maanantai 27. heinäkuuta 2009

Halpalentoyhtiö ja verkostolentoyhtiö

Päivän valoisa talousuutinen kantautui Irlannin Dublinista, jossa sijaitsee halpalentoyhtiö Ryanairin pääkonttori. Yhtiö kertoi tuloksensa kohentuneen kalenterivuoden toisella neljänneksellä merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Ryanair kasvatti matkustajamääräänsä 11 prosentilla, ja tänä vuonna yhtiö aikoo pudottaa lippujensa hintaa noin 20 prosenttia.

Latvialaisen Air Balticin kellossa ääni on toinen. Eilen julkaistu uutinen välitti taisteluterveiset yhtiön kamppailusta talouden taantumaa vastaan. Air Balticin kerrottiin sinnittelevän lamaa vastaan avaamalla nopeassa tahdissa uusia reittejä. Suorien lentojen aloittamista kaavaillaan Latviasta Rovaniemelle, Kittilään, Vaasaan ja eteläisen Saimaan kentille. Yhtiö kertoi samalla toiminta-ajatuksensa muutoksesta. Halpalentoyhtiöstä aiotaan muokata verkostolentoyhtiö, mikä edellyttää kattavaa reittien valikoimaa.

Air Baltic on noin kaksi vuotta liikennöinyt Latvian ja Oulun välillä Fokker-kalustollaan. Riika-Rovaniemi ja Riika-Kittilä -lennot ovat merkittävän askeleen lähempänä potkurikoneen kantaman rajaa. Minä veikkaan, että Air Balticin uudet Suomen reitit tulevat olemaan: Riika-Kuopio-Rovaniemi ja Riika-Vaasa-Kittilä. Samalla saadaan kotimaassa suorat yhteydet Kuopiosta ja Vaasasta Lappiin.

Talvella kysyntä riittänee Boeing 737:n käyttämiseen Latvian ja Lapin välillä. Boeing 737:n toimintasäde riittää reilusti suoraan lentoon. Potkurikalustolle jäisi talveen kolmioreitti: Riika-Vaasa-Kuopio-Riika.

Air Baltic siis aikoo laajentaa toimintaansa Suomen maakunnissa. Samaan aikaan Finnairin otaksutaan siirtävän Baltian liikennettään lentoyhtiö Finncommille, jonka pääkonttori sijaitsee Seinäjoen naapurissa Ilmajoella. Suomen maakuntien ja Baltian välisiä uutuusreittejä voidaan johdonmukaisesti kuvitella myös Finncommin reittikartalle. Toisaalta Air Balticin toiminta-ajatus tukeutuu hyvin painokkaasti yhtiön omiin jatkoyhteyksiin Riikasta. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttäisi Finncommilta yhteistyösopimuksia useiden Baltiaan lentävien yhtiöiden kanssa tai liittymistä One World -allianssiin.

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Holman hypermarket ja Lahden joukkoliikenne - osa 2

Holman hypermarket todennäköisesti muuttaa kulutustottumuksia Lahden Mukkulan kaupunginosassa. Sen sijaan, että lähiöstä matkustetaan bussilla 4 km keskustan kauppoihin tai 6 km Launeen marketeihin, tulisi bussilla päästä 2 km Holman hypermarkettiin. Tämä olisi ajansäästön ohella ympäristön ja liikenneturvallisuuden myönteistä kehitystä.

Oulussa kaupunkialueen lyhyillä matkoilla on otettu käyttöön citylinja-bussi, jolla kertamaksu on tavallista 6 km:n taksaa alempi. Tämän tyyppinen syöttölinja olisi ajatuksena käyttökelpoinen myös Mukkulan ja Holman välillä. Ensisijaisena vaihtoehtona pidän tavallista reittiliikenteen bussivuoroa, joka kulkisi Mukkulan vanhalta ostoskeskukselta Holmaan esim. arkisin 30-60 min välein. Mukkulan ja Holman välinen osuus olisi vain pienehkö osa bussivuoron koko reitistä esim. Launeen, keskustan, Mukkulan ja Holman välillä.

Ikea-bussin tyyppinen kuljetus Mukkulan ydinalueelta Holmaan voisi olla yksi vaihtoehto tavalliselle reittivuorolle. Osuuskauppa Hämeenmaa hoitaisi liikennöinnin ja kyydin hinnoittelun itse. Holman market kilpailee luultavasti Ahtialan asiakkaista Launeen markettien kanssa, jolloin bussille muodostuisi järkevä reitti: Mukkula-Holma-Ahtiala-Laune(-Renkomäki). Ajoaika suuntaa kohden olisi ehkä 30-40 min ja edestakaisin noin 60-100 min. Tällöin Mukkulasta pääsisi noin 1,5 tunnin välein bussilla Holmaan sekä edelleen Ahtialaan ja Launeelle.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Holman hypermarket ja Lahden joukkoliikenne

Lahdessa avattiin keväällä uusi Holman kaupunginosan hypermarket vanhojen kunnon leikkipaikkojeni nurkilla. Myymälän tontti oli aiemmin epämääräinen metsikön ja sorakuopan yhdistelmä, jossa oli moottoripyöräilijöiden suosimia polkuja. Tuolla kiinteistöllä en viitsinyt montaa kertaa käydäkään. Joskus kun kävin, muistan nähneeni kokonaisen auton ruostuvan sorakuopan lammessa.

Kiinteistön naapurustossa seurailin lapsuudessani kiinnostuneena autokauppojen ja traktorimyymälän toimintaa, betoniautojen täyttöjä betoniasemalla, huoltamon liikenneaseman arkea ja juhlaa sekä valtatieliikenteen vilinää juuri tällaisina kesän aurinkoisina perjantain iltapäivinä.

Tuore hypermarket on muuttanut korttelin maisemaa kovasti. Mielenkiintoista on sekin, että perinteinen Metsämaan kioski näyttää yhä pärjäilevän muutaman sadan metrin päässä. Toisaalta hypermarketille on suunnitteilla jo laajennus.

Lahden keskustan suunnalta Holmaan pääsee paikallisliikenteen linjalla nro 8, joka kulkee Metsämaan kaupunginosaan. Vielä lähemmäksi pääsee Vääksyn ja Heinolan vakiovuoroilla.

Bussiyhteys Mukkulan ydinalueilta Holman marketille tällä hetkellä puuttuu. Kyseessä on noin parin kilometrin matka, jolle voidaan perustellusti olettaa kysyntää. Onkin aihetta tarkastella uudelleen Mukkulan bussivuorojen reittejä.

Yksi vaihtoehto on, että linja 31 tai 32 voitaisiin ajaa Mukkulan risteyksen ja Kivistönmäen välisellä osuudella Vanhantien kautta.

Pidän parempana ajatusmallia, jossa linja 30:n reittiä jatkettaisiin Holmaan. Vuoro kulkisi Niemen suunnalta Tanssimäen ja Mukkulan risteyksen kautta Vanhaatietä kääntöpaikalleen. Tällöin saavutaan melko lähelle linja 8:n reittiä. Mahdollisesti reitit voitaisiin yhdistää kiertolinjaksi: keskusta-Niemi-Mukkula-Holma-Kytölä-Kivimaa-keskusta. Linjan tunnus voisi olla 8A tai 8B kulkusuunnan mukaan.

Mainittu kiertolinja voisi olla myös kevyen raideyhteyden pohjana. Holmasta idän kautta keskustaan on teollisuusraide jo olemassa. Lännessä Niemenkadulle olisi kaupunkiraide helppoa kuvitella. Matkailun kannalta reitti yhdistäisi keskustan, järvisataman, Sibeliustalon, yliopistokampuksen ja Mukkulan matkailukeskuksen.

Ranskan kansallispäivä

Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus ovat olleet avainsanoja kuluneella viikolla, jonka tiistaina vietettiin Ranskan 220. kansallispäivää.

Maailma olisi todennäköisesti aika lailla värittömämpi paikka ilman eriskummallista Ranskan poliittista ja kulttuurillista roolia idän ja lännen välillä – etenkin suhteissa Yhdysvaltoihin ja toisaalta itäisempään Eurooppaan. Olisi EU:n viime vuosikymmenten historiakin kuivakkaampi tarina ilman Ranskan ja Iso-Britannian vaiheikkaita sanasotia ja poliittisia irtiottoja.

Kotoinen Suomemme voidaan nähdä maana, jossa karun luonnonmaiseman vastakohtana koetaan lämpöä, veljeyttä ja ystävyyttä nuotion äärellä piirissä ja työväentalolla iltamissa. Suomeen verrattuna Ranskan luonto on Alppien terävien piirteiden ilotulitusta ja viinitarhamaisten kukkuloiden sulostuttavaa leikkiä. Ranskassa kaupungit ovat usein rakennuskannaltaan ja yleiseltä ilmapiiriltään karuja. Kylmä ja kolkko tunne säikäyttää helposti kadulla. Lämmön ja ystävyyden kokeminen perustuu monimutkaisempiin ja sanattomampiin oivalluksiin kuin Suomessa.

Välittämisen kokemus täytyy vastaanottajan osata itse löytää ja oivaltaa niin Ranskan ruokakulttuurin, musiikin, taiteen kuin arkisen elämänkin parissa. Ranskalainen onni on salattua onnea, joka palkitsee etsijäluonteisen löytäjän. Toivottavasti tällä kansallispäivän viikolla saamme jokainen oivaltaa jonkin uuden ulottuvuuden tuosta onnesta.