijaitsee suhteellisen lähellä Helsingin muita pääkirkkoja.

Kolmen vuoden projektille antaa suotuisan lähtökohdan kirkon asema tuomasmessujen kotipaikkana. Lisäksi vanhan virkakannan messu on jo toimintana vakiintunut samalle sijainnille. Nyt tätä tilaisuutta pyritään laajentamaan. Aluksi aiotaan kasvattaa järjestävien yhteisöjen lukumäärää. Raamattuopiston ja Opkon mahdollista mukaantuloa saattaa seurata Kansanlähetyksen ja SLEY:n kaltaisten ryhmien liittyminen.

lauantai 17. tammikuuta 2009

Tähtisumua

Ylen Radio Suomen Tähtisumua-ohjelma on alkuvuodesta lisätty lauantain keskipäivään. Tarjolla on tällöin viihde- ja elokuvamusiikkia poikkeuksellisen laajasti eri vuosikymmenniltä ja tyylisuunnista. Ohjelman toinen lähetysaika samalla säilyy keskiviikon myöhäisessä illassa. Siirto antaa kuuntelijalle uusia avaimia käyttötarkoituksesta lähtevään musiikin tulkintaan. Sama musiikillinen kokonaisuus, joka keskiviikkoyönä luo ehkä rauhallista tunnelmaa kuutamon valossa, tuodaan hissimusiikin myönteisessä merkityksessä tarjolle myös kotimaan ostosmatkailun vilkkaina tunteina.

Vuoden alku on ollut värikäs myös uuden pop-musiikin alalla. Koop Arposen Insomnia-kappale on mielestäni keskitalven merkittävin kotimainen musiikkiesitys. Kappaleelle on viime päivinä ennakoitu myös kansainvälistä menestystä. Esityksen musiikillinen ajatus kulkee perus-rockista heavyn ja hard rockin vaikutteiden kautta osittain jazzin lämpimään ja ihmisen kohtaavaan ilmapiiriin. Sävellaji sijoittuu H-duuriin. Kappaleen nimen lisäksi sävellajien sukulaisuus yhdistää esityksen Faithless-yhtyeen noin vuosikymmenen takaiseen Insomnia-singleen. Tämä koneellisen tanssimusiikin esitys sointuu H-duurin muunnossävellajissa eli h-mollissa. Introjen ja säkeistöjen musiikillisena koukkuna tosin käytetään H-duuriin kuuluvaa Dis-säveltä. Kappale painottuu kuitenkin selkeästi h-molliin.

-90-luvun tammikuut ovat jääneet minulle mieleeni heinäkuun kaltaisena musiikkiuutuuksien hiljaiselona. Muistikuvani mukaan erityisesti brittiläinen M People -tanssimusiikkiyhtye osasi hyödyntää rauhallista jaksoa päätyen useaksi tammikuuksi Radiomafian single-listan yksinäisiin kärkitunnelmiin. Tänä vuonna joulun jälkeisen suvannon perinne sisältyy ajatuksena Iskelmä-gaalaan, joka vasta helmikuun puolivälissä päättää pop-musiikin merkittävien vuosiäänestysten sarjan.

Kokonaisuutena tammikuu on mielestäni yhä lievemmin musiikkiuutuuksien hiljaiselon jakso. Viime vuosikymmeneen verrattuna välittyy selkeä ero. Idols-kilpailun ohella vilkkautta ovat havaintojeni mukaan lisänneet Euroviisujen karsinnat, jotka yhä monipuolisemmin tuovat esille eri musiikkityylien uutuuksia. Tällöin Tähtisumua-ohjelma ja Iskelmä-gaala elävöittävät vastakohtaisuuden kautta pop-musiikin talvea.