sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Perinteinen juna-aika

Helsinki-Turku -radalla nähdään kesän alettua yllättävä tarjonnan muutos. Perinteinen pikajunien kalusto tekee yhteysvälille paluun, ja näillä vaunuilla liikennöidään päivittäin iltavuoro pääkaupungista Turun satamaan ja takaisin. Tämä vaikuttaa Turun kaupunkikuvaan niin, että laivasatamassa voidaan jälleen havaita kaksi sinivaunuista junarunkoa hieman ennen kello yhdeksää.

Ic- ja Pendolino-junien välttelijöille on uutuuteen jyvitetty ainakin yksi merkittävä este. Kouvolasta saapuu taajamajunien yhteys Pasilaan vain yhdeksän minuuttia Turun pikajunan lähdön jälkeen. Lahdesta saavuttaessa jää Pasilassa vaihtoaikaa z-junalta 51 minuuttia ja Ic2-junalta 15 minuuttia. Riihimäen suunnan R-junalta jää vaihtoaikaa 33 minuuttia ja H-junalta kaksi minuuttia.

Lahti-Kerava -oikoradan avausta edeltäneen juna-aikakauden piirteitä liittyy parin kuukauden kuluttua myös Savo-Karjalan juniin. Lahden tasatunteihin painottuvista lähtöajoista joustetaan merkittävästi Itä-Suomesta saapuvien iltajunien osalta. Lopputulos muistuttaa oikorataa edeltänyttä vaihetta, jolloin Savo-Karjalasta tulevat vuorot lähtivät Lahdesta noin klo 21.30 ja 22.30 Helsinkiin.

Muutokset idän kaukojunien junien kulussa heijastuvat z-juniin illan myöhennettyinä lähtöaikoina. Samaan tapaan turvataan myös jotkut Kouvolan suunnan vaihtoyhteydet Lahti-Riihimäki -lähijuniin. Vr:n verkkoaikataulun mukaan osa Lahti-Riihimäki -lähijunista ei kuitenkaan odota idän kaukojunaa. Tällöin vaihtoehtona on matkustaa kahdella lähijunalla Lahdesta Riihimäelle Keravan kautta.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

Junakesä 2009

Eräiden ennakkotietojen mukaan Seinäjoki saisi kesän alkaessa ic2-junan yhteyden. Helsingistä noin klo 14 lähtevä ic2-173 jatkaisi matkaansa Tampereelta. Noin klo 21 Helsinkiin saapuvan ic2-182 -junan lähtöasema olisi Seinäjoki.

Uutuudella on yhteisiä piirteitä Lappeenrannan ic2-vuoron kanssa. Etelä-Karjalaan kyseinen junatyyppi on liikennöinyt kevääksi vaihtuneesta talvesta alkaen. Lappeenrannan Ic2-yhteyden avaus ja onnistuminen eivät kuitenkaan välttämättä liity Seinäjoen Ic2-kokeiluun. Kellonajoistaan johtuen vuoroilla on melko erilainen tehtävä.

173:n lähtöaika Helsingistä on siis noin klo 14 ja paluu 182-numerolla noin klo 21. Lappeenrannan Ic2-yhteyden lähtöaika on Helsingistä klo 12.12 ja paluu klo 18. 173/182 kulkee koko Tampere-Seinäjoki-Tampere osuuden alkuillan ruuhkahuipun tunneilla eli noin klo 16-19. Helsinki-Lappeenranta-Helsinki -Ic2-yhteydellä ruuhkahuippu sijoittuu tietääkseni paluun Kouvola-Helsinki -vaiheille. Merkittävin poikkeus taitaa olla perjantai ja arkipyhien aatot, jolloin Ic2-yhteys selkeästi tasoittaa vilkkainta matkustajaruuhkaa Lappeenrannasta Helsingin suuntaan.

Etelä-Karjalan Ic2-yhteyden käynnistämiseen liittyi se erikoisuus, että Lappeenranta on ollut harvinainen matkustajajunien pääteasema. Tältä kannalta Seinäjoen Ic2-yhteys ei merkitse uutta avausta. Helsinki-Lapua-Helsinki -Ic2 olisi uutuus, jonka luonne muistuttaisi vielä enemmän Lappeenrannan Ic2-yhteyttä. Lapualla kääntyvä Ic2-juna olisi linjassa myös aseman liikennemäärän kasvun kanssa. Paikkakunnalle lisättiin viime talvena tavallisten Ic-junien pysähdyksiä.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Radio maaliskuun menoliikenteessä

Suomen junakesän alkutahdit vihelletään tänä vuonna maamme itärajan takana. Venäjällä on käynnissä mittavia ratatöitä, joita nopeajunaliikenteen aloittaminen vaatii. Nämä heijastuvat Helsingin ja Moskovan välisen Tolstoi-junan kulkuun jo maaliskuun ja toukokuun välillä kuutena päivänä. Tällöin juna lähtee Helsingistä kolmisen tuntia tavallista aiemmin, joilloin vuorolle ehtii Lapista päiväjunalla ainoastaan Kajaanin kautta.

Lapin matkailuun vaikuttaa myös kesän maanantaiden poikkeusjärjestely, jossa Moskovan juna saapuu Helsinkiin noin kaksi tuntia tavallista aiemmin. Tämä avaa jatkoyhteydet kahdelle Rovaniemen päiväjunalle tavallisen yhden sijasta. Lisäksi kesän tiistaiden Helsinki-Pietari -junia on runsaasti peruttu. Nämä vuorot ovat vakiintuneesti Lapin yöjunien nopeita jatkoyhteyksiä.

Alkavaan viikonloppuun kuuluu sääennusteiden mukaan maamme laajoilla alueilla aurinkoista säätä. Tapahtumien tarjontaan kuuluvat Lahden kirjamessut, joissa sarjakuvat ovat tänä vuonna kunnianhimoisesti esillä. Kevätmarkkinat sijoittuvat lähipäivinä Pelloon ja Harjavaltaan sekä Marian markkinat Puumalaan.

Näissä puitteissa viikonlopun musiikkitarjonta käynnistyi keskinopeilla kappaleilla havaitsemissani Ylen maakuntaradioissa perjantain (20.3) klo 16:n uutisten jälkeen. Kaikki kahdeksan poimittua esitystä olivat kotimaisia tulkintoja, ja huomattava osa oli päivitettyjä uudelleenversioita.

Radio Novan klo 16.30:n uutisten ja sään jälkeen soi jääkiekon kotimaisten loppuotteluiden hengessä Europen Final Countdown. Seuraavana esittäjänä kuultiin Happoradiota, joka nähtiin lavalla kaksi viikkoa sitten Salpausselän kisoissa. Puolituntisen kolmas kappale sijoittui nopeudeltaan lähelle kahden edellisen keskinopeaa vauhtia. Kyseessä oli Roxetten Fading like a flower.

Iskelmän iltapäivässä soi klo 16.30 ensi viikon syntymäpäiväsankareihin lukeutuva Elton John, ja kappale oli nopea Crocodile Rock. Kaksi seuraavaa esitystä olivat vauhdiltaan keskinopeita. Kysessä olivat Juha Tapion tulkitsema Kaksi puuta ja Mestarien lämmittelemä Elämältä kaiken sain. Kaksi puuta -kappaleen tunnelmassa on paljon samoja piirteitä Novalla soineen Puhu äänellä jonka kuulen -esityksen kanssa. Ilmapiiri yhdisti Novalla ja Iskelmällä kuultuja puolituntisen kakkoskappaleita.

Ylen maakuntaradiot: klo 16.15-

Ylen Aikainen: Katri Helena: Ei kauniimpaa
Lahden Radio: Sakari Kuosmanen: Isoisän olkihattu
Tampereen Radio: Reijo Taipale: Minä uskon
Lapin Radio: Charles Plogman: Mitä vastaisit
Satakunnan Radio: Sami Pitkämö: Kun kerran suudeltiin
Etelä-Karjalan Radio: Pate Mustajärvi ja Hannu Palo: Vaitelias neljäs mies
Oulu Radio: Kirka: Surun pyyhit silmistäni
Radio Keski-Suomi: Isto Hiltunen: Jos elämä suo

Iskelmä: klo 16.30-16.45

Elton John: Crocodile Rock
Juha Tapio: Kaksi puuta
Mestarit areenalla: Elämältä kaiken sain

Nova: klo 16.30-16.45

Europe: Final countdown
Happoradio: Puhu äänellä jonka kuulen
Roxette: Fading like a flower

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Vanhan virkakannan messu

Helsingin Pohjois-Herttoniemeen sijoittuu sunnuntaisin evankelis-luterilaisten Opkon ja Raamattuopiston järjestämä Viinipuu-messu. Tilaisuuden jälkeen pidettiin eilen (15.3.09) tiedotuksellinen tuokio. Aiheena oli Opkon ja Raamattuopiston liittyminen joukkoon, joka järjestää vanhan virkakannan messun Agricolan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Alustavasti ennakoidaan, että Raamattuopisto liittyisi virallisesti tähän joukkoon jo kuluvan kevään aikana. Opkon liittyminen ajankohtineen on edelleen avoin kysymys.

Taustalla on projekti, jossa Helsingin seurakuntayhtymä on antanut suunnitteluhenkilöstölle kolmeksi vuodeksi kirkon ja vapaat kädet. Kyseessä on Agricolan kirkko, jolle pyritään vakiinnuttamaan selkeä ja tavoittava käyttötarkoitus. 1930-luvun funktionalistinen rakennus sijaitsee suhteellisen lähellä Helsingin muita pääkirkkoja.

Kolmen vuoden projektille antaa suotuisan lähtökohdan kirkon asema tuomasmessujen kotipaikkana. Lisäksi vanhan virkakannan messu on jo toimintana vakiintunut samalle sijainnille. Nyt tätä tilaisuutta pyritään laajentamaan. Aluksi aiotaan kasvattaa järjestävien yhteisöjen lukumäärää. Raamattuopiston ja Opkon mahdollista mukaantuloa saattaa seurata Kansanlähetyksen ja SLEY:n kaltaisten ryhmien liittyminen.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Arktinen hysteria

Birdlife Suomen tuorein lintutilanteen päivitys (11.3.09) kertoo lintujen kevätmuuton käynnistyneen maaliskuun alussa. Ensimmäisinä saapujina mainitaan töyhtöhyypät, mustavarikset, harmaalokit, telkät ja isokoskelot sekä yksittäinen ristisorsa. Raportin mukaan pöllöhavaintoja on kertynyt maaliskuun alussa Oulu-Joensuu -linjan eteläpuolelta poikkeuksellisen runsaasti, ja käpylinnun pesimäkauden kerrotaan päässeen vauhtiin.

Koneellisemman siivekkyyden alalla kevään merkkeihin kuuluvat lentoyhtiöiden kesäaikataulujen julkaisut ja hieman aiemmin maaliskuussa Arktinen Hysteria -päivät. Tämä vuosittainen ja Padasjoen Lentokerhon järjestämä tapahtuma käynnistyi eilisenä perjantaina (13.3.09) ja sijoittuu jälleen eteläiselle Päijänteelle. Jäätynyttä järveä voidaan kutsua maailman suurimmaksi lentokentäksi. Merkittyjä kiitoratoja on aurattu Padasjoen Laivarannan edustalle, jolla tänään lauantain iltapäivällä (14.3.09) nähtiin noin puolenkymmentä pienkonetta. Järvisatamaan oli ruokamyyntikojun pystyttänyt Nyystölän kyläyhdistys, tähtitieteen harrastus oli esillä Lahden Ursan toimesta, ja moottoriurheilua edusti näytteilleasettajana Padasjoen Moottoriurheiljat ry. Lisäksi rannassa palvelivat talviteloiltaan avattuina Laituri-kahvila ja M/s Elbatar -laiva keittokojun kera.

Pienkoneita ja riippuliitäjiä nähtiin ilmojen teillä tänä lauantaina myös Asikkalassa, jossa Padasjoen tavoin ovat kahvilat heräilemässä kesän saapumiseen. Vääksyn kanavan rantapaviljonki on avannut ovensa noin viikko sitten. Kanavan eteläpäädyssä ja linja-autoasemaa vastapäätä sijaitseva kioskimaisempi ravitsemusliike päättää talvitaukonsa ensi viikolla. Linja-autoaseman osalta on yllättävää, että aseman rakennukseen kuuluva kahvilatila näkyy edelleen odottavan tyhjillään uutta yrittäjää.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Omenalämäri

McDonaldsin ja Carrolsin kevätrullamainen omenapiirakka poistui Suomen markkinoilta jokunen vuosi sitten. Tilalle tuotiin kulttuurimme perinteisiä kahvileipiä kohtalaisen vähin äänin. Vastustavaa kansanliikettä ei tietääkseni perustettu. Kilpailevan piirakan menetti ainakin asikkalalaisen leipomon omenalämäri-niminen tuote, jonka rakenne, koko, pyöreän littana muoto ja taikinan suolainen häivähdys noudattelevat perinteisen lihapiirakan tyyliä. Täytteenä on omenaa kastikkeena ja kuutioina.

Omenapiirakan vaitelias leikkaaminen McDonaldsin ja Carrolsin valikoimasta on käänteinen ilmiö verrattuna tarjonnan muutoksiin vaikkapa jääkiekon kotoisessa liigassa. Tällä hetkellä kärkijoukkueet viettävät taukoa vielä muutaman päivän, minkä ansiosta laaja tiedotusvälineiden ja urheiluväen huomio kohdistuu häntäpään taisteluun. Meneillään on kamppailu liigassa säilymisestä ja pudotuspelipaikoista.

Kansamme siviilielämän pikaruualla ja omenalla on ainakin yksi merkittävä yhteys siihen liikuntakouluun, jolle läski on nykyisin pahin turvallisuusuhka. Tarinat kertovat maamme armeijan harjoitusleiristä, jossa evästarjonta ei täysin noudatellut ravintoympyrää. Ruokavarastossa oli jäljellä ainoastaan omenatäytteisiä hillomunkkeja ja makkaraa. Syntyi pirkanmaalaisten yhä tuntema pikaruoka, jossa hotdogin leipänä todellakin tarjotaan makea ja sokeripinnoitettu hillomunkki.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Arvioita tv-väittelystä

Hallituksen ja opposition väittely torstaina (5.3.-09) A-talk -ohjelmassa kuulosti järjen ja tunteen taistelulta. Tv:ssä nähdyn ja kuullun ottelun voitti hallitus eläkkeitä koskevine tavoitteineen, joiden perusteet olivat selkeästi ja johdonmukaisesti yksilöidyt. Opposition vastarinta tukeutui kentän laajaan kannatukseen. Vastaehdotuksena tarjottiin työelämän joustoja, joilla on viime laman jäljiltä auttamattomasti epävarmuutta ruokkiva kaiku.

Joustojen myönteisiin puoliin kuuluu työhyvinvoinnin kasvu yksilön elämäntilanteen ja kykyjen huomioinnin kautta. Kielteinen puoli olisi työelämän pelisääntöjen askel hallitsemattomaan suuntaan. Taloudellisen laman yhteydessä joustot saattaisivat luoda kaoottista ilmapiiriä yhteiskuntaan.

