lauantai 4. syyskuuta 2010

Sundsvall-Tukholma

Lauantai-iltana kuuden tienoilla matka Uumajasta etelään jatkui jälleen kaksikerrosautolla sekä tiiviisti nelostiellä. Matka Sundsvalliin kesti nelisen tuntia. Sykähdyttävimpiin maisemiin kuului Örnsköldsvikin alppikylämäinen kaupunki ja Ångermanjoen ylitys Höga kusten -siltaa, joka on Skandinavian toiseksi pisin riippusilta.

Sundsvallissa oli aistittavissa mannereurooppalaista suurkaupungin tunnelmaa ja hieman välimerellistäkin ilmapiiriä. Illan hämärryttyä katu- ja pihavaloja loisti suhteellisen korkeilta mäenrinteiltä kaupunkiin. Sundsvall on yleisilmeeltään Tukholman kaltainen merenlahtikaupunki mäkimaisemineen.

Reilut pari tuntia kaupunkia kierrettyäni alkoi bussimatka kohti Tukholmaa hieman puolenyön jälkeen. Kyseessä oli Ybuss-yhtiön vuoro yksikerroksisella kalustolla. Suuri osa matkustajista jäi viiden tienoilla Arlandan lentokentälle. Noin puoli tuntia myöhemmin saavuimme Tukholman kesätunnelmiin, josta illalla matkani jatkui laivalla aamuksi Turkuun.

Skellefteå-Uumaja

Parin tunnin bussimatka Luulajasta keskipäiväksi Skellefteåån taittui jälleen Veolian kaksikerroskalustolla. Matkustusmukavuudessa ei ollut moitittavaa. Suomessakin samanlainen kalusto olisi mielekäs perusvaltatietä kulkevalla vilkasliikenteisellä reitillä, jolla pysähdellään melko harvoin. Yleisesti pika- ja vakiovuoroja tulisi kehittää yhä matalalattiaisempaan suuntaan.

Nelostie kulkee Skellefteåssa keskeltä kaupungin läpi Savonlinnan nykyisellä tavalla. Skellefteå on Luulajaa selkeämmin joenrantakaupunki. Kauppatorilla ja lähikortteleissa oli puolilta päivin runsaasti kansaa, kauppiaita ja vaalikojuja. Parlamenttivaalit lähestyvät Ruotsissa. Kauppakujineen Skellefteå on Rovaniemen näköinen paikkakunta, ja kaupunkien kirkoissakin on paljon samaa. Rovaniemen kehittämiseen kannattaisi mannermaisia virikkeitä ammentaa Skellefteåsta.

Reilun tunnin kaupunkikierroksen jälkeen oli matkakalustona vuorossa yksikerroksinen vakiovuoroauto. Skellefteån ja Uumajan välinen reitti ajettiin suomalaisen seututien tasoista väylää, jonka tienumero on 364. Maisemiin kuului Suomen Lapin kaltaisia tuntureita, järviä ja asumattomia erämaita. Norlannin sisämaassa reitiltä oli enimmillään noin 50 kilometriä matkaa rannikolle. Noin neljän tienoilla saavuimme Uumajaan.

Uumajassa linja-autoaseman ja asemanseudun yleisilme on suurkaupunkimainen. Sekä valtatie E4 että E12 ja kaupunkiraidemainen ratayhteys kulkevat keskeltä kaupungin läpi. Uumaja on mannereurooppalaisen ja arktisen kaupungin yhdistelmä, jonka katukuvassa runsas koivujen määrä korostaa arktisuutta.

Luulaja

Pohjoisen Skandinavian kaupungiksi Luulaja on yleisilmeeltään yllättävän mannereurooppalainen ja Tukholman tyyppinen. Mannereurooppalainen on erityisesti ydinkeskustan rakennuskanta, ja Tukholman kaltainen on luonnonmaisema, jossa Luulajan kaupunkia reunustaa merenlahden ja jokisuiston välimuoto. Luterilainen kirkkorakennus viestii selkeästi, että Euroopan pohjoisemmalla puoliskolla ollaan. Muutoin kaupunkimaiseman voisi sijoittaa katolilaisellekin seudulle.

Kahdeksan tienoilla Luulajaan saapuessani oli kaduilla vain harvoja muita liikkeellä. Suomelle tyypillinen lauantaiaamun väenpaljous kauppatoreilla ei näköjään kuulu paikkakunnan kaupunkikulttuuriin. Storgatan-pääkadun aamutunnelma on yllättävän ranskalainenkin, nimittäin liikkeistä ensimmäisinä olivat avoinna bureau de tabac -tyyppiset myymälät. Bureau de tabac kuuluu Ranskassa kaupunkien katukuvaan ja tarkoittaa valintamyymälän näköistä lehtikioskia, jossa on tarjolla sanoma- ja aikakauslehtiä, savukkeita ja makeisia. Luulajassa liikkeet kauppasivat myös tuoreita voisarvia ja korvapuusteja.

Luulajassa kapeahkon ja arvokkaan pääkadun lähistöllä sijaitsee kaksi venesatamaa, ja näissä on yllättävää yhdennäköisyyttä Helsingin Ullanlinnan ja Eiranrannan sekä Lahden järvisataman kanssa. Kaupungin näyttämötaiteella on vankka jalansija pohjoisemmassa venesatamassa. Luulaja on myös merkittävä rautatiekaupunki, josta on suora junayhteys Kiirunaan ja Norjan Narvikiin. Vähintäänkin kauttakulun merkeissä aion vielä täydentää Luulajan aamuvierailuani, josta kymmenen paikkeilla matkani jatkui Skellefteån suuntaan.

Haaparanta-Luulaja

Elokuun viimeinen lauantai oli jo valjennut viiden tienoilla, ja bussivuoro Luulajaan oli pian lähdössä. Haaparannan matkahuollon pihaan kaartoi Veolian kaksikerroksinen autotyyppi, jossa oli liikemiesluokkakin tarjolla. Nelostielle päästyämme kaikesta ympärillä huomasi, että ulkomailla ollaan. Liikennemerkit ovat Ruotsissa lähes samat, mutta kirjasinmalleissa ja sävyissä on eroja. Nelostien maisema ennen Luulajaa on yllättävän asumatonta seutua verrattuna Tornion, Kemin ja Oulun väliseen matkaan.

Norlannin rannikkolinja -nimellä kulkevaa pikavuoroa liikennöitiin siis Veolian kalustolla. Ranskalaisyhtiö imagollaan muistuttaa elintarvikejätti Danonea, NRJ-radiota ja liikennevalmistaja Alstomia, joiden juuret juontuvat samaan valtioon. Veoliaan liittyy tehokkuuden, riippumattomuuden ja järkevyyden vaikutelma, jossa paikkakuntia ja maakuntia palvellaan sitoutumatta alueeseen. Imago on Koiviston Auton ja Savonlinjan vastakohta alueellisen sitoutumattomuuden osalta, mutta muistuttaa Paunun ja Länsilinjan yritysvaikutelmia. Tampereen kaupunkiin sitoutunut liikennelaitos osittain tuottaa Paunulle ja Länsilinjalle itsenäisyyden ja riippumattomuuden imagon, joka heijastuu kauas Pirkanmaan rajojen yli.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Tornio-Haaparanta

Matkustin vakiovuorolla Kemistä Tornion kautta Haaparantaan, jossa pääsin huoltoasemalla lunastamaan Ruotsissa tarvittavia matkalippuja. Vr:n Rovaniemen lipunmyynnistä ei voinut noutaa Ruotsin valtiorautatie SJ:n kautta varattuja juna- ja bussilippuja, mikä tuntuu vaikealta käsittää. Euroopan Unionin nauttima kiinnostavuus ja arvonanto edellyttävät, että tällaiset kansainvälisen matkailun peruspalvelut ovat joustavasti saatavilla Vr:n lipunmyynneissä ja lippuautomaateissa. Toivon koko EU:n kattavaa asetusta tai direktiiviä, joka velvoittaa rautatieyhtiöt tehokkaaseen kansainvälisten lippujen kauppaan.

Lippujen hankinnan ja evästauon jälkeen jäi vielä nelisen tuntia vaihtoväliä Luulajan bussin lähtöön. Haaparantaan olin tutustunut pari päivää aiemmin, ja tuolloin valoisana päiväaikana täytyi valtiorajan tienviittaa nelostiellä oikein etsiä. Pimeässä rajat erottuvat toisinaan selvemmin, ja puheena oleva valtioraja on tällainen. Sininen valojuova maantiesillalla toimi selkeänä rajamerkkinä elokuun hämärtyneessä yössä.

Kemi on merenrantakaupunki, mutta Tornion keskusta on joenrantakaupunkia, vaikka merenrannikko sijaitseekin lähellä. Torniojoen kaupunkimaisema Tornion keskustan kohdalla muistuttaa Rovaniemen Ounaskosken ympäristöä siltoineen, rakennuksineen ja maastoineen. Korkean tornitalon mallinen kaupungintalo toimii linja-autoaseman mainiona maamerkkinä Kemissä ja Torniossa, kun taas Rovaniemellä kaupungintalo on matalampi, laaja-alaisempi ja usealle virastosiivelle levittäytyvä hallinto- ja kulttuurikeskuksen osa.

Tornion ja Haaparannan välille on hahmottunut rajakaupungin alue, johon Ruotsin puolella kuuluu perusmallinen Ikea Rovaniemen Arktikumin sijaintia muistuttavassa ympäristössä. Suomen puolella rajakaupunkiin kuuluu Rajalla-kauppakeskus, joka on yllättävän harmaa sekä väriltään että muotoilultaan. Rajakaupungin länsipuolella sijaitsee Haaparannan keskusta, jonka ydin on saksalaistunnelmainen raatihuoneen tori. Keskustaajamassa tyypillinen asuinrakennus on kuutiomainen, harjakattoinen, puinen ja suuren omakotitalon näköinen pienkerrostalo, jotka ovat harvinaisia Suomessa.

Haaparannan puolella ruokakaupat tarjoavat yllättävän erilaiset tuotteiden valikoimat, pakkaustavat ja grafiikat verrattuna Suomen kauppoihin. Suomalainen elintarvikkeiden myynti vähittäiskaupassa, pikaruokaloissa ja ravintoloissa korostaa puhtaita raaka-aineita, mutta ruotsalaiset painottavat ruokavalikoiman runsautta hieman amerikkalaiseen sävyyn. Suomalainen suhtautuminen ruokaan on Haaparannasta katsottuna melko mannereurooppalainen.

torstai 2. syyskuuta 2010

Kemi-Tornio

Kello yhden tienoilla Veljekset Salmelan vakiovuoro kaartaa Kemin linja-autoaseman pihalle. Kyseessä on Suomen suosituimman junan eli ic55:n jatkoyhteys Oulusta Tornioon, joka vielä muutama vuosi sitten jatkoi Kemistä Rovaniemelle. Tornioon menijöiden piti tuolloin vaihtaa Kemissä autoa. Viimeisin talouslama karsi Rovaniemeltä sekä yölennot että Suomen suosituimman junan jatkoyhteyden.

Oulun, Kemin, Tornion ja Haaparannan välinen vakiovuoro otti minut kyytiin. Kanssamatkustajia oli vähän, mutta rahtia oli liikkeellä paljon. Kalustona oli autotyyppi, joka 80-luvulla oli yleisemmin paikallis- ja seutuliikenteen käytössä. Vailla teknistä koulutusta ihmettelen toisinaan, kuinka näillä Salmelan retroautoilla saa vielä liikennöidä. Toisaalta nämä retroautot tuovat muistoja ja edustavat liikenteen historiaa kiehtovalla tavalla. Yhteisöllistä huumoriakin sisältyy asetelmaan, jossa kahden EU-valtion rajaliikennettä hoidetaan suomettumisen kauden kalustolla. Salmelan retroauton saapuminen Haaparannan bussiasemalle on tunnelmaltaan kuin 70-luvun valokuva, jossa Finnairin Dc-9 kerää matkustajia kyytiinsä Moskovan lentokentällä.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Matkailijan Kemi

Yöjunamme Rovaniemeltä saapui Kemiin, ja vajaat kolme tuntia oli vaihtoväliä Veljekset Salmelan liikennöimälle Tornion vakiovuorolle. Koodi-niminen ravitsemusalan liike vaikutti järkivalinnalta odotuspaikaksi, jonka lehtinivaskasta valitsin Soundi-lehden viime syksyltä. Julkaisussa oli Kari Peitsamosta usean sivun haastattelu, jossa taiteilijan elämäntarinaa puitiin uskonratkaisua myöten. Uskonasioista oli puhetta vain lyhyessä artikkelin osassa, mutta Sana-lehden haastattelussa on taiteilija kertonut aiheesta laajemmin.

Ristiriitoja en löytänyt Soundi- ja Sana-lehtien artikkelien välillä. Soundissa taiteilija julistaa myös vasemmistolaisuuttaan ja vakuuttaa puoluekantansa säilyvän. Minusta on kunnioitettavaa ja tavoiteltavaa, että puoluekirjon koko värikartalle saadaan uskonsa tunnustavia Jeesuksen seuraajia. Esimerkiksi Ranskassa vallitsee protestanttien ja poliittisen vasemmiston välillä perinteinen yhteys.

"Uskonto on oopiumia kansalle" ei minusta myöskään ole protestanttiselle ja luterilaiselle uskolle vieras ajatus. Jeesus tuli maailmaan naulitsemaan ristille ihmisten tekemät Oy Uskonto Ab -rakennelmat, joilla ihminen koettaa omatekoisesti tulla vanhurskaaksi. Kokoonaan toinen asia on, että uskoontuloon liittyy kiitollisuudesta lähtevä tahto tehdä hyvää ja pidättäytyä pahuudesta. Tähän urakkaan taas ovat sekä osakeyhtiöt että virastot tarpeen.

Koodi-baarin jälkeen tein vielä kaupunkikierroksen merenrannan raittia myöten. Kemin rantakatu uusine kerrostaloineen muistuttaa jossain määrin Jyväskylän Lutakon kaupunginosaa, Helsingin Ruoholahtea ja Lahden Ankkurin aluetta. Meri oli tyyni ja syksyisen hämärä. Merimaisemaa reunustivat tehtaiden valot ja Kemikraaselin majakan välke Ajoksen suunnalla. Matkasuunnitelmassani oli tarjolla merimaisemia kahdelle seuraavaksi valkenevalle päivälle.

tiistai 31. elokuuta 2010

Rovaniemeltä maailmalle

Lapin pääkaupunki Rovaniemi tarjoaa monille ensimmäisen kosketuksen arktiseen ympäristöön. Esimerkiksi interrailaajille kaupungista on muualle Lappiin runsaasti jatkoyhteyksiä. Näiden odottelu muodostaa merkittävän osuuden Rovaniemen matkailusta.

Paluumatkalla tunturista tai kalastusjoelta Lapin pääkaupungissa saa jälleen tuntumaa kaupunkikulttuuriin, ja lappilaisuuttakin on vielä tarjolla. Rovaniemi siis varustaa matkailijaa sekä tunturiin ja kalastusjoelle että loppuunmyytyyn junaan ja kaupunkikohteen ruuhkatunnelmaan. Kolmas matkailun haaste on pyrkimys saada matkailijat viettämään Rovaniemellä hotelliöitä ja ravintolailtoja ohjelmapalvelujen ja ostoskierrosten kera.

Lapissa asuville Rovaniemi toimii porttina sekä koti- että ulkomaille. Reittilennot ulkomaille ovat perinteisesti perustuneet Finnairin ja Helsinki-Vantaan välityskykyyn. Yhteyden kilpailukyky on suhteellisen tehokas alueellisen tasavertaisuuden kannalta. Viideltä täytyy herätä niin Lahdessa, Tampereella kuin Rovaniemelläkin, mikäli Frankfurtiin tahdotaan kymmeneksi. Lisäksi kotimaan lento sisältyy usein ulkomaan reittilennon hintaan. Lentolipun hintaan sisältyviä bussilippuja esimerkiksi Lahteen ei tietääkseni nykyisin ole tarjolla.

Air Baltic on muuttanut Rovaniemen reittilentojen tarjontaa tuntuvasti kuluneena kesänä. Lapin pääkaupungista pääsee nyt ilman koneenvaihtoa Baltian keskuskentille, jotka tarjoavat jatkoyhteyksiäkin runsaan verkoston. Air Baltic on samalla tullut palauttaneeksi matkustajaliikenteen yölennot Rovaniemelle, josta viimeisin talouslama nämä oli karsinut.

Rovaniemen portteja maailmalle ovat myös bussivuorot Pohjois-Norjaan ja Venäjälle sekä Ruotsin ja Suomen lähes koko yhteiselle rajalle. Arkiviikolla Rovaniemeltä kulkee varhainen vakiovuoro Tornioon, josta Haaparannan kautta ehtii toisella bussilla aamupäiväksi Luulajaan ja keskipäiväksi Skellefteåån. Lisäksi Torniojoen molemmin puolin kulkee bussiliikennettä esimerkiksi Ylitornion suunnalle, josta päivämatkalainen pääsee vaikkapa Rovaniemelle suoraan takaisin.

Elokuun viimeisenä perjantaina kesän ulkomaanmatkani kohti Luulajaa, Uumajaa ja Tukholmaa alkoi Rovaniemeltä illalla. Ensiksi oli vuorossa noin tunnin ja 20 minuutin matka yöjunalla Rovaniemeltä Kemiin. Päivävaunussa oli rauhallista ja runsaasti tilaa, mikä on Lapin junissa kauniilla tavalla tyypillistä kesän ja syksyn matkailukausien rajalla.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Ace of base: All for you

Ruotsalaisyhtye Ace of Base on julkaissut All for you -nimisen singlen. Jotakin musiikillisesti yllättävämpää olisin odottanut. Kappaleessa on "It's a beautiful life" -hitin muunnelman aineksia. Uusi biisi on eräänlainen tilannekatsaus siihen, mihin yhtye edellisillä albumeillaan musiikillisesti jäi. Kappaleen yllättävyys ei ole lähelläkään "All that she wants", "The sign" ja "C'est la vie" -hittien tasoa.

Ei tässä mistään epäonnistumisesta ole kuitenkaan kysymys. Yhtyeeltä on luvassa uusi albumi, jonka luulen sisältävän yllättävämpiä sävelmiä. Nyt julkaistu kesähitti lienee vain lämmittelyä pop-musiikin uusien mestariteosten edellä. Toisaalta tämän singlen käyttötilanteissa - ravitsemusalan toimipaikoissa ja radiossa - tarvitaan muita lämmittelybiisejä, ennen kuin kappale kuulostaa mielekkäältä. Tämän biisin haluaisin kuulla matkalla Rovaniemeltä Sodankylään elokuisena ja aurinkoisena kesäaamuna.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Juhannuspuhe

Kristillisten kesäjuhlien kausi alkoi minulla juhannuksena Keuruulla. Osallistuin toista kertaa helluntailaisten konferenssiin. Ensi vierailullani viime vuonna jäin ehdottomasti koukkuun tapahtuman ilmapiiriin ja tunnelmaan. Keuruun juhannuksesta taitaa minullekin tulla ainakin melko säännöllinen perinne.

Juhannuksena me kristityt muistamme Johannes Kastajaa, joka Raamatun välityksellä antaa väkevän esikuvan tien valmistamisesta ja sydänten raivaamisesta Kristukselle. Hän sai lopulta maksaa hengellään uskostaan ja kutsumuksestaan. Kun otamme Jumalalta vastaan kaiken hyvän, totta kai meidän on otettava myös paha. Tämä Jobin kirjan ajatus kuvaa sitä kristityn mallia, jonka Johannes Kastaja meille jätti.

Hengelliseltä sanomaltaan juhannus kutsuu meitä Kristuksen vastaanottamiseen, ja toisaalta uskon puolustamiseen. Jumalan lahjoittamaa uskoa tulee puolustaa silloin, kun maailma, synti ja omat valinnat hyökkäävät ja uhkaavat ihmistä hengellisesti ja henkisesti. Usko on ensimmäinen asia, jota tulee puolustaa. Oman sydämen ja Kristuksen välille ei saa kertyä esteitä, vaan tie on yhä uudelleen raivattava. Pelastustien tulee pysyä jatkuvasti ja taivasta myöten avoinna.

Juhannuksen sanoma kehottaa meitä puolustamaan myös yhteiskunnassamme kristillistä uskoa ja arvomaailmaa sekä pitämään ilosanomaa Jeesuksesta tarjolla. Raamatun opetuksen kesäinen rautaisannos kannattaa tällä juhannuksen jälkeisellä viikolla hakea vaikkapa Lahden Kansanlähetyspäiviltä. Tapahtumaa edeltää Ajankohtainen Jeesus -seminaari.

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Havumetsien lappilaista juhlaa

Koillisen puoleinen tuulenvire käy Ounaskosken rantamaisemaan hiljakseen, ja poutasää saa hetken tuntumaan kesältä juuri nyt. Vastarannalla karavaanarit ovat jo runsain joukoin kansoittaneet alueensa. Aurinkoisena iltana Ounasvaara havumetsineen näyttää punavihreältä.

Sodankylän elokuvajuhlien vierasjoukkoa lienee jo yöjunamatkalla kohti Lappia, vaikka tänä vuonna ei tietääkseni kulje virallista teemajunaa. Finnair näkyy lentävän Rovaniemen yllä pykälän verran tavallista suuremmalla kalustolla. Elokuvajuhlien ohella Lapin kesäkuun matkailua lisää kansainvälinen lustotutkimuksen kokous, joka pidetään tällä viikolla Lapin yliopiston tiloissa. Kyseessä on merkittävä luonnontieteen ja ilmastotutkimuksen osa, jossa päivän Lapin Kansan mukaan ollaan erittäin kiinnostuneita arktisen alueen puustosta.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Tyyntä Ounaskoskella

Tuuli on Rovaniemellä tyyntynyt, ja käy epäarktisemmalta suunnalta kuin viikonvaihteessa. Kesätaivaalla pilvisyys vaihtelee eilistä ja lauantaita enemmän, ja ulkoilma tuntuu kostealta ja leudolta. Päivän suurin ötökkäparvi tuli vastaan yllättäen Jätkänkynttilän sillalla, jossa tuokio sitten oli täysin tuuletonta. Eteläinen Lappi valmistautuu ylihuomenna alkaviin Sodankylän elokuvajuhliin perisuomalaisessa suven säässä.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Lepopäivää Rovaniemeltä!

Kesäinen sunnuntai Rovaniemellä on kirkas ja aurinkoinen. Tuuli edelleen vilvoittaa, mutta tuulen katvealueilla tarkenee vaikka lukea tenttikirjaa T-paidassa ja sortseissa. Lapissa minua sykähdyttävät kesäisin rautateiden varsien heinikot, kukkakedot ja ruohikot. Erityisen kauniina pidän Kemijärven radan pengertä Rovaniemen kirkon kohdalla. Lapin kesässä arki yllättää kaupunkiympäristössäkin.

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Lapin kesää

Kirkas kesätaivas on ollut Rovaniemen yllä koko päivän, mutta melko arktisen puoleinen tuuli on pitänyt ilman todella raikkaana ja hieman koleanakin. Jopa vaahtopäisiä aaltoja näkyi tänään Kemijoella. Kirkkolammen kohdalla tuuli on käynyt joen yli Ounasvaaran suunnasta. Huomenna pitäisi olla samantyyppinen kesäsää, ja myönteistähän on se, että tuuli pitää hyttyset tehokkaasti loitolla.

Kirkkolammen jäätelökioski onkin tänä vuonna Ingmannin. Tähän saakka siinä on useimmiten ollut Valion kioski. Jonakin kesänä jäätelökioski oli Kirkkolammen vastarannalla, mutta kyllä itse pidän parempana sijaintina tätä Yliopistonkadun puoleista rantaa.

Runoilijan ja Kaustisen tie

Kokkolaan saavuin yökahville, ja tulipa parit höyrymakkaratkin jo nautittua öisellä torilla. Kokkolan viihtyisyyttä lisää kunnon kauppatori, jossa meininkiä näkyy riittävän kaikkina kellonaikoina.

Bussilla matkustin iltapäivän ja illan aikana Tampereelta mm. Ruoveden, Virtojen, Alavuden, Vimpelin, Vetelin ja Kaustisen kautta. Paljon uusia paikkakuntia ja maisemakohteita tuli pikavauhdilla nähtyä. Erityisesti säväytti Kuortaneen maisema, jonne olisi kivaa pysähtyä viettämään kesäpäivää joskus toiste. Liikenneruuhkia ei perjantaista huolimatta juurikaan ollut, ja bussimatkan ensimmäinen havaitsemani hyttynen lennähti Kaustisella kyytiin.

Rovaniemelle tästä aion suunnata viimeistään keskipäiväksi, ja Lappiin on näköjään luvattu aurinkoista lähipäivien säätä. Kaunista on jo tämä Pohjanmaan kesäöinen valoisuus.

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Rauhanturvaa yrityspohjalta

Kuuntelin tänään Kirsi Virtasen radio-ohjelmaa Yle Puheen taajuudelta kera kanapatongin, kylmän kaakaon ja Keravan Aurinkomäen iltapäiväauringon. Virtanen käsitteli palkka-armeijoihin liittyviä kysymyksiä. Hän esitti jopa, että yksityiset turvallisuusyhtiöt ottaisivat hoitaakseen maailman rauhaa uhkaavia sotilaallisia konflikteja.

Esimerkkinään Virtanen mainitsi Ruandassa vuonna 1994 käydyn verisen sisällissodan. Jälkikäteen on suurvaltoja moitittu kriisiin puuttumisen hitaudesta. Jospa olisikin käynyt niin, että yksityinen turvallisuusyhtiö olisi astunut kehiin heti konfliktin orastavassa vaiheessa. Palkka-armeijayhtiö olisi antanut vaikkapa YK:ssä tarjouksen, jossa yritys sitoutuu hoitamaan konfliktin päiväjärjestyksestä pois. Lasku lähetettäisiin urakan päätyttyä YK:lle.

Itse ajattelen sotilaallisen rauhaanpakottamisen sisältävän niin voimakkaan perusoikeuksiin puuttumisen, että yksityinen palkka-armeija tarvitsee riippumattoman ja puolueettoman valvontajärjestelmän. Perus- ja ihmisoikeuksien merkitys on kasvussa. Kantava periaate on sekin, että perus- ja ihmisoikeuksiin puuttujan tulee itsekin olla puolueeton ja riippumaton, ainakin teoriassa. Yksityisen eli omistajilleen voittoa tavoittelevan palkka-armeijan on mahdotonta olla objektiivinen perusoikeuksiin puuttuja edes paperilla. Toki valtioillakin on yrityksiin ja muihin sidosryhmiin kytkentöjä, mutta riippumattomuus ja puolueettomuus toteutuvat ainakin nimellisesti ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Yksityinen palkka-armeija tulisi luontevammin kyseeseen rauhanturvaamisessa, joka merkitsee lievempää puuttumista perus- ja ihmisoikeuksiin. Suomesta lähtisi valtioon x Nokia-joukko turvaamaan rauhaa, viestintäinfraa ja matematiikan koulutusta. Valtiossa y palvelisi Neste Oil –komppania edistäen heimosovun ohella energiataloutta. Valtioon z lähtisi Stora Enson ja Valmetin mukaan nimetty joukko-osasto turvaamaan rauhaa sekä metsä- ja maatalouden kehitystä. Nämä yhdessä turvallisuusalan yritysten kanssa tuottaisivat omistajilleen voittoa.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Matkavinkkejä kristillisiin kesätapahtumiin

Heinola saa tänä kesänä kunnian aloittaa kristilliset kesäjuhlat nuorisopäivillä ja kuorofestivaalilla, jotka varmasti tuovat väriä jo ennestään vireänä tunnettuun Heinolan kirkolliseen elämään. Paikkakunnalta on linja-autolla suora yhteys kymmeneen maakuntakeskukseen, ja juna-bussi –yhteyksillä saapuvien kannattaa huomata Kouvolan ja Heinolan väliset pikavuorot. Arkisin Heinolan eräs loistavin joukkoliikenneyhteys lähtee klo 5.25 pikavuorona Pieksämäelle, josta jatkoyhteys pikajunalla kuljettaa Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle asti. Tämä yhteys on järkivalinta tapahtumaa purkamaan jääville talkoolaisille ja ”laivan” viimeisenä hylkääville kapteeneille.

Tampereella uudistuva ja yhteiskristillinen vapputapahtuma päättyy klo 23.30, jolloin julkisessa kaukoliikenteessä on jäljellä enää yöjunia Lappiin ja linja-autojen pikavuoroja Helsinkiin. Vapun jälkeenhän koittaa sunnuntai, joten tässä on oiva tilaisuus käydä junalla kevättervehtimässä Pohjanmaan serkkuja ja tuttavia. Mikäli vappupäivän ilta jatkuukin Tampereella vaikkapa yöseurojen merkeissä, kannattaa huomata Neste Motorestin seisovan pöydän aamiainen, Tampereen linja-autoasemaa lähes vastapäätä, alkaen jo klo 4.30.

Kesäkautensa toukokuussa käynnistävä KRS:n Tervonsalmi kuuluu matkakohteisiin, jonne tavallisina viikonloppuina pääsee perjantaisin iltapäivällä linja-auton vakiovuorolla, ja noin kaksi vuorokautta myöhemmin paluuvuorolla takaisin. Yhteys kulkee Kuopiosta, ja lauantaisinkin liikennöi yksi vuoropari. Kesäkauden avaavana helatorstaina ei bussiyhteyttä kuitenkaan ole, mutta esimerkiksi Tervonsalmen juhannuksen viettoon on perinteisesti päässyt linja-autolla oikein kätevästi.

Parikkalan Oronmyllyn tapahtumiin matkustettaessa kannattaa huomata Särkisalmen kylän uudehko maamerkki, joka on ABC-liikenneasema. Särkisalmen kautta kulkevat Savonlinnan junat, mutteivät pysähdy. Tosin alueen paikallisuutisissa ja rautatieharrastajien nettifoorumeilla ajatus Särkisalmen junaseisakkeen palauttamisesta on virinnyt keskusteluun. Savonlinnan paikallisjunien kannattavuus on kai hienoisessa laskussa, joten ehkä uudella seisakkeella vielä yritetään lisätä kysyntää. Särkisalmelle pääsee nykyisin linja-autoilla, joista pisintä linjaa edustaa Helsingin ja Joensuun välinen yöpikavuoro päivittäin. Lauantaisin kyseessä on ainoa Parikkalan ja Simpeleen välinen linja-autovuoro, joten seudun joukkoliikennettä pyörittävät tuolloin lähinnä kaukojunat.

Suomen Lähetysseuran kesäjuhlan sijoittuessa Varkauteen käytäneen joukkoliikenteen matkustajista melko tasaväkinen kilpailu junan ja linja-auton välillä. Linja-auto on junaan verrattuna nopeudeltaan kilpailukykyinen Helsingin ja Mikkelin välillä, jolla ratayhteys kiertää Kouvolan suunnanvaihdon kautta. Mikkeli-Varkaus –osuudellakin linja-autoreitti on suorempi, ja junayhteyteen sisältyy lisäksi vaihto.

Lappeenrannassa viikkoa myöhemmin vietettävien Sanan Suvipäivien kotisivuilla on lueteltu tapahtuman virallisia majoituspaikkoja, jotka ovat hotelleita. Näiden ulkopuolelta suosittelen Huhtiniemen retkeilymajaa ja kesähotellia, josta on juhlapaikalle matkaa parisen kilometriä. Lisäksi Lappeenranta on kesäkaupungin ohella yliopistokaupunki. Moni opiskelija saattaa viettää kesäkuukaudet muilla paikkakunnilla, jolloin opiskelija-asuntojakin kannattaa tiedustella majoituspaikoiksi.

Heinäkuun ensimmäiseen viikonvaihteeseen sijoittuu viisi valtakunnallista kesätapahtumaa: 1) Sley/Kälviä 2) Kansanlähetys/Lahti 3) Sananansaattajat/Jyväskylä 4) Vapaakirkko/Helsinki 5) Rauhanyhdistys/Liperi. SRK:n tapahtuma jatkuu vielä maanantaihin 5.7., ja Kansanlähetyspäivillä on ennakkoseminaari 1.-2.7.

Näihin kaikkiin ehtii julkisillakin matkustaa viikonlopun aikana vaikkapa näin:

Perjantai: koko päivä Kälviällä, ohjelman päätyttyä yöjunalla Kokkolasta etelään
Lauantai: aamupäivä Vapaakirkon juhlilla Helsingissä, keskipäivällä z-juna Lahteen, iltapäivä ja ilta Kansanlähetyspäivillä
Sunnuntai: linja-auto aamulla Jyväskylään Sanansaattajien päiville, iltapäivällä junalla Pohjois-Karjalaan
Maanantai: Liperissä seurojen päättymiseen saakka

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kristillisiä kesätapahtumia 2010

Kirkon nuorisopäivät aloittaa kristillisten kesätapahtumien kauden Heinolassa jo 23.-25.4.2010. Tilaisuuksien ohjelma sijoittuu Versowood-areenalle eli Heinolan jäähalliin. Heinolassa järjestetään samaan aikaan seurakuntien nuorten kuoro-ja lauluryhmien yhteistapaaminen, Ilon kautta -nimellä. Kahden tapahtuman toteutus ja valmistelu tapahtuvat yhteistyössä. Lisätietoa: http://www.nuortenkeskus.fi/sivu.php?artikkeli_id=4

Vappuna tuhannet uskovat kokoontuvat Tampereella uudistetulle Jeesus-marssille ja yhteiseen Kristus-päivään. Kyseessä on yhteiskristillinen ja valtakunnallinen tapahtuma Tampereella, Hakametsän jäähallissa 1.5.2010 klo 13.00-23.30. Jokaiselta Suomen paikkakunnalta odotetaan lipunkantajaparia, jotka edustavat kahta sukupolvea. Nettisivu: http://www.kristuspaiva.fi/

Kesäkauden avajaisia vietetään KRS:n toimintakeskuksista Tervonsalmella helatorstaina 13.5. klo 10:stä iltaan saakka, Oronmyllyllä kolmipäiväisenä 13.-16.5. ja Heinäveden Säynämössä yksipäiväisenä 6. kesäkuuta. KRS:n toimintakeskusten kesätarjontaa ovat esimerkiksi Vivamon, Oronmyllyn, Säynämön ja Tervonsalmen juhannuksen vietot. Lisätietoja: www.karas-sana.fi

Suomen Lähetysseuran valtakunnalliset lähetysjuhlat järjestetään Puusta pidemmälle -otsikolla Varkaudessa 11.-13.6. 2010. http://www.lahetysjuhlat.fi/

Viikkoa ennen juhannusta pidetään Kylväjän kesäpäivät Suomen Raamattuopistolla, Kauniaisissa 18.-20.6. Tapahtuman avainsanoja ovat: ”kutsu – vastausta pyydetään”. Samoilla päivämäärillä vietetään KRS:n Sanan suvipäivät Rajaton armo –otsikolla Lappeenrannassa. http://www.flom.fi/index.php?/etusivu/lue_lisaa/2255/
http://www.suvipaivat.fi/

Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssi sijoittuu Keuruun Iso Kirja –opiston alueelle 23.-27.6. Teema: Pyhän kosketus. www.juhannuskonferenssi.fi

Risti näkyy –otsikolla vietetään Sleyn evankeliumijuhlia Kälviällä 2.-4.7. Samoina päivämäärinä Kansanlähetyspäivät sijoittuvat Suoralähetys-tunnuksella Lahteen. Tapahtumaa edeltää Ajankohtainen Jeesus –seminaari Lahden Joutjärven kirkolla 1.-2.7. http://www.evankeliumijuhla.fi/ http://www.kansanlahetyspaivat.fi/

Radiolähetysjärjesto Sanansaattajien kesäpäivät pidetään Jyväskylässä 2.-4.7. Huhtasuon kirkolla. Suomen Vapaakirkon kesäjuhlia vietetään ”Olen kuullut ...kertomuksia meistä kaikista” –otsikolla Helsingissä niin ikään 2.-4.7. Vuoden 2010 SRK:n suviseurojen tunnuslause on ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”, ja tapahtuma sijoittuu Liperiin 2.-5.7. www.sansa.fi http://www.kesajuhlat.net/sivut/ http://www.suviseurat.fi/2010/Etusivu

Lähetysyhdistys Rauhan Sanan suvijuhlat kokoavat kirkkokansaa Himangalla 16.-18.7. www.lyrs.fi

Iso Soitto –hengellisen musiikin festivaali kutsuu säveltaiteen ystäviä Keuruun Iso Kirja –opistolle 22.-25.7. http://www.isokirja.fi/iso_kirja_ry/suurjuhlat/suurjuhlat_2010/

Life 10 ja Nuorten Kesä ovat Kansanlähetyksen tapahtumia 24.7.-1.8. Ryttylässä. http://www.nm.fi/

Hengelliset syventymispäivät Helsingin Temppeliaukion ja Johanneksen kirkoissa tarjoavat sananjulistusta otsikolla: ”Sinulle on viesti – Jumalalta”. Tapahtuman järjestää Suomen Raamattuopisto 26.-29.8. http://www.sro.fi/sro/ohjelma.php?id=760

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Voiko keskipäivä sisältää vain musiikkia?

Tutkailen Radio Dein nettisivulta löytyvää ohjelmakyselyä. Huomiotani kiinnittää puolivälin paikkeilla kysymys: "Voisiko keskipäivä (klo 11-13) sisältää vain musiikkia ilman juontajaa?" Minusta aivan hyvin toimii keskipäivä ilman juontajaa. Tuohon kellonaikaan monet ovat työpaikkaruokaloissa ja lounaskahviloissa, joihin tarvitaan ammattilaisten valitsemaa musiikkia. Näihin tilanteisiin Radio Deillä on paljon annettavaa jo pelkän musiikin keinoin.

Juontajan ääni usein katoaa lounasruokalan hälinään. Musiikki taas peittää hälinää ja tasapainottaa äänimaisemaa. Musiikki tuo äänimaisemaan ilmaisukeinon, jota siinä ei muutoin tavallisesti ole.

Monet käyvät keskipäivisin työ- ja opiskelupaikoiltaan kotonakin lounaalla. Näihinkin hetkiin kaivataan musiikkia, joka koskettaa, rentouttaa ja antaa uusia ajatuksia. Lounashetki on kuin irtiotto arjen oravanpyörästä tietoyhteiskunnassa, jossa puhuttua tietoa on usein pakko ottaa vastaan puhujan määrittelemään tahtiin. Musiikki ilman juontoja tehostaa rentoutumista informaatiotulvan kokemuksesta ja auttaa valmistautumaan tiedonhankintaa sisältävään iltapäivän työhön.

Suomen keskipäiväkulttuuri poikkeaa suuresti esim. Ranskasta, jossa lounaan yhteydessä vietetään siestaa. Tällöin Ranskan tv-kanavilla nähdään Suomen iltauutisten laajuiset uutislähetykset klo 13:n aikoihin. Suomessa keskipäivän uutiskulttuuri on taas äärimmäisen radiokeskeinen. Ylen Radiouutisten Keskipäivän Peilillä ei ole tuntikausiin kilpailijaa ja haastajaa suomenkielisen tv:n ja radion puolella. Mtv3 kyllä aloitti laajahkot Lounasuutiset muutama vuosi sitten, mutta kokeilu päättyi melko lyhyeen. Ilmeisesti katsojaluku ei riittänyt.

Musiikilla on siis valtava merkitys suomalaisen arjen keskipäiväkulttuurissa. Juonnetun radio-ohjelman tarve saattaa tuolloin olla normaalin valveillaoloajan alhaisimmalla tasolla. Puheohjelmaa on halukkaille kuitenkin tarjolla esim. Yle Radio 1:llä (Päivän mietelause, Keskipäivän peili), Yle Radio Suomessa (Ylen aikaisen Päiväkontakti, muiden maakuntaradioiden puheohjelmat, Keskipäivän peili), Yle Puheessa ja useilla kaupallisilla kanavilla.

Radio Deillä on siis paljon annettavaa keskipäivän tunteina pelkän juontamattoman musiikin keinoin. Juontojen puuttuminen todennäköisesti lisää kanavan kiinnostavuutta ja tehostaa musiikkiin sisältyvän viestin välittymistä. Parhaassa tapauksessa kuuntelija suorastaan odottaa juontajan paluuta taajuudelle klo 13:n jälkeen.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Radion olympia-aatto

Kevät etenee jo kohisten, ja olympialaisten avajaisiin on enää puolisen vuorokautta jäljellä. Ensimmäinen kisalähetys käynnistyy Ylen Tv2:lla jo kello 20, kun normaalimäessä käydään mäkihypyn karsinta. Radio Suomen Olympiaradio ui samoissa vesissä klo 20.03 alkaen. Ohjelmakartan samalle paikalle osuu jääkiekon Sm-liigastakin kaksi ottelua, jotka pelataan Tampereen Hakametsän Keltinkatu 2:ssa ja Porin Isomäellä osoitteessa Metsämiehenkatu 21. Porissa eli Suomen Seattlessa pelattava ottelu kuuluu näin hauskalla tavalla yhteen Vancouverin kisojen epävirallisen avauksen kanssa. Seattle ja Vancouverhan ovat melkein naapurikaupunkeja, joten Kristiinankaupunkia tai Vaasaa voisi maantieteen puolesta nimittää Suomen Vancouveriksi.

Kotikatsomot tulee jo vähitellen varustaa pannukakkutarvikkeilla ja vaahterasiirapilla sekä tammisesti kypsyneellä kanadalaisella Black Velvet -viskillä. Mustikka kuuluu ruokapöytään vaahteralipun alla, joten on korkea aika sulatella pakastimen marjavaraintoja piirakan leipomista varten. Mitalikahvipakettiakin kannattaa pitää valmiina odotellessa Porilaisten marssin runsasta radiosoittoa.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Matkamessut 2010

Yllättävässä seurassa oli Matka 2010 -messuilla Air Balticin osasto, kun naapureina olivat Turkin, Slovenian ja Kroatian osastot. Toisaalta nämä maat liittyvät lentoyhtiöön reittivalikoiman kautta. Blue1 tarjoili ohjelmaa ja tietoa jättitontillaan, jossa naapureita olivat Viking Line, Silja ja Aurinkomatkat. Blue1:n alueella olivat mukana myös Lapin lentokenttien ja Sveitsin ständit. Finnairilla oli pienin koskaan näkemäni matkamessuständi tältä yhtiöltä, ja Finnairin alue oli osa laajempaa Suomen Matkatoimiston tonttia.

Mielipiteitäni Matka 2010 -tapahtumasta:

Onnistunein kotimaan matkailun ständi: Kuopion seutu ja asuntomessut. Kuvallinen ilmaisu ja tilan käyttö olivat huippuluokkaa, ja kahvila oli kuin piste i:n päällä.

Paras valtion ständi: Hollanti. Kulmatontti oli hyödynnetty nerokkaan värikkäästi.

Yllättävin ständi: Hamina-Kouvola. Tässä yllätti tontin laajuus sekä rakennelmien ja kuvailmaisun tyylikkyys.

Muita säväyttäneitä ständejä: Kuuba, Islanti

lauantai 23. tammikuuta 2010

Vancouverin kisatunnus

Talviolympialaisten kisatunnus on julkistettu. Ensi kuulemalta 30:n sekunnin sävelmästä oli vaikeaa hahmottaa muuta kuin loppusointu. Useampi kuuntelukerta auttoi merkittävästi. Tunnuksen sävelaihe lähtee liikkeelle melko matalilta nuoteilta ja kuulostaa tältä osin nerokkaan kätketyltä.

Sävelaihe on kaksiosainen, jonka ensimmäiset kaksi tahtia kulkevat E-duurissa ja seuraavat kaksi tahtia G-duurissa. Jälkimmäisillä bassokuvio ei kuitenkaan käy G-nuotissa missään vaiheessa. H-duurin kautta palataan kertaamaan sävelaiheet muunneltuina ja puolet lyhyempinä eli kahden tahdin aikana. Lopuksi on omistettu kokonainen tahti päätössoinnulle E-duurissa.

Alkusysäyksen Vancouverin kisatunnukselle antaa patarummun sointi. Tämän jälkeen rytmisoittimia säästellään tehokkaasti ja jännitystä lietsovalla tavalla kolmen viimeisen tahdin huippukohtaa varten. Äänitehosteina pitkin matkaa kuullaan hiihtovälineiden ja ladun kohtaamisia, joita voinee tulkita myös luistimien ääninä. Perinteisiä sinfoniaorkesterin rytmisoittimia kuullaan etenkin lopputahdeilla reilu kattaus.

Kokonaisuutena tunnuksesta tekee kiinnostavan sinfoniaorkesterin soittimien ja sointien monipuolinen käyttö. Alkutahtien matala ja kätketty sävelaihe kiehtoo. Lisäksi 3. ja 4. tahdeilla säväyttää polyfoninen vaikutelma, jossa melodiaääninä voidaan hahmottaa sekä bassokuvio että viuluäänten soittama sävelaihe.

Tunnuksen pääsävellaji on E-duuri, joka on ylennysmerkillisistä sävellajeista soinniltaan lämpimin ja herkin sekä hyvin valoisa sävellaji. Talvinen vaikutelma ei korostu sävelmässä muutoinkaan. Kyseessä on kevätolympialaisten tunnus.

Toisaalta E-duuri on pop-musiikin sävellajina melko harvinainen. Onkin vaikeaa löytää samasta sävellajista seuralaisia eli saumattomasti yhteenmiksattavia musiikkikappaleita. Ainakaan kanadalaisen popin maailmasta ei mieleeni tule yhtään E-duuribiisiä.