Meneillään on sunnuntai, jonka kirkollista merkittävyyttä lisää eilinen katolisen piispan vihkiminen Turussa. Tapahtuma oli historiallinen, sillä virkaan astui ensimmäinen katolisen kirkon suomalainen piispa yli 500 vuoteen. Lisäksi tähän päivään sisältyy Petroskoin uuden luterilaisen kirkon vihkiminen, ja Kuopiossa vietetään yhdistettynä hiippakunnan 70. ja Suomen Lähetysseuran 150. vuosipäivää. Petroskoin juhlapyhä on suomalaisittain merkittävä, koska kirkon rakentamista rahoitetaan pääasiassa suomalaisin keräys- ja lahjoitusvaroin. Rakennustyö on vielä osin kesken.
Kuopion kahden vuosipäivän messu radioitiin Yle Radio 1:llä. Piispa Riekkisen saarnasta jäi mieleeni erityisesti näkökulma, jonka mukaan lesken ropo ei olisikaan ollut täysin vapaaehtoista antamista. Uudessa testamentissa kuvattu kaiken antaminen olisi osoitus pakollisesta ja epäonnistuneesta verojärjestelmästä, jota Jeesus kritisoi. Jeesus tahtoi tilanteen nähdessään sanoa, ettei oikeudenmukaisessa yhteisössä kukaan joutuisi uhraamaan tällä tavoin kaikkea. Perinteisesti lesken ropo -tilannekuvaus on tulkittu esimerkkinä Paavalin mainitsemasta iloisesta antamisesta, jota Jumala rakastaa.
Kuopiossa itse kirkkorakennuksen ja järvisataman välinen yhteys on harvinaislaatuinen sekä eräs tyylikkäimpiä, selkeimipiä ja yhtenäisimpiä koko Suomessa. Tämä ulottuvuus antaa näkökulmaa Kuopion kirkkorakennuksen olemukseen ja ymmärtämiseen sekä kirkkopuiston maankäytöllisiin ratkaisuihin. Maisemallinen yhteys ja kulkuväylä kirkolta kunnostettuun järvisatamaan kulkee suurelta osin esplanadipuiston kaltaista reittiä. Väylä kuluu olennaisena osana kaupunkikeskustan matkailulliseen ydinväylään, joka kulkee rautatieasemalta kauppatorin ja kirkon kautta Kallaveden rannan järvisatamaan. Kirkko on tällä suorakulman sisältävällä yhteydellä kuin kulmakivi.
Kirkon ja järvisataman yhdistävä väylä on sivuasemassa esimerkiksi Lahdessa, jossa on suunnitteilla merkittäviä maankäytöllisiä uudistuksia keskustan ja järvisataman välille. Järvikaupungeista Savonlinnassa kirkon ja torialueen laiturien välinen suora väylä on jo nykyisin havaittavissa mutta jää muiden pääväylien varjoon. Joensuussa vastaava reitti on olemassa, mutta itse kirkko on ydinkeskustasta sivussa. Lappeenrannassa kirkon ja satamatorin välinen suhde muistuttaa Savonlinnan tilannetta. Mikkelissä ja Jyväskylässä yhtenäinen väylä sataman ja kirkon väliltä selkeästi puuttuu, ja Tampere kirkkoineen ja satamineen kuuluu tältä osin samaan sarjaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti