keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Virsivalintoja

Itsenäisyyspäivän ekumeenisen tv- ja radiomessun ennakkotiedot ovat jo nähtävillä Yle Radio 1:n verkkosivuilla. Virret ovat tällä kertaa: 462 (Soi kunniaksi Luojan), 584 (Suomalainen rukous), 5 (Te laaksot, notkot, nouskaa) ja 579 (Oi Herra, korkein valtiaamme). Näiden sävellajit ovat virsikirjassa: d-molli, F-duuri, F-duuri ja B-duuri. Melko samoilla soinnuilla liikutaan koko virsinelikossa, koska F-duuri ja d-molli ovat toistensa rinnakkaissävellajeja, ja kun B-duuri kuuluu F-duurin kolmisointuun.

Sävellaji merkitsee paljon muutakin kuin sävelkorkeutta ja teknisiä kysymyksiä. Kullakin sävellajilla on erityislaatuinen sointi, jolla on merkittävä vaikutus musiikkiesityksen luonteeseen. Edellä mainitut d-molli, F-duuri ja B-duuri ovat kaikki pehmeäsointisia ja herkkätunnelmaisia sävellajeja. Näin muodostuu kontrasti, kun säestämässä on Helsingin tuomiokirkon urkujen dynaaminen, syvällinen ja kirkassävyinen sointi. Lisäksi laulamista vahvistaa kuorojen yhteistoiminta, ja ennakkotietojen mukaan sellomusiikkiakin sisältyy messuun.

Virsien tahtilajit ovat 4/4, 4/4, 6/4 ja 3/4, jolloin tasapainoista vaihtelua on tältä osin tarjolla. Neljä virttä ovat sikäli melko uniikkeja, että ainoastaan päätösvirrestä on virsikirjassa toinen sanoitus. Numeroltaan virsi on 369 ja alkaa sanoin "Nyt päivä laskee, pilvi peittää". Tätä ajatuksellista reittiä kaikkiin messun virsiin liittyy voimakkaasti luontoaihe, joka suuntaa ajatuksia Suomemme ohella kohti seuraavana päivänä alkavaa Kööpenhaminan huippukokousta. Päätösvirren kajahtaessa lienee YLE:n satelliittiauto jo vähintään Skånen maisemissa.

maanantai 23. marraskuuta 2009

COP15 - EU valmistautuu

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki MTV3:n Huomenta Suomessa 23.11.-09 klo 6.52:

Haastattelun keskeinen sisältö:

EU-ympäristöministerien kokous on alkamassa. Tässä kokouksessa EU:n tavoite on luoda strateginen asetelma Kööpenhaminaan ja tarkastella yksittäisten aiheiden sijasta kokonaisuuksia. EU:n tavoite on tällä hetkellä, että kaikilta valtioilta saadaan YK:n ilmastokokouksessa riittävän kunnianhimoiset päästötavoitteet.

Poliittinen läpimurto joulukuussa nähdään vielä mahdollisena. Tärkeää on, että Kööpenhaminassa päästään keskeisistä asioista numerotavoitteisiin, joiden pohjalta neuvotellaan myöhemmin kansainvälinen sopimus. Yhdysvaltojen osalta on merkittävää, että maa pystyy vähentämään päästöjään rahallakin.

Kööpenhaminassa onnistumisen ratkaisee poliittinen tahto. Jos kokous epäonnistuu, jatketaan kansainvälisiä neuvotteluja. Yleismaailmallinen ja poliittinen käänne suhtautumisessa ilmastoasioihin on kuitenkin jo tapahtunut.

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Adventin odotusta laduilla ja asemilla

Radio Suomen klo 16:n jälkeinen musiikkitarjonta käynnistyi tänä sunnuntaina Samuli Edelmannin esittämällä Yön valot -kappaleella. Sävelmä tuo mieleen talvisen valtatien tunnelman valoineen ja ohikiitävine autoineen. Laulun sanoissa jo varovasti mainitaan joulukellojen sointi, ja kappaleelle on ansaitusti vakiintunut oma paikkansa radion jouluajan soittolistoilla.

Kappaletta edelsi Urheiluradion 3-minuuttinen, jonka aiheet sijoittuivat lähes kokonaan Lappiin. Saman tyyppinen on ollut urheiluradion kattaus koko viime päivät. Lapin talviurheilun huippuviikonlopussa on nimittäin kilpailtu samaan aikaan alppihiihdon maailmancupia Levillä, maastohiihdossa FIS-tasolla Muoniossa ja yhdistetyssä kansainvälisesti Ounasvaaralla. Lisäksi mäkihyppääjien maajoukkue - Janne Ahosen kera - on leiriytynyt Ounasvaaralle.

Levin alppihiihdot televisioitiin Mtv3:n kanavalla suorina lähetyksinä. Ylen tv-kanavilla yhtiön säästökuuri heijastui tähän viikonloppuun. Lapin neljä kisatapahtumaa uutisoitiin Urheiluruutu-painotteisesti ja ilman erikoislähetyksiä. Tästä johtuen Ylen radioilla on kustannustehokkaana viestimenä ollut poikkeuksellisen merkittävä tiedonvälittäjän tehtävä Lapin talviurheilun superviikonvaihteessa.

Keinolumeen painottuvalla ensilumella on siis Lapissa jo hiihdetty, mutta pelkkä luonnonlumi ei Rovaniemellä taida vielä hiihtämiseen riittää. Kaupungin katukuvassa lumi antaa valoisuutta, vaikka jouluvaloja on vielä ripusteltu säästellen. Perinteisiä seudun alkutalven merkkejä ovat Rovajärven sotilasjunat, joista ainakin kaksi on jo ohittanut rautatieaseman ja Kemijoen sillat. Sotilasjunien ohella Rovaniemellä saatetaan lähipäivinä nähdä Finnair-lakon aiheuttamia lisäjunia siviilipuolella. Liikenneruuhkaa taitaa olla tulossa Pohjanmaan radalle.

Reipasvauhtinen tekemisen meininki ja myönteinen kiire siis leimaavat tällä hetkellä Rovaniemen alkutalven tunnelmaa. Itse ajattelen, että tänne marraskuun lopulle kannattaisi oikein tietoisesti sijoittaa kaikki joulun kiirehtiminen. Toimelias ajanjakso huipentuisi luontevasti 1. adventtiin, jonka monissa virsissä marssilaulun kaiku kuljettaa ajatuksia Pariisin Riemukaaren kautta sotilasparaatin mukana. Kirkkovuoden alettua on talvipäivän seisaus jo saalistusetäisyydellä, ja vuoden pimeimpiä päiviä tuntuu luontevalta ihmetellä hiljaisuudesta käsin.

torstai 5. marraskuuta 2009

Heinolan pikavuoroliikenne

Talviajan käynnistyminen näkyi itäisen Hämeen yössä poikkeuksellisena asetelmana, jossa Helsingin ja Rovaniemen väliset pikavuorot poikkesivat Heinolan Tähtihoville tunniksi. Lisäksi Helsingin, Kajaanin ja Oulun väliset pikavuorot odottelivat samoihin aikoihin Heinolassa tunnin. Asetelma muistuttaa neljän yöjunan kohtaamisia Pieksämäellä ennen oikoradan aikakautta. Tuolloin joka yö läntisessä Savossa kohtasivat Helsingin ja Kainuun sekä Turun ja Joensuun väliset junat.

Heinolan Teboil Tähtihoville olisi aamuyössä ollut SOK:laisempi vaihtoehto vielä alkusyksynä, jolloin Heinolan ABC-yöhuoltamon aukioloksi kavennettiin klo 6-24. Muutoksen syy lienee se, ettei kysyntä riitä kannattavaan yöliiketoimintaan lähekkäisillä Teboilin ja ABC:n liikenneasemilla. Sok-Hämeenmaa toisaalta aikoo laajentaa Heinolan Vierumäellä Saleaan lähes kaksikertaisiin neliöihin nykyisestä. 400:sta neliöstä aiotaan laajentaa noin 800:n neliöön, kertoi ESS:n verkkouutinen lokakuun puolivälissä.

Kauppa- ja ravitsemuspalveluiden painopiste on siis aavistuksen siirtymässä kaupungin eteläreunan voitoksi - etenkin, kun vielä huomioidaan Vierumäen Urheiluopistolla meneillään olevat rakennushankkeet. Linja-autojen pikavuoroliikenteessä Heinolan pohjoinen laita on kuitenkin viime aikoina vahvistunut. Syksyn aikana kaupungin pohjoisreunalla sijaitseva Vahteriston kylä on saanut nelostielle oman pikavuoropysäkin, jota erityisesti Pääsinniemen kyläläiset olivat ajaneet. Toisaalta Heinolan kirkonkylän pikavuoropysäkki on viime kuukausina lakkautettu, mikä hieman supistaa linja-autojen palvelutarjontaa Heinolan pohjoisella puoliskolla.