Suomen Yrittäjien edustus studiossa synnytti vaikutelman Kokoomuksen välillisestä osallistumisesta väittelyyn. Muutoin illan pääaihe on korostunut julkisuudessa keskustalaisten aloitteena ja taisteluna. Tätä hämmästeltiin myös perjantain (6.3.-09) Helsingin Sanomien Välihuomio-kolmunissa, jossa päätellään keskustan haastaneen näytöstyyliin palkansaajajärjestöt. Kirjoituksessa väitetään ilman konditionaalia, että eläkeiän nosto on hallituksen yhteinen ja yksimielinen päätös eikä Koillismaan latujen innoittama oivallus.

torstai 5. maaliskuuta 2009

A-talk: hallitus vs. oppositio

Eläkeikään kaavaillut muutokset olivat pääaiheena tänään (5.3.-09) Ylen Tv1:n A-talk -ohjelmassa, jossa keskustelivat hallituksen, Sdp:n, Toimihenkilöunionin ja Suomen Yrittäjien johtajat. Osapuolia yhdisti työurien pidentämisen tavoite. Väistämättömäksi mainittiin joko verojen korotus, etujen leikkaus tai työllisyyden edistäminen työuria pidentäen. Kolmesta vaihtoehdosta kaikki keskustelijat kannattivat jälkimmäistä. Osapuolet olivat yksimieliset tarpeesta kehittää työhyvinvointia ja tervehdyttää huoltosuhdetta työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolisten välillä. Kaikki näkivät myös taustalla vaikuttavan niin sanotun sosiaalitupon onnistuneena ratkaisuna.

Opposition edustajat toivat esille kenttätason valmiuden yleislakkoon ja vastarinnan vakavan mielialan. Kriisillä mainittiin olevan taloudellinen, työllisyyspoliittinen ja laaja yhteiskunnallinen luonne. Hallituksen valmistelema eläkepäätös nähdään oppositiossa sosiaalitupon rikkomisena ja suurena virheenä, jonka korjausta vaaditaan myös eduskunnassa välikysymyksellä. Eläkejärjestelmää laajasti rahoittaville työntekijöiden ja työnantajien yhteisöille vaadittiin oikeus osallistua eläkehankkeesta päättämiseen.

Hallituksen taholta eläkepäätöksen vaikuttimina nähdään yleisen talouskehityksen ohella edellä mainitun huoltosuhteen heikkeneminen. Ay-liikkeen reaktio hankkeeseen koetaan vääräksi. A-talk –ohjelmassa ilmaistiin hallituksen toive päästä kiistassa neuvotteluratkaisuun. Suomen Yrittäjien edustaja korosti yhteisönsä valmiutta osallistua tähän neuvotteluun ja laajemmin muihinkin työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin. Yhteisön puuttuminen sosiaalitupon osapuolten joukosta tuli keskustelussa esille.

Opposition edustajat vakuuttivat, ettei mitään työtaisteluvaihtoehtoa ole suljettu tällä hetkellä pois. Vuonna 2005 uudistettuun eläkejärjestelmään on oltu osapuolen taholla tyytyväisiä ja sitoutuneita. Oppositiossa ja työntekijäpuolella ennakoidaan laajaa eläkkeelle pakenemista, mikäli hallituksen ehdotus toteutuu. Eläkehanke nähdään oppositiossa hallituksen neuvottelutapojen merkittävänä muutoksena kolmikannan yhteistyöstä sanelupolitiikan suuntaan.

Valtioneuvoston taholta korostettiin hallituksen oikeutta aloitteellisuuteen ja omiin kantoihin sekä laajaa jatkovalmistelua, johon eläkehanke viedään. Hallituksen puolelta mainittiin, ettei hanke koske työkyvyttömyyseläkeläisiä. Työnantajia muistutettiin lyhyen perspektiivin virheellisyydestä pitkän aikavälin ongelmaan. Tällä tarkoitettiin innokkuutta siirtää työntekijöitä ennenaikaisesti eläkkeelle. Ongelmaksi voi seuraavalla vuosikymmenellä muodostua korvaavan työvoiman löytäminen johtuen maamme ikärakenteen kehityksestä.

Napit vastakkain

Yle Radio 1:ssä kuultiin eilen (4.3.-09) Napit vastakkain -väittely, johon osallistuivat Ylen ja Sanoma Newsin toimitusjohtajat. Ohjelma on kuultavissa myös Yle-areenassa. Keskustelussa korostui moniarvoisen uutistarjonnan pyrkimys, jonka tavoitetila on aito uutistoimitusten välinen kilpailu. Merkittävänä käänteenä mainittiin Ylen kahden vuoden takainen irtautuminen STT:n asiakkuudesta, jolloin Yle lisäsi omaa uutisten tuotantoaan.

Väittelyssä tuli myös esille Ylen pyrkimys tarjota maksuttomasti uutistarjontaansa kaupallisten toimijoiden käyttöön. Tavoite voidaan tulkita paluuaskeleeksi moniarvoisuudesta. Hankkeen vastustajat pelkäävät ilmaisen uutisjakelun johtavan toimittajien vähentämisiin kilpailevissa uutistoimituksissa. Ylen puolella ennakoidaan, että kilpailevissa uutistoimituksissa aiheutuisi lähinnä toimenkuvien muutoksia. Uutisten perustuotannosta siirtyisi työvoimaa muuhun sisällön tuotantoon. Väittelyssä mainittiin myös Ylen pyrkimys hoitaa STT:n yöpäivystys.

Yle aikoo tulevaisuudessa ostaa 20 prosenttia toimitetuista radio-ohjelmistaan yksityisiltä ja riippumattomilta toimijoilta. Väittelyssä ennakoitiin, että toteutuessaan tavoite kehittäisi Suomen kaupallista radiotoimintaa. Alalle syntyisi uusi liiketoiminnan osa.

Siirtoajo

Pop-musiikin instrumentaalit kappaleet muistuttavat joukkoliikenteessä havaittavia kaluston siirtoajoja. Sanoittamaton jazz ja viihdemusiikki siivittävät tehokkaasti radion ohjelmavirtaa kohti tasatunnin uutisia. Linja-autojen matkustajattomat siirtoajot puolestaan kuuluvat suomalaisten kaupunkien paikallisliikenteessä päivittäiseen katukuvaan.

Joukkoliikenteen harrastajan kannalta Suomen kiinnostavimpiin siirtoajoihin kuuluvat museojunien ja -vetureiden harvinaiset liikkeet rataverkolla sekä sinisten pikajunavaunujen ja tsekkiläisten kiskobussien huoltomatkat maakunnista Helsingin Ilmalaan. Teknisesti on mahdollista myös pendolino-yksiköiden kuljettaminen Oulun ja Kajaanin välisellä rataosuudella, jolla junatyyppi ei aikataulun mukaisesti liikennöi.

Kirkkovuoden kulussa olemme edenneet pääsiäistä edeltävään paaston aikaan, joka voi ihmisen elämässä olla sanattoman laulun ja siirtoajon kaltainen vaihe. Raamattu ja kirkollinen perinne antavat suuntaa hiljaisten viikkojen merkitykselle ja viettämiselle. Aidon paaston ytimeen kuuluu kuitenkin pyhiä ja ihmisen ymmärryksen ylittäviä salaisuuksia. Samaan tapaan pyhät salaisuudet kuuluvat elävän uskon, ehtoollisen ja kasteen määritelmiin. Jumalan salattu pyhyys on niin merkittävä uskon, ehtoollisen, kasteen ja paaston osa, että näiden määritelmät jäävät ihmisen järkeilyn tuloksena aina avoimiksi.

Raamatussa ihmiselle on kuitenkin annettu riittävät eväät Jumalan kohtamiselle, syyllisyydestä vapautumiselle ja rauhan löytämiselle. Nämä ovat harmaaseen graniittiin hakattuja päämääriä aidossa paastossa, joka voi lisäksi olla värikäs ja vivahteikas tutkimusmatka hengellisiin kysymyksiin, omaan elämään ja ympäröiviin ilmiöihin.