torstai 14. toukokuuta 2009

EU kujilla ja valtateillä

Suomen ja EU:n välillä on meneillään kiista siitä, sovelletaanko maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työaikasääntöjä myös itsenäisiin kuljettajayrittäjiin. Euroopan parlamentti on ottanut enemmistökannan, jonka mukaan kuljettajayrittäjät eivät saa normaalin ajoajan jälkeen pestä kuorma-autoaan, huoltaa sitä tai tehdä yrityksensä kirjanpitotehtäviä. Työsuorituksiin tulee palkata eri tekijä tai palvelut on ostettava.

Suomen kanta on ollut hankkeeseen kielteinen. Kuitenkin SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden mepimme äänestivät EU-parlamentissa Suomen ja komission kantaa vastaan. Heidän joukkonsa voitti äänin 332-307. Perusteluna on liikenteen turvallisuus. Nettipäiväkirjassaan 9.5.-09 pääministeri Vanhanen mainitsee SDP:n muuttaneen kantaansa verrattuna viime vaalikauteen. Hän näkee Suomen kannan vastustamisen perusteettomaksi ja haitalliseksi maamme kuljetusyrittäjien kannalta.

Valtio on yritysten verotuksessakin lähtökohtaisesti kilpailuneutraali. Lainsäädännöllä ei suosita tiettyjä yritysmuotoja. Valtio ja EU antavat markkinoiden ohjata yrittäjää yhtiömuodon valinnassa.

Maantieliikenteen kiistassa on ytimenä työoikeudellinen ongelma. Ristiriita vero-oikeuden lähtökohdan kanssa on samalla merkittävä. Yhtiömuotojen erilainen kohtelu työoikeudessa on tekemässä tyhjäksi vero-oikeuden kantavan periaatteen. Tämä on nykytilanteen eli Suomen virallisen kannan ongelma.

Vasemmiston näkemys on kannatettavissa vedoten sekä liikenteen turvallisuuteen että EU:n kilpailupolitiikan uskottavuuteen.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Ylen Aikaisen Päiväkontakti 13.5.-09

Radio Ylen Aikaisen vieraana oli 13.5.-09 klo 12.15-12.45 psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Ohjelmassa kuuntelijat saivat esittää puhelimitse ja kirjallisesti kysymyksiä lasten kasvatuksesta ja kehityksestä. Pääaiheina olivat lapsen kasvurauha ja pienten lasten kehitys sekä päivähoidon kehittäminen

Keltikangas-Järvinen kohdisti ohjelman aikana usean kerran huomiota poliittiseen päätöksentekoon, jolla turvataan laadukas päivähoito. Olemassa olevaan päivähoidon järjestelmään tulisi rakentaa hienosäätöä, jolla vastataan paremmin lasten tarpeisiin. Asioita tulee ottaa tehokkaammin paperilta käyttöön.

Professori muistutti kotien päävastuusta lasten kasvatuksessa. Instituutiot täydentävät. Tavoitteena ei myöskään ole lasten tarpeiden ylihuomiointi. Sekä päiväkodeissa että kodeissa on muistettava, ettei lapsen liian varhain oppimista taidoista ja kyvyistä ole aina hyötyä. Lapsen yliohjelmoitu kasvatus ei ole tarpeen.

Sosiaaliset taidot ja ryhmään sopeutuminen eivät aina kulje käsi kädessä. Aikuinenkin tarvitsee ryhmässä selviytymisen taitoja suhteellisen harvoin. Lapsi oppii sosiaaliset taidot aikuisilta. Viidakon lait ovat biologisia. Sosiaaliset taidot ovat kunnioitusta, herkkyyttä, empatiaa ja vuorovaikutustaitoja noin 2-3 henkilön kanssa. Kun lapsi alkaa oppia näitä taitoja, on aluillaan suhteellisen pitkä opettelun ja kehityksen jakso.

Päivähoitoon ei mennä oppimaan sosiaalisia taitoja. Niitä ei nimenomaan opita, jos sinne mennään liian varhain. Ihmisen tulee olla ensin yksilö ja vasta tämän jälkeen ryhmän jäsen. Alle 1,5-vuotias ei voi oppia ryhmässä sosiaalisia taitoja. Yli 3-vuotiaan kohdalla voidaan varsinaisesti puhua sosiaalisten taitojen kehittymisestä. Jos lapsi joutuu liian aikaisin suureen ryhmään, on vaarana aggressiivisuuden lisääntyminen kouluiässä.

Sopivaa ryhmäkokoa on päivähoidolle vaikeaa määritellä yksiselitteisesti. Sen sijaan päivän pituudesta on tutkimustietoa, jonka mukaan 3-vuotiaan kestokyky alkaa 6 tunnin jälkeen herpaantua. Stressihormonitaso alkaa nousta, ja ahdistuneisuus voidaan mitata. Kyseessä on fysiologinen reaktio.