Yritin syksyn aikana googlata tietoa Heinolan kirkonkylän pikavuoropysäkin lakkauttamisesta, ja jäljet johtivat pian Itä-Suomen lääninhallituksen Mikkelin kaupungille tekemään lausuntopyyntöön keväältä 2006. Asiakirjan pääaihe oli pyrkimys jakaa Mikkelin ja Heinolan väliset pikavuorot Mikkelin Rantakylän kautta kulkeviin ja ohitustietä kulkeviin. Sivuaiheena Heinolan kirkonkyläkin mainittiin usean kerran. Ilmi kävi pikavuoropysäkin vähäinen käyttö niillä harvoilla Mikkelin pikavuoroilla, jotka Lusin moottoritien sijasta vielä ajettiin Heinolan kirkonkylän kautta.

Heinolan kirkonkylän pikavuoropysäkki oli merkittävämpi Kouvolan ja Heinolan sekä samalla Jyväskylän ja Kotkan välisien vuorojen kannalta. Nämähän joka tapauksessa liikennöidään Heinolan kirkonkylän kautta. Nyt siis ajetaan pysähtymättä.

Kauppapalveluiden painopisteiden muutoksesta huolimatta kannatan pikavuoropysäkin perustamista Heinolan ABC:n kulmille Vuohkallion kaupunginosaan, jonka liittymissä nelostien pikavuorot joutuvat joka tapauksessa ajamaan kaupunkinopeuksia. Alue sijaitsee suhteellisen lähellä Heinolan kirkonkylää, josta pikavuoropysäkki on lakkautettu. Vuohkallion pikavuoropysäkin avulla voitaisiin lisätä nopeita Mikkelin ja Helsingin välisiä yhteyksiä, jotka jättävät Heinolan ja Lahden keskustat kokonaan väliin. Vuohkalliossa olisi vaihtoyhteys Heinolan keskustaan, Lahteen ja Kouvolan suuntaan.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Keskustelua kannabiksesta

Lahtelais-hollolalaisen Pasiradion perjantailähetys tuli 30. lokakuuta poikkeuksellisesti paikasta x. Syy järjestelyyn oli keskustelu kannabiksesta, joka oli illan aihe. Ohjelmassa korostettiin alkoholin vaarallisuutta suhteessa kannabikseen ja vaadittiin kannabiksen laillistamista Hollannin malliin.

Suhtaudun kielteisesti kannabiksen laillistamiseen. En osaa myöskään varauksetta hyväksyä alkoholin ja kannabiksen vastakkainasettelua jälkimmäisen voitoksi. Raamatussa Saarnaajan kirjassa selkeästi todetaan: Syö leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi. (Saarn. 9:7) Luterilaisena kristittynä uskon Raamatun puhuvan totta tässäkin asiassa.

Alkoholilla on vuosituhantinen erityisasema suhteessa kannabikseen siis suoraan Raamatun sanallisen ilmoituksen nojalla. Kannabiksen ja alkoholin välinen merkittävä ero on siinä, että alkoholi tuotetaan ravintokasveista, jotka muutenkin ovat ihmisen ravintoa. Oluen, viinin ja viinan raaka-aineita ovat vilja, hedelmät, marjat jne. Luomakunnan todellisuudesta voidaan päättellä, ettei ihmisen tarvitse kovin tarkasti varoa valmiiksi puussa käyneitä hedelmiä, jotka jo sisältävät alkoholia. Eläimillekin ne lienee tarkoitettu ravinnoksi, ja onpa hedelmistä päihtynyt hirvikin päätynyt otsikoihin.

Raamatun Sanan ja luomakunnan todellisuuden perusteella alkoholilla on siis etuasema suhteessa muihin päihteisiin. Syytä on mainita myös Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko, jossa Hän muutti veden viiniksi - eikä muuttanut viiniä vedeksi. Lisäksi Jeesus asetti ehtoollisen, eikä mistään voida päätellä viinin olleen alkoholitonta.

Luomiskertomuksessa ihminen asetettiin viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa. Tällä perusteella on suhtauduttava myönteisesti - ja suorastaan siunaten - tutkimustyöhön, jossa ihmiselle kehitetään lääke- ja hyötykasveja. Tutkimusten tuottama lääke voi olla valtavan kallisarvoinen lahja monelle ihmiselle.

Pasiradiossa on käyty kannabiskeskustelua, jossa pääpainona on ollut päihteen viihdekäyttö. Viihdekäytön ongelmana on se, ettei kannabiksen käytön tarkoitusta voida täsmällisesti määrittää. On vaikeaa määritellä viihdekäytön hyöty ja tavoite. Nämä pitäisi määritellä, jotta tieteelliselle keskustelulle ja tutkimustyölle saadaan edes lähtökohtia.