maanantai 21. marraskuuta 2011

Radio Dei - presidenttitentti

Presidentinvaalien ehdokkaat keskustelivat arvoista 21. marraskuuta Radio Dein lähettämässä vaalitentissä, joka pidettiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Väyrysen strategiana oli korostaa presidentin tehtävää ulkopoliittisena johtajana, mikä muodosti perustan hänen kommenteilleen ja roolilleen. Vaalitentistä jäin pohtimaan siunauksen toivottamisesta virinnyttä keskustelua, joka paikoin sai sanailun ja väittelynkin piirteitä. Niinistön otsikoitiin jo piikitelleen Väyrystä siunauksen toivottamisesta, vaikka minusta Niinistön sanailu kohdistui viisaasti ja yleisellä tasolla uskonnon ja politiikan sekoittumiseen.

Arvokeskustelussa osa ehdokkaista kertoi päivittäin kuulevansa siunauksen toivotuksia kansalaismielipiteiden lomassa, toisaalta Väyrynen piti presidentin lausumaa siunauksen toivotusta amerikkalaisena ja Suomeen soveltumattomana vaikutteena. Ahtisaaren epäsäännöllisesti lausumaa siunauksen toivotusta Väyrynen ei koe velvoittavana perinteenä. Uskonto ja politiikka hänen mielestään sekoittuisivat, vaikka muuten kristilliset arvot soveltuvat presidentin puheeseen. Tähän ristiriitaisuuteen kohdistui Niinistön sanailu, siis uskonnon ja politiikan sekoittumiseen yleisesti.

Presidenttiehdokkaat saavat siis kansalta päivittäin siunauksen toivotuksia, ja pidän kohteliaana näihin vastaamista myös presidentin julkisessa vuorovaikutuksessa, mikäli siunauksen toivotus vastaa esittäjänsä arvoja. Luther kirjallisuudessaan varoittaa siunauksen toivottajan mahdollisesta mielen petollisuudesta, jossa toivottaja oikeasti tahtoo kirota lähimmäisen. Tällainen suhtautuminen on vähintäänkin johdettavissa suomalaisen kulttuurimme perusajatuksista. Siunauksen toivottamisen matala kynnys saatetaan kokea toivotuksen arvonalentumisena. Siunauksen toivotuksen monet merkitykset helposti kätkeytyvät.

Siunauksen toivottamista pidän rohkaisevana viestinä, joka kertoo esittäjänsä vähintäänkin etsivän siunauksen merkityksiä. Raamattu lupaa etsijälle löytämisen riemun. Toivotan siunausta presidenttiehdokkaille!

torstai 14. heinäkuuta 2011

Jari Sillanpää: Tuo viini pöytään

Tyylikäs sekoitus tuoreutta ja tuttuja maneereita on sävelletty Jari Sillanpään uuteen sinkkuun. Tuo viini pöytään -laulussa ilahduttavat oivaltavat introt ja soinnutuksen yllättävyys. Orkesterisoinnissa on siirrytty suhteellisen pelkistetystä tyylistä aiempaa värikkäämpään sointiin käyttämällä vivahteikkaammin sekä puhallinten että jousisoittimien sävyjä.

Sankarillista rohkeutta on säilyttää aiemman tuotannon vaikutteita niin, että musiikin painopiste pysyy sävelmän uusissa ajatuksissa. Tässä on onnistuttu harvinaisen kiehtovasti ja kesäisesti, vaikkakaan musiikillisesti yllättävin Sillanpään laulu ei ole kyseessä. Liian järisyttävästi uuteen suuntautuva sinkku söisi kiinnostusta taiteilijan työstämältä albumilta, johon nyt kohdistuu kiinnostunut odotus.

perjantai 27. toukokuuta 2011

Roxette: Speak to me

Kesäaamu Tampereen seudulla valkenee sekä omalla retkelläni että Pietarin kalansaaliin tavoittelijoille, jotka ovat saapuneet järveltä rantaan ja hotellin respaan täydentämään tupakkavarastojaan. Taustalla soi Music Tv:n yökattauksessa tuolloinen Roxetten uutuus nimeltä Crash, boom, bang. Sävelmä tavoittaa tilanteen tunnelman, joka jää unohtumattomalla tavalla mieleen. Tilanne teki hitin. Korvien välin valloitti uusi sävelmä, joka ilmeisesti vaati erikoisen tilanteen avautuakseen. Hieman samalla tavalla vaikkapa oliivit ja kahvi ovat haastavia ruokien makuja, joihin tykästymiseen tarvitaan täydentäviä tunnelmaseikkoja, kuten Italian matka.

Radion voimasoittoon tässä toukokuussa yltänyt Roxetten Speak to me -single muistuttaa perusrakenteeltaan mainitsemaani aiempaa hittiä. Molemmissa säkeistön sävellaji sijaitsee täyden sävelaskeleen kertosäettä ylempänä, mikä nostaa säkeistöt jalustalle ja pakottaa etsimään kappaleen suvantopaikkoja muualta. Speak to me:ssä siirrytään säkeistön fis-mollista kertosäkeistön E-duuriin. Crash, boom, bang -sävelmässä säkeistöt lauletaan cis-mollissa ja kertosäkeet H-duurissa. Tosin kappaleeseen kuuluu laulettu väliosa e-mollissa, joka on suhteessa cis-molliin rinnakkaissävellajin muunnossävellaji. Cis-molli ja H-duuri taas yhdistyvät Fis-duurisoinnun kautta, joka kuuluu sekä cis-mollin että H-duurin kolmisointuun. Vastaavasti Speak to me -laulun fis-mollin ja E-duurin välillä on ajatuksellinen yhteys H-duurisoinnun kautta.

Speak to me ja Crash, boom, bang -kappaleiden välillä on siis yhtäläisiä teknisiä ratkaisuja. Crash, boom, bang -sävelmästä tekee rikkaamman mainittu väliosa. Rondo-muotoisena hahmotettuna kappale perustuu A-, B- ja C-osien vuorotteluun. Speak to me -sävelmään C-osan vaihetta ei sisälly.

Uutuussingle siis korostaa tiettyä formaattia Roxetten hitaiden ja puolinopeiden kappaleiden sävellyksissä, ja sävellysteknisesti "Speak to me" voidaan hahmottaa "Crash, boom, bang" -sävelmän muunnelmana. Tunnelman tasoillakin on yhtäläisyyttä, vaikka "Speak to me" sisältääkin vähemmän yllättävyyttä sekä sävelmänä, sovituksena että tulkintana. Kyllä kelpaa Roxetten kesäuutuuttakin kuulla järvimaiseman ja kalastuksen riemuissa.

torstai 10. helmikuuta 2011

E-type: Back to life

Vuorovaikutus rap-musiikin kanssa vaikuttaa eurodance-osastolla säveltämiseen yhä merkittävämmin. "Stadionysärin" piirteiden ohella E-typen uudessa Back to life -singlessä on merkittävää yhtyeen oma irtiotto harmoniaa ja virtaviivaista sointia viljelevästä tyylistä. Kappale sijoittuu Lady Gaga: Bad Romance, Duck Sauce: Barbra Streisand ja Yolanda Becool: We don't parla americano -biisien viitoittamalle linjalle. Näissä kaikissa jo ensimmäisiin introihin sisältyy biitin katkaiseva osuus, jotka täyttää rapin ja stadionrockin tunnelma.

Sävelmänä ja äänimaisemana E-typen uutuus kappale hahmottelee ja punoo yhteen hajaannusvaiheen kokenutta eurodance-tyylisuuntaa. Epäyhtenäisyyden vaikutelma leimaa laajemminkin pop-musiikin kenttää. Ensi sunnuntaina pidettävän Iskelmä Gaalan palkintoehdokkaiksi on valikoitunut hämmästyttävän monen musiikkityylin taiteilijoita. Sekä iskelmä, rock että koneellinen pop-musiikki tarvitsevat E-typen uutuuden kaltaisia esityksiä, jotka selkeyttävät musiikkityylin hajaantunutta ja epäyhtenäistä tilaa. Samalla muokataan taiteellisille irtiotoille kestävä perusta.