keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Matkailijan Kemi

Yöjunamme Rovaniemeltä saapui Kemiin, ja vajaat kolme tuntia oli vaihtoväliä Veljekset Salmelan liikennöimälle Tornion vakiovuorolle. Koodi-niminen ravitsemusalan liike vaikutti järkivalinnalta odotuspaikaksi, jonka lehtinivaskasta valitsin Soundi-lehden viime syksyltä. Julkaisussa oli Kari Peitsamosta usean sivun haastattelu, jossa taiteilijan elämäntarinaa puitiin uskonratkaisua myöten. Uskonasioista oli puhetta vain lyhyessä artikkelin osassa, mutta Sana-lehden haastattelussa on taiteilija kertonut aiheesta laajemmin.

Ristiriitoja en löytänyt Soundi- ja Sana-lehtien artikkelien välillä. Soundissa taiteilija julistaa myös vasemmistolaisuuttaan ja vakuuttaa puoluekantansa säilyvän. Minusta on kunnioitettavaa ja tavoiteltavaa, että puoluekirjon koko värikartalle saadaan uskonsa tunnustavia Jeesuksen seuraajia. Esimerkiksi Ranskassa vallitsee protestanttien ja poliittisen vasemmiston välillä perinteinen yhteys.

"Uskonto on oopiumia kansalle" ei minusta myöskään ole protestanttiselle ja luterilaiselle uskolle vieras ajatus. Jeesus tuli maailmaan naulitsemaan ristille ihmisten tekemät Oy Uskonto Ab -rakennelmat, joilla ihminen koettaa omatekoisesti tulla vanhurskaaksi. Kokoonaan toinen asia on, että uskoontuloon liittyy kiitollisuudesta lähtevä tahto tehdä hyvää ja pidättäytyä pahuudesta. Tähän urakkaan taas ovat sekä osakeyhtiöt että virastot tarpeen.

Koodi-baarin jälkeen tein vielä kaupunkikierroksen merenrannan raittia myöten. Kemin rantakatu uusine kerrostaloineen muistuttaa jossain määrin Jyväskylän Lutakon kaupunginosaa, Helsingin Ruoholahtea ja Lahden Ankkurin aluetta. Meri oli tyyni ja syksyisen hämärä. Merimaisemaa reunustivat tehtaiden valot ja Kemikraaselin majakan välke Ajoksen suunnalla. Matkasuunnitelmassani oli tarjolla merimaisemia kahdelle seuraavaksi valkenevalle päivälle.

Ei kommentteja: