maanantai 1. lokakuuta 2012

Kunnallisvaalit 2012 - Rovaniemi - joukkoliikenteen kehittäminen

Rovaniemelle hahmottuva läntinen kehätien tyyppinen liikenneväylä Teollisuuskylältä Isoaavan kautta Mäntyvaaralle ja Korkalovaaralle on hiekkatienä perustuksiltaan valmis. Väylän täysi valmistuminen tarjoaa paikallisen joukkoliikenteen uudistuksille runsaasti mahdollisuuksia. Uusien ratkaisujen suorat vaikutukset ulottuisivat keskustan, Korkalovaaran, Teollisuuskylän ja Rantavitikan muodostaman kaupunkiympäristön laajalle alueelle.

Isoaavantien liikenneväylän valmistuttua:

1. Korkalovaaran ja Rantavitikan nykyiset paikallisliikenteen linja-autot korvaisi uusi kiertolinja (Lappi-Jokeri): Rovaniemen keskusta - Korkalovaara - Teollisuuskylä - Rantavitikka - keskusta.

2. Lappi-Jokerin esikuvia ovat pääkaupunkiseudulla liikennöivä kehäväylien Jokeri-linja ja kiertolinjoina kantakaupungissa kulkevat raitiovaunut 3B ja 3T.

3. Lappi-Jokerin vuoroja kulkisi aamusta iltaan molempiin suuntiin, kysynnän ja tarjonnan mukaisin painotuksin.

4. Tyypillinen matka Lappi-Jokerin kyydissä saattaisi vakiintua noin 3 kilometrin paikkeille. Oulussa tällaisille lyhyille kaupunkimatkoille tarkoitetuilla Citylinjoilla noudatetaan alennettua taksaa. Rovaniemellä Lappi-Jokerin alennettu taksa olisi perusteltu, Citylinjojen tyyppinen, ja tukemassa opiskelijoiden asumista Korkalovaaran ympäristössä ja sujuvia kulkuyhteyksiä Lapin yliopistolle.

5. Rantavitikan ja Korkalovaaran väestöpohja yhdessä luovat perustan kannattavalle yöliikenteelle, varsinkin viikonloppuisin. Yöliikenteessä järkevä kiertosuunta on keskustasta Rantavitikan kautta Korkalovaaralle, koska Korkalovaaralle mentäessä kulku Rantavitikan kautta hidastaa suhteellisen vähän. Yölinjojen reitillä Rantavitikalla jäisi Korvanrannan ja Jokiväylän kierros pois, mikä samalla vähentäisi yöllä liikennemelun haittoja.

6. Rovaniemeltä Kemiin, Tornioon, Haaparantaan ja Ouluun kulkevia kaukoliikenteen linja-autoja voidaan Isoaavantien valmistuttua liikennöidä Rovaniemen linja-autoasemalta Korkalovaaran ja Teollisuuskylän kautta.

7. Pohjoisen Suomen paikallista junaliikennettä täytyy kehittää. Isoaavan paikallisjunaseisake soveltuisi Lappi-Jokerin reitin varrelle Teollisuuskylään.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Keskustan puoluejohtaja Juha Sipilä - linjapuhe


Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä 9.6. 2012 pidetty linjapuhe, puoluejohtaja Juha Sipilä

Nöyrä kiitos koko puoluejohdon puolesta hyvistä päätöksistä! Into on suuri. Politiikan pokaalit ovat mielessä, ja olemme Laanisen kanssa tehneet työnjakoa. Santaparkissa loppui ruoka kesken. Illalla tein itsekin mokan, kiilasin jonon kärkeen ja sanoin, että kannattaa odottaa mitä tuleman pitää.

Miksi maalaisliitto syntyi yli 100 vuotta sitten? Miksi innostuttiin pyyteettömään puoluetyöhön? Miksi demarit, vanhasuomalaiset ja nuorsuomalaiset eivät innostaneet? Tasavaltalaisuutta ja sovintoa rakensi keskusta, jossa vallitsi ylittämätön raja oikeiston ja vasemmiston välillä. Pyrittiin lailliseen yhteiskuntaan demokratian kriisissä. Keskusta yhdisti suomalaiset. Selvisimme sodasta. Tavoite toisensa jälkeen toteutui, kuten kansaneläke ja lapsilisät. Pienviljelyvaltainen Suomi antoi perheelle leivän. Peruskoulun kehittäminen alkoi. itsekin olin Puolangalla ensimmäisiä peruskoululaisia. Meitä tarvittiin myös rakentamaan kattava ammattikoulujen ja korkeakoulujen verkosto. Näin on rakennettu hyvinvointi-Suomea. Keskusta oli luomassa Rautaruukkia, kehitysaluerahastoa ja sosiaaliturvaa. Omintakeinen ulkopolitiikka esti kumouksellisten pyrkimysten leviämisen Suomeen.

Tilanne tänään! Tarvitaanko meitä? Vastaus on luja kyllä. Olen kiteyttänyt alkiolaisuuden avainsanoilla: ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde. Merkittävä seikka on itsensä auttamiskyvyn vahvistaminen. Tämä liittyy nuorten syrjäytymiseen. Korostamme köyhän asiaa. Kestävässä taloudessa korostamme kohtuuden ekonomiaa, yrittäjyyttä, työn tekemistä. Realistisessa luontosuhteessa nousevat tärkeiksi biotalous, ruoka, vesi ja energia. (karsin tämän virkkeen: ”3 vm:sta löytyy suomalaisten työ jatkossa.” Näiden parista löytyy suomalaisille töitä jatkossa.  Maailmassa on ruuasta pula, hinta nousee. On satsattava kotimaiseen ruokaan, taattava nuorelle viljelijälle edellytykset ottaa tila vastaan. Vesi- ja biotaloudessa meillä on osaamista ja työllistämisen mahdollisuus – 200 000 potentiaalista uutta työpaikkaa.

Olen valmis vahvistamaan keskustaa puoluekartalla ja ihmisten elämässä. Keskustan mielestä suomalaisen hyvä elämä rakentuu työnteon ja toisista välittämisen varaan. Keskustalaista politiikkaa on se, että me aikuiset pidämme huolta itsestämme. Yhteiskunnan tukeen on jokaisen voitava luottaa, jos omat voimat eivät riitä. Lasten ja nuorten pahoinvointi on asia, jonka edessä meidän kaikkien on pysähdyttävä. Nyt tarvitaan ehkäisevää työtä, ongelmiin on tartuttava ajoissa ja yhdessä. Toivon, että tämän kokouksen poliittinen kannanotto lasten ja nuorten puolesta jää matkaevääksi. Se on myös taloudellinen kysymys. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1 miljoona euroa, ja vastaavasti työllistynyt tuottaa noin saman verran työurallaan. Pelkillä taloudellisilla mittareilla ei voida näitä kysymyksiä mitata. Nuorten rakastaminen yhteiskunnan piiriin merkitsee valtavaa taloudellista tuottoa yhteiskunnalle.

Välittämistä ei voida ulkoistaa yhteiskunnalle. Se on meidän kaikkien tehtävä. Ymmärrämme erilaisia perheitä ja yksin elävien arjen haasteita. Etsimme yhteisöllisyyttä. Me kaikki 5 miljoonaa voisimme ahtautua samalle alueelle – olisimme Pietarin kaltainen suurkaupunki. Keskittäminen ja kilpailuyhteiskunta ei ole tavoitteemme. Keskittäminen tuhoaa luontoa. Hajauttaminen on vaihtoehtomme ja visiomme – se on haaveemme. Siinä on rooli kasvukeskuksilla, maaseutukeskuksilla ja maaseudulla. Siinä energia tehdään hajautetusti, myös koulutus, työ, hallinto, maatalous, palvelut – kaikki pystytään tekemään hajautetusti.

Puolueemme periaateohjelmassa kuvataan periaateohjelma EU:n ja kansainvälisen yhteistyön alueilla. Suomalaisuus on kansainvälistä vuorovaikutusta. Maantiede ja olosuhteet vahvistavat realistista suhtautumista asemaamme. Meillä on aitoa annettavaa kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi voi jatkossakin rakentaa rauhaa. Olemme rauhan rakentamista ja kansainvälistä yhteistyötä korostava liike. EU-suhteemme on ja pysyy monisärmäisenä. Ei ole toiminut niin hyvin kuin on toivottu, mutta voisi olla huonompikin tilanne. Taloudellinen kytköksemme Eurooppaan on erittäin vahva. Sanomme kyllä tiukemmalle talouskurille ja ei liittovaltiokehitykselle.

Meillä on ollut perusteita ja ymmärrystä pienten EU-maiden tuelle. Suurten maiden tukemiselle ei perusteita. Yhteisvastuun raja tulee vastaan. Keskustan mielestä jokaisen maan on vastattava itse pankkijärjestelmästään – niin Suomessakin Ahon aikana.

Keskusta ei kannata Natoon liittymistä, mutta pidämme hyvänä Nato-optiota, jos sitä tarvitaan. Itsenäisen maan ei pidä rajoittaa liikkumatilaansa.

Keskusta on aina puolustanut kansainvaltaa, yhdenvertaisia oikeuksia. Kunta on ihmisten
lähiyhteisö, kansanvallan kulmakivi ja kehityksen moottori – ei pelkkä palvelutuottaja. Uudistuksia tarvitaan, tehtävä yhteistyössä kuntalaisten ja kuntapäättäjien kanssa. Sanelua ja pakkoliitoksia Keskusta ei hyväksy. Kuntapoliittisen linjaukset ovat täällä hyväksytyssä kuntavaaliohjelmassa. Kesä on käytettävä ehdokashankintaan. On kysyttävä hyviä, osaavia, tavallisia ihmisiä ehdokkaita. Kysymistä ei paheksuta. Tärkeää on, kuka kysyy? Tarvitaanko apuun joku puoluejohdosta? Kaikki olemme käytettävissä.
Vaalimenestys nojaa ehdokaslistoihin. Keskusta tarvitsee kasvot jokaisessa kunnassa. Lupasin eilen puheessani johtaa esimerkilläni, ja olen Kempeleellä käytettävissä.

Keskusta vastustaa Kataisen tekemää Suomen eriarvoistamista. Vakava ongelma on näköalattomuus. Ei kyetä kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Hallitus on valinnut hitaan taantumisen linjan. Investointien kannustus puuttuu. Uskomme yrittäjyyteen, teknologiaan, kasvuun maan reunoja myöten – kestävän kasvun politiikkaa. Kun hallitus ei usko tulevaisuuteen, se keskittää palveluita. Se leikkaa julkisista palveluista. Kärsijöitä ovat heikoimmat. Katainen puhuu monesti vastuun kantamisesta. Kempeleen kyläkaupassa kerran naisella oli kuljetettavanaan neljä kassia ja mies kepein askelin edellä. Kysyin, toteutuuko näin tasa-arvo teillä, ja sain vastauksen: minä kannan vastuun ja vaimo tavarat. Valitettavasti näen hallituksessa samaa: joku kantelee vastuuta, toinen kantaa tavaroita.

Olen ottanut vastuun: lupaan tehdä parhaani. Puoluetta pitää kehittää. Uuden teknologian kehittäminen on tärkeää. Tarvitsemme luovia ratkaisuja kaikilla puoluetyön tasoilla. Keskustan tehtävä on puolustaa kansalaisten oikeuksia joka puolella maata. Tarvitsemme suomalaisten tukea. Yhteinen työmme onnistuu vain, kun tuemme toisiamme. Tiedämme kaikki, että menemme eteenpäin vain yhteisellä työllämme. Meidän on rakennettava Suomi, jonka jokainen tuntee isänmaakseen sekä asian että tunteen syillä. Tämän maan rakentajaksi tarvitaan Keskustaa.

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Keskustan puoluekokous Rovaniemellä - puoluejohtaja Kiviniemen linjapuhe

Keskustan puoluekokous 9. kesäkuuta Rovaniemellä, puoluejohtaja Mari Kiviniemi, linjapuhe:

Täällä taas olemme. Upeaa on nähdä meidät kaikki odotetussa tapahtumassa. Puoluekokous on kokonaisvaltainen taide-elämys ja päätöksenteon paikka ja johtajiston valinnan paikka – yötä päivää yöttömässä yössä. Myös kansanjuhla, pysähdymme aatteen äärelle.
Keskustan politiikan on ajettava jatkossakin aatteellisuuteen ja vastuullisuuteen – ei pikavoittojen metsästystä. Syvälle juurtunut luottamus syntyy vain pitkäjänteisellä työllä. Lupaamme puolustaa koko Suomea. Tälle politiikalle on tilausta, aikamme huutaa arvoja. Kvartaalitalous vaatii paljon ja nopeasti – läheinen jää helposti huomaamatta.

Keskusta on ollut koko historiansa lähipuolue. On korostettu oikeutta valita itse asuinpaikka – arjen, juhlan, työn jne. ympäristö. Käytännön teon ratkaisevat. Uusiutuva energia ja lähiruoka ovat ajankohtaisia ja tärkeitä tavoitteita. Keväällä tehtiin välikysymys, joka esti Kataisen hallitusta leikkaamasta kotihoidon tukea. Sinipunahallituksen ongelmiin kuuluu lasten ja nuorten pahoinvointi, joka on yhteinen huolemme. Vastuu on jokaisen meistä. Kunnallinen kotiapu on taattava jokaiselle. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy pitää alkaa jo varhain. Pelkkä koulutustakuu ei yksin riitä.

Kesustan mielestä tarvitaan lasten ja nuorten kotiavun lisäksi terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä. Raha ei ratkaise kaikkea eikä korvaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Lähipalvelut turvattava. Tavallisten ihmisten osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ei ole pelkkä juhlapuhe. Keskusta ei hyväksy hallituksen kuntauudistusta, jonka avulla hallitus haluaa sanella ja pakottaa. Hallituksen todellinen tarkoitus on keskittäminen ja ideologinen tavoite. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen malli herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia: saadaanko palvelut riittävän läheltä? Näitä ei pidä käyttää keskittämispolitiikan välineenä, kuten hallitus tekee. Terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa erityistä uudistusta. Kuntarajojen siirtely ei ole ratkaisu. Asukkaita ja asiantuntijoita on kuultava.

Keskustan on oltava uudistava puolue. On nähtävä Suomen rajojen ulkopuolelle. On oltava isänmaallisia ja kansainvälisiä. Keskusta on aina ollut kansainvälinen. Olemme aatteellinen toimija EU:ssa aktiivisina ja rakentavina. Kataisen hallitus markkinoi itseään vastuullisena, mutta tilanne on päinvastainen. Suomi on lipumassa ajopuuna taloudellisten vastuiden kanssa. On sanottava ei yhteisvastuullisten riskien kasvulle.

Hallituksella on parantamisen varaa avoimuuden, sanelun ja tiedon pimittämisen osalta. Puolustusvoimauudistus on runnottu läpi ilman laajaa yhteisymmärrystä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on haettava mandaatti aina avoimesti. Meillä ei ole varaa olla riitaisa. Merkittävä on Suomen aikomus osallistua Islannin ilmavalvontaan. Kataisen hallitus on markkinoinut hanketta teknisenä kysymyksenä, mutta kyseessä on laajempi kysymys. Tarvitaan tarkka selvitys. Avoimuus on paras tapa siivota ajatukset salaisesta kuljettamisesta kohti Natoa. Turvallisuudella ei pidä leikkiä.

Keskustalaisten tulevaisuuden avaimet: 1. vastuu itsestä ja lähimmäisestä, 2. ahkeruus, 3. kyky elää tasapainossa luonnon ja ympäristön kanssa. Eroja puolueiden välillä on. Taloudessa ajamme työllistävämpää linjaa kuin muut. Keskustan mielestä tarvitsemme vahvempaa kotimaista taloutta. Meidän on korvattava saastuttava tuontienergia muilla ratkaisuilla. Ratojen kunnosta on huolehdittava. Verotusta täytyy laskea tasolle, joka rohkaisee investoimaan. Verokeinotteluun kansainvälisellä tasolla on puututtava. Pieni ja keskisuuri yrittäjyys ansaitsee arvostuksen. Yritysten kasvu on viisasta talouden kannalta. Meidän kaikkien etu on, että perusturvasta rakennetaan kannustava ja työllisyyttä suosiva.

Miten käytämme verovarat? Säästäväisyys ja kohtuus ratkaisevat. Päällekkäisyyksiä hallinnon ja byrokratian tasolla täytyy etsiä ja näitä on karsittava.

Työntäyteinen puheenjohtajuus on takana. Pikavoittoja emme ole hakeneet emmekä saaneet, mutta on pohjustettu kasvua. Suomalaisten luottamus Keskustaan on palautumassa, ja olemme luottamuksen arvoisia. Toimimme rehdisti. On välttämätöntä, että toimimme yhdessä. Vain yhtenäisenä olemme suurin.

Viestikapula siirtyy seuraajalle. Kaikkien joukkueemme jäsenten on otettava vastuu yhteisestä suorituksesta. Kaikkien on tehtävä parhaansa. Kapula ei saa pudota kisan missään vaiheessa. On kysyttävä: millainen on Meidän Keskustapuolue? Olemme yhteiskuntaa vakauttava poliittinen puolue, kansalaisia yhdistävä poliittinen voima. Uskomme ihmiseen, yrittämiseen, työhön ja tasa-arvoon.
Johtajuus on antanut paljon - toivottavasti myös antanut paljon. Puheenjohtajuus sisälsi haasteita, hauskoja sattumuksia, paljon työtä. Ei verta - mutta hikeä ja kyyneleitä. Parasta on ollut tehtävien kirjo yhteisessä työssä. Jos on edellisenä päivänä Brysselissä nähnyt maailman johtajia, on todennäköisesti seuraavana päivänä saanut seistä Huittisten torilta pahvimuki kädessä. Esitän nöyrän kiitoksen kaikille! Tehtävä on ollut upea! Kiitos jokaiselle yhdessä ja erikseen! Jatkossakin annan tietotaitoni tämän kansanliikkeen eteen, kannustan teitä samaan!

Keskustalle on povattu auringonlaskua vuosikymmenestä toiseen. Itse valitsemme kulkemamme tien. Kukaan ei päätä puolestamme. Santeri Alkion viitoittama tie merkitsee voimakasta halua uudistaa yhteiskuntaa, ihmisen kasvua ja sivistystä sanan kaikissa merkityksissä. Näillä sanoilla kiitos teille kaikille ja hyvää puoluekokousta!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Kristuksen esikuvia - Miten ensimmäiset kristityt lukivat Vanhaa testamenttia?

Kemijärvi 18.3.-12: Pieni suuri raamattukurssi, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Kemijärven seurakunta, kirkkoherra Lasse Marjokorpi. Raamattukurssin opetustehtävissä toimivat myös Samuel Korhonen, Aki Lautamo ja Aleksi Kuokkanen.

Psalmi 2: 6,7 kertoo: ”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni, Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin”. Jumala on asettanut pyhän kuninkaansa Siioniin, mutta mistä Siion löytyy nykyisin? Onko se kaikkialla kristikunnassa? Oikea vastaus paljastuu UT:n puolella Hepr. 12 luvussa. Aluksi viitataan lain antamisen vuoreen, jossa kansalle annettiin laki. Tämän jälkeen mainitaan saapuminen taivaallisen Jerusalemin luo. Maan päällä Siion on siellä, missä evankeliumia julistetaan. Kristuksen kirkko on nyt Siionin vuori, johon Jumala on asettanut Kristuksen kuninkaaksi.

Psalmeissa on valtavasti Kristus-ennustuksia. Psalmissa 22 Daavid eläytyy jälkeläisensä puolesta siihen, mitä Daavidin poika tulee ristillä kokemaan. Kristillinen usko syntyy, kun tajuamme, että kaikki edellä mainittu tapahtui juuri minun pelastukseni tähden. Daavidin valtakunta on myös Kristuksen valtakunnan esikuva. Daavid oli paimenpoika, jonka Jumala valitsi kansansa kuninkaaksi. Goljatia vastaan tehty hyökkäys kertoo, että Jumalan seurakunnalla on vain evankeliumi ja Kristuksen haavat, joilla voimme kaataa epäuskon ja Perkeleen linnoitukset. (Matt 22: 41-46; Ps 110:1)

Apostolien tekojen kirjaan Uudessa testamentissa on koottu Pietarin pitämä helluntain saarna. Hän julisti Kristuksen ylösnousemusta todeten: ”eihän kuolema olisi voinut pitää Häntä vallassaan”, ”siksi minun sydämeni iloitsee" ja "Sinä täytät minut ilolla”. Tämä on kristityn perusilo. Pietari edelleen mainitsee Kristuksen kantaisästä Daavidista, että hänen hautansa on nähtävissämme. ”Daavid oli profeetta, ja Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa valtaistuimelle jälkeläisensä”, ja viittaa osittain psalmien kirjoituksiin: ”Herra sanoi minun Herralleni...” Apostolit todistaessaan ylösnousseesta Kristuksesta käyttivät raamattunaan VT:a niin kuulusteluissa kuin suuren neuvostonkin edessä, minkä osoituksia sisältää Apt 4 luku. Kansojen nykyäänkin punoessaan juonia on muistettava, että Kristus on asetettu kuninkaaksi.

Matteuksen evankeliumin luvussa 12 Jeesus julistaa: ”Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä” ja jatkaa viittauksella Joonan ja Niiniven vaiheisiin ja niiden merkitykseen. Jeesus opetti VT:a historiallisesti totena asiakirjana ja tosiasioina, ja sovelsi nämä itseään koskevaksi: ”Tässä teillä on enemmän kuin Joona” ja ”Tässä teillä on enemmän kuin Salomo”. Jeesus opetti, että VT kaikilta osin tähtää Häneen. Vertaus viinitarhan vuokraajista on muunnos Jesajan kirjan 5. luvun tekstistä, joka kertoo "minun ystäväni viinitarhasta". Evankeliumeissa Jeesus myös viittaa Psalmiin 118: "kivi jonka rakentajat hylkäsivät on nyt kulmakivi.

Jeesuksen opetus laista sisälsi 10 käskyn lain ja VT:n säädökset: 10 käskyyn nähden Jeesus ei kumoa näitä vuorisaarnassa, mutta ylittää ne. Vuorisaarna tulkitsee lain niin, ettei kukan jää syyttömäksi. Sekä suuret että pienet syntiset ovat syyllisiä. Jeesus antoi opetuslasten syödä pellolta, ja Paavalin ruokasäädöksiin on kirjattu: "älä sido puivan härän suuta". UT ei tällöinkään kumoa näitä sääntöjä, mutta parantaa ja osoittaa vanhentuneiksi.

Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus selitti profeetoista alkaen, mitä kaikkea Hänestä on sanottu. Joh 3:14:ssä Jeesus tähdentää: "miten Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän". Stefanuksen puolustuspuheessa Apt 7:20-44 on Mooses esikuvana: Jumala ilmestyi Moosekselle, Hän johdatti kansan Egyptistä, Jumala antoi lain, kansa niskoitteli, lahjoitettiin Ilmestysmaja, ja mainitaan ”Profeetta, minun kaltaiseni” (5 Moos. 18:15). VT:n tulkintaa päätyi Apt:n kertomana tilanteeseen, jossa Filippos selitti Etiopian hoviherralle Jesajan kirjaa Apt 8:30-35. Herran kärsivä palvelija (Jes 53) tarkoittaa myös ehkä Israelia kärsivänä palvelijana, mutta erityisesti Jeesusta. Filippos aloitti tuosta kohdasta ja julisti evankeliumia.

Paavalin puhe Antiokian synagogassa Apt 13:16-41 julistaa synninpäästön ilman syntien tunnustamista. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus on psalmeissa mainittu Israelin pelastaja. Tessalonikassa (Apt 17:2-3) Paavali osoitti VT:n perusteella, että Kristuksen täytyi kärsiä. Tässä on tärkeä huomata, että epäuskoisille puhuttaessa Jeesusta julistetaan Jumalan Poikana. Puolustuspuhe Kesareassa (Apt 24: 14) korostaa VT:n saaneen kristinuskossa eri korostuksen. Paavalin mukaan kristitty uskoo kaiken, mitä VT kirjoittaa. Hän korosti seuraavansa kaikkea juutalaisen uskon perinnettä.

Paavalin kirjeissä Room 1:2-4 kertoo: ”julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla luvannut … on sanoma Hänen Pojastaan”. Koko evankeliumi sisältyy muutamaan lauseeseen. Paavali täsmentää, että evankeliumi on jo luvattu ja ollut olemassa profeettojen kirjoissa: Jeesuksen inhimillinen syntyperä, Daavidin poika. Juutalaisille on tärkeää, että Jeesus Kristus on oikeaa kuningassukua. Pyhyyden Hengen puolelta Hän on Jumalan Poika.

Väitetään, ettei neitseestä syntymisestä puhuta viisauskirjoituksissa kuten VT:ssä, mutta neitseestä syntyminen voidaan helposti päätellä VT:stä. Maan päällä Jeesus oli tyhjennettynä joistakin jumalallisista ominaisuuksistaan. Häneltä on saatu apostolin virka, joka loppui apostoleihin, mutta sen jälkeen kirkon pitäisi toimia näiden opetuksen mukaan. Näin kirkko on apostolinen.

Room 3:n perisyntijakeet 10-20 sisältävät runsaasti psalmilainauksia: ”ei ole ketään, joka tekee hyvää jne.” Psalmien avulla Paavali perustelee, että koko ihmiskunta on kadotuksen massa, joka on joutunut synnin valtaan ja eroon Jumalasta. Ihmisen vapaa tahto pätee vaikkapa valintamyymälässä, mutta kun ihminen on joutunut synnin valtaan, ei hänellä ole valtaa ja halua nostaa sieltä itseään. Vain evankeliumi vapauttaa, kun Pyhä Henki vetää ihmisen parannuksen. Vapaata tahtoa ei ole.

Room 4 viittaa Abrahamin esimerkkiin: uskon vanhurskaus 3. jakeessa: ”Abraham uskoi Jumalaan, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi”. Lahjavanhurskaus todistetaan Abrahamin avulla. Roomalaiskirjeen lukujen 9-11 viittauskohteita ovat Israelin valinta, hylkäys ja lupaus: Jumalan kansan kohtalo ja lupaukset. VT:n perustalla 1. Kor. luvuissa 10-11 ovat jakeiden teemoina epäjumalanpalvelus, kristityn vapaus ja Herran aterian oikea viettäminen. Gal. 3-4 luvuissa Paavali opettaa vapautta laista: Abrahamin jälkeläiset ovat lupauksen lapsia, uskosta vanhurskaita.

Kristologia – kuka Jeesus on?

Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja Jumala (Joh 1:1-3, Hepr. 1: 2,3,5,8): ”näinä viimeisinä aikoina Hän on puhunut Pojassaan, jonka Hän on pannut kaiken perilliseksi”, ”Hänen välityksellään on myös maailma luotu”. Pojassa me opimme tuntemaan Jumalan. 8. jae kertoo: ”Hän on Jumala”, mistä voidaan päätellä kolmiyhteys. Nämä opetukset eivät ole UT:ssa kehitettyjä, vaan Psalmit 2 ja 45 ovat taustalla. Opetus Kristuksen ennalta olemisesta jo ennen maailman luomista perustuu Sananlaskujen kirjan 8 luvun jakeisiin 22-36: Isästä iankaikkisuudessa syntynyt Jeesus (Nikean uskontunnustus). Tästä on pidettävä erillään Jeesuksen syntymä neitsyt Mariasta, ja on ymmärrettävä näiden eri merkitykset.

UT:n hymneistä Kol 1:15-20 tarjoaa valtavan ylistyslaulun, josta emme maan päällä kykene juuri ymmärtämään. Kristuksen jumaluus on luettavissa VT:sta. Ihmisen Poika on myös maailman tuomari (Dan 7:13-14). Raamatussa Jeesus puhuu itsestään Ihmisen Poikana.

Heprealaiskirjeestä kannattaa huomata Psalmin 8 selitys (Hepr. 2:5-). Kyseessä on Ihmisen Poika (Hepr. 2:6-9). Heprealaiskirje kertoo Kristuksesta ylipappina, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko rakennus. Tätä perustellaan psalmeilla (Hepr. 5:5,6; Ps. 2; 110:4). Heprealaiskirje kertoo Kristuksen esikuvana Melkisedekista niin laajasti, että kirjeessä tiedetään Melkisedekistä enemmän kuin VT:ssa. Taustalla täytyy olla suullinen perimätieto, josta kerrotaan Heprealaiskirjeessä. Kristus on asettunut istuimelleen taivaassa (Hepr. 8:1), ja Hän on hankkinut meille iankaikkisen lunastuksen (Hepr. 9:12).

Abraham mainitaan UT:ssa uskon isänä, joka lähti siihen maahan, jonka oli saava perinnöksi (Hepr: 11:8-19). Uskon vanhurskaus näytetään toteen Abrahamin avulla (Room 4). Tähän liittyy kristityn vapaus laista (Gal 3:4). Abrahamin jälkeläiset ovat lunastuksen lapsia, uskosta vanhurskaita, uuden liiton kansa ja Abrahamin sukua (Hepr. 2:16).

Kristuksen esikuvana UT:ssa korostuu Nooa, joka rakensi pyhässä pelossa arkin (Hepr. 11:7). Arkki esitetään pelastuksen välineenä. Vedenpaisumukseen viitataan UT:ssa: Mt 24: 37-39.

Pietarin kirjeissä merkittäviä VT:n perustuvia jakeita ovat 1. Piet 1:18-19, 24-25, 2. Piet 1:19, ja viittaus Kristukseen kulmakivenä (1. Piet 2:6-7, Jes 28:16, Ps. 118:21).

Teemme hyvin, jos kiinnitämme jo VT:n huomion. Ylösnousemus luo valon ja Kristuksen valon odotuksen.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Sinfonia Lahti - sävelateria vaativaan ja vaatimattomaan makuun

Orkesterisoinnin vivahteikkaat sävyt olivat pääosassa Sinfonia Lahden 8. maaliskuuta pitämässä sinfoniakonsertissa Lahden Sibeliustalolla. Suomalaisena alkupalana musiikin ystäville tarjoiltiin Jouni Kaipaisen säveltämä alkusoiton tyyppinen teos, joka värikkäästi hyödynsi sinfoniaorkesterin mahdollisuuksia äänimaisemien muodostamisessa. Luonteeltaan samantyyppinen oli konsertin päätösnumeroksi sijoitettu ranskalainen sinfoniateos, Dutilleux:n sinfona nro 1. Orkesterin sointivivahteet korostuivat poikkeuksellisen kiehtovasti.

Ranskalaisen sinfonian historia poikkeaa muun euroopan preussilaisvaikutteisesta valtavirrasta. Ranskalainen sinfonia on hypännyt yli yhden kehitysvaiheen, joka on kansallisromanttinen vaihe. Tätä kautta on muotoutunut ranskalaisen sinfonian erityisluonne, jolle on tunnusomaista orkesterisoinnin vivahteikas sävy. Preussilaisemman sinfonian historia voidaan kiteyttää toteamalla, että Haydn loi sinfonian prototyypin, Mozart osoitti, mihin kaikkeen sinfoniaa voidaan käyttää, ja Beethoven viitoitti tien käsitykselle, jonka mukaan sävellystä rajoittavat säännöt voidaan unohtaa.

Konsertin ensimmäiselle puoliskolle sijoittui Beethovenin neljäs pianokonsertto, joka tarjosi runsaasti melodiaa, virtuoosimaisia pianon ja orkesterin suorituksia, sävelten vauhtia ja vaarallisia tilanteita, voimakkaita tunteita ja herkkyyttä. Teosta rohkenen suositella aloittelevalle konserttikävijälle ja klassiseen musiikkiin tutustujalle. Ohjelmiston suomalainen ja ranskalainen säveltarjonta soveltuu sinfonian ystävän vaativampaan makuun.

To 8.3.2012 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI
Hannu Lintu, kapellimestari
Jonathan Biss, piano

Kaipainen: notkea keaton ("The Ghost of Buster")
Beethoven: Pianokonsertto nro 4
Dutilleux: Sinfonia nro 1

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Presidenttipeli

Ultra Bran esiintyminen presidenttiehdokas Pekka Haaviston tukikonsertissa yllättää. Menestyksekkään taiteilijajoukon toiminta sisältää aatteellisen viestin, joka jättää tulkinnan mahdollisuuksia moneen suuntaan. Bändi tahtoo luovan hiljaisuuden tauottua kertoa yleisölleen, minkälaisten arvojen puolesta yhtye on säveltänyt, sanoittanut, levyttänyt, viihdyttänyt klubeilla ja festareilla ja viihtynyt tiedotusvälineiden palstoilla.

Yle Radio 1:n taajuuksilla nerokkuutensa osoittanut toimittaja Tuomas Enbuske viestittää jotakin samaa huomiota ansaitsevalla esiintymisellään Haaviston seurassa. Julkinen vierellä kulkeminen kertoo, mihin toimittajan työllä on pyritty ja minkä vuoksi ohjelmien tuottamisesta on vetäydytty. Kysymys ei Yleisradion puolueettomuuden kannalta ole ongelmaton.

Luovan tauon jälkeinen arvojulistus tarjoaa myös kontrastien aarreaitan. Liioittelu taideilmaisun keinona voi kääntyä sanomaansa vastaan. Tämä voi olla tietoinen valinta. Liioittelu aiheuttaakin vakavan pohdinnan siitä, minkä tyyppisen johtajan Suomi tarvitsee. Presidentinvaalin voitto Niinistölle vain varmistuu.

Ultra Bra ja Tuomas Enbuske voivat siis olla Niinistön kannattajia, joiden työkenttänä on julkisen farssin keinoin hämmennyksen aiheuttaminen Haaviston tukiyhteisössä. Tällöin arvojulistus yltää Yleisradiolta ja muilta puolueettomilta vaadittavaan riippumattomuuteen ja kannustaa rohkeasti osallistumaan yhteiskunnalliseen suunnan valintaan ja ratkaisujen tekoon. Minä aion äänestää presidentiksi Niinistöä.

perjantai 20. tammikuuta 2012

Matkailun verotus

Matka 2012 -messujen kynnyksellä, matkailun verotuksen kansainvälistä kehitystä ja Suomen verolinjauksia tarkastellessa ja näistä notaaritutkielmaa kirjoittaessa matkailun verotus vakuuttaa. Ympäristöön ja perustarpeita ylellisempään kulutukseen kohdistuva vero soveltuu Veronmaksajain Keskusliiton tavoitteisiin ja yleisen legaliteetin hankkimiseen. Matkailuverotus on päätynyt otsikoihin 1990-luvulta lähtien, kun matkailuverojen lukumäärä ja valikoima on kasvanut. WTO on määritellyt 40 eri matkailuveroa. Noin 50 matkailukohteesta 73% on lisännyt matkailun verotusta viitenä viime vuonna, ja vain 13,5% on vähentänyt. Matkailua on suhteellisen helppo verottaa, ja se on myös suosittu verotuskohde johtuen korkeasta tuoton kasvun mahdollisuudesta. Keskustelua, kysymyksiä ja mielipiteitä herättää pohdinta matkailun asianmukaisesta verottamisesta ja liiallisen verotuksen välttämisestä.

Tuotannon alana matkailu työllistää lähes 260 miljoonaa henkilöä. Osuus on noin 8 prosenttia koko maailman työpaikoista, ja toimiala tuottaa 9 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Kyseessä ei ole vain merkittävä työllistäjä sekä hyvinvoinnin ja talouskasvun moottori, vaan matkailulla on keskeinen rooli talousjärjestelmien toipumisessa. Matkailu on laajempi tuotannonala kuin autoteollisuus ja vain hieman pankkisektoria pienempi. Tästä syystä matkailu on keskeinen talouden maailmanlaajuisen toipumisen ja kasvun tekijä. Matkailu on myös yhteiskunnallisten tavoitteiden edistäjä, joka vaikuttaa ihmisten liikkuvuuteen seutujen ja valtioiden välillä ja lisää kulttuurien ja yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua.

Matkailun verotus voi olla haitallista. Syrjivän ja epäoikeudenmukaisen verotuksen soveltaminen saattaa haitata sektorin kilpailukykyä suhteessa sekä muihin toimialoihin että kilpaileviin matkailukohteisiin. Se voi myös laskea kysyntää kuluttajia rasittavana kulujen nousuna. Tämä voi johtaa markkinahäiriöihin ja työpaikkojen menetyksiin sekä matkailusektorilla että muilla matkailusta riippuvaisilla sektoreilla. WTO mainitsee esimerkkejä, joissa veron korotus on pienentänyt veron tuottoa. Tilanne aiheutuu tyypillisesti, jos veroja on kerätty tai otettu käyttöön mielivaltaisesti. Yksi mielivaltaisen verotuksen syy on poliittinen tilanne etenkin kehittyvissä maissa, joissa talouden haasteet pakottavat hankkimaan verotuottoja matkailusektorilta. Syy on sekin, että usein matkailuveroja määrätään vähitellen ajan myötä eikä osana yhtenäistä suunnitelmaa taloudellisten periaatteiden mukaan. Ongelmien kasautumista seuraa siitä, että matkailuveroilla on taipumus heikentää valtion hintakilpailukykyä. Tuotteiden ja palveluiden vientinä matkailun hintajoustavuudella on merkittävä vaikutus kysyntään, matkailijamäärään ja sidosryhmien työllisyyteen.

Yleisesti koetaan, että matkailusta, kuten muistakin hyödykkeistä ja palveluista, tulisi kertyä julkista pääomaa, jolla rahoitetaan julkisia palveluita ja talouselämän käyttämää infrastruktuuria. Matkailijoilla on maksukyky hankkia palveluita, joista kokevat saavansa hyötyä. Matkailu on huomattavan riippuvainen esimerkiksi ympäristön puhtaudesta sekä liikenteen ja viestinnän järjestelmistä. Tehokas julkinen terveydenhuolto ja turvallisuus myös palvelevat matkailijoita. Jotkut maat ja maakunnat, myös eräät USA:n osavaltiot, käyttävät järjestelmiä, joissa osa matkailuveron tuotoista kohdennetaan näihin tarkoituksiin.

Matkailulla on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita muilla vientituotteilla ei ole, koska se kulutetaan samassa paikassa, jossa se tuotetaan. Matkailu voi aiheuttaa paikkakunnan asukkaille kuluja vaikkapa ruuhkina ja ympäristön saastumisena sekä herättää tulonjakoon liittyviä kysymyksiä, joita virittää suhteellisen varakkaiden matkailijoiden runsas kulutus. On tärkeää varmistaa, että matkailukohteen paikalliset asukkaat kokevat matkailun hyödyttävän heitä, sillä hyväntahtoisuus matkailijoita kohtaan on suosittuja matkakohteita yhdistävä piirre. Verotulot voivat olla tehokas suopeuden lisääjä.

Tietoyhteyksien kehittyminen on kutistanut maapalloa ja lähentänyt etäisyyksiä. Aloitteleva matkailija ikäpyramidin nuorimmassa päässä voi tutustua kohteeseen sekä varata matkat majoituksineen ja viihdepalveluineen internetin välityksellä. On yleisesti tunnettua, että maailmanlaajuisesti varakas väestö on sankoin joukoin jäämässä eläkkeelle. Matkailun verotus kohdistuu väistämättä muodostuvaan kysyntään, valtavaan varallisuusmassaan. Arjen välttämättömien perustarpeiden ulkopuolelle kohdistuva taloudellinen lisärasitus on verrattain helposti perusteltavissa valtion talousjohdon ja äänestäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Matkailuveron legaliteetti, kokemus veron oikeudenmukaisuudesta, on teorian tasolla saavutettavissa melko vaivattomasti.

Euroopan integraation ja maailman globalisoitumisen selkeä ja perustuslaillinen päämäärä on vapaan liikkuvuuden turvaaminen. Britannian tyyppinen reittilentojen vero merkitsee EU:n tavoitteleman vapaan liikkuvuuden rajoitetta, ja pääkaupunkien väliseen etäisyyteen perustuva laskentamalli suosii esimerkiksi matkailua Lontoosta Kaliforniaan syrjien Karibian alueita. Matkailuveroton Amsterdamin lentokenttä on yksi Englannin lähellä sijaitseva hyötyjä Lontoosta lentämisen kallistuessa. Britanniassa ovat puhuttaneet myös lentomatkustajamaksun aiheuttamat työllisyyshaitat, jotka kohdistuvat etenkin lentoliikenteen ja matkailun työllistämään nuorisoon.

Omaisuudensuojan kannalta Britannian lentomatkustajavero kohdistuu yllättävästi jo hankittuihin lentolippuihin, jos matka tehdään huhtikuussa 2012 tai myöhemmin. Tätä voidaan verrata tilanteeseen, jossa jääkaapissa sijaitsevasta elintarvikkeesta täytyy vielä maksaa valmistevero. Valtion verotuksellisen autonomian periaatteen rohkea tulkinta hämmästyttää EU:n uudessa hiilidioksidiverossa, joka ulottuu kaikkien lentoyhtiöiden liikennöintiin EU:ssa.

Suomessa kulutusverotuksen merkitys kasvaa, mitä myös Veronmaksajain Keskusliitto toivoo. Kehityksen kanssa linjassa on pyrkimys kokeilla matkailuun kohdistuvaa verotusta Etelä-Karjalan ja Lapin merkittävillä matkailualueilla. Taloustilanteen epävarmuuden ja hallitsemattomuuden kasvaessa on perusteltua olettaa, että matkailuvero saa Suomessakin legaliteettinsa helposti.

perjantai 6. tammikuuta 2012

Radion uudistus

Ylen säästökuuri välittyy pyhäpäivisin radiokirkkopaikkakuntien valinnoissa. Merkittävimpien kaupunkiseurakuntien papit oppii pian tuntemaan pelkästään Ylen radioteitse. Radiotyöhön tottuvat teologit helpommin arkenakin toimittavat hartausohjelmia. Radio Dei täydentää ansiokkaasti julkista palvelua tarjoamalla pyhäpäivisin radiokirkkoja useista messuyhteisöistä. Kentän uutuus on Raamattuopiston messu, joka välitetään lähes kauttaaltaan Radio Dein yleisölle. Radio