sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Matkamessut 2010

Yllättävässä seurassa oli Matka 2010 -messuilla Air Balticin osasto, kun naapureina olivat Turkin, Slovenian ja Kroatian osastot. Toisaalta nämä maat liittyvät lentoyhtiöön reittivalikoiman kautta. Blue1 tarjoili ohjelmaa ja tietoa jättitontillaan, jossa naapureita olivat Viking Line, Silja ja Aurinkomatkat. Blue1:n alueella olivat mukana myös Lapin lentokenttien ja Sveitsin ständit. Finnairilla oli pienin koskaan näkemäni matkamessuständi tältä yhtiöltä, ja Finnairin alue oli osa laajempaa Suomen Matkatoimiston tonttia.

Mielipiteitäni Matka 2010 -tapahtumasta:

Onnistunein kotimaan matkailun ständi: Kuopion seutu ja asuntomessut. Kuvallinen ilmaisu ja tilan käyttö olivat huippuluokkaa, ja kahvila oli kuin piste i:n päällä.

Paras valtion ständi: Hollanti. Kulmatontti oli hyödynnetty nerokkaan värikkäästi.

Yllättävin ständi: Hamina-Kouvola. Tässä yllätti tontin laajuus sekä rakennelmien ja kuvailmaisun tyylikkyys.

Muita säväyttäneitä ständejä: Kuuba, Islanti

lauantai 23. tammikuuta 2010

Vancouverin kisatunnus

Talviolympialaisten kisatunnus on julkistettu. Ensi kuulemalta 30:n sekunnin sävelmästä oli vaikeaa hahmottaa muuta kuin loppusointu. Useampi kuuntelukerta auttoi merkittävästi. Tunnuksen sävelaihe lähtee liikkeelle melko matalilta nuoteilta ja kuulostaa tältä osin nerokkaan kätketyltä.

Sävelaihe on kaksiosainen, jonka ensimmäiset kaksi tahtia kulkevat E-duurissa ja seuraavat kaksi tahtia G-duurissa. Jälkimmäisillä bassokuvio ei kuitenkaan käy G-nuotissa missään vaiheessa. H-duurin kautta palataan kertaamaan sävelaiheet muunneltuina ja puolet lyhyempinä eli kahden tahdin aikana. Lopuksi on omistettu kokonainen tahti päätössoinnulle E-duurissa.

Alkusysäyksen Vancouverin kisatunnukselle antaa patarummun sointi. Tämän jälkeen rytmisoittimia säästellään tehokkaasti ja jännitystä lietsovalla tavalla kolmen viimeisen tahdin huippukohtaa varten. Äänitehosteina pitkin matkaa kuullaan hiihtovälineiden ja ladun kohtaamisia, joita voinee tulkita myös luistimien ääninä. Perinteisiä sinfoniaorkesterin rytmisoittimia kuullaan etenkin lopputahdeilla reilu kattaus.

Kokonaisuutena tunnuksesta tekee kiinnostavan sinfoniaorkesterin soittimien ja sointien monipuolinen käyttö. Alkutahtien matala ja kätketty sävelaihe kiehtoo. Lisäksi 3. ja 4. tahdeilla säväyttää polyfoninen vaikutelma, jossa melodiaääninä voidaan hahmottaa sekä bassokuvio että viuluäänten soittama sävelaihe.

Tunnuksen pääsävellaji on E-duuri, joka on ylennysmerkillisistä sävellajeista soinniltaan lämpimin ja herkin sekä hyvin valoisa sävellaji. Talvinen vaikutelma ei korostu sävelmässä muutoinkaan. Kyseessä on kevätolympialaisten tunnus.

Toisaalta E-duuri on pop-musiikin sävellajina melko harvinainen. Onkin vaikeaa löytää samasta sävellajista seuralaisia eli saumattomasti yhteenmiksattavia musiikkikappaleita. Ainakaan kanadalaisen popin maailmasta ei mieleeni tule yhtään E-duuribiisiä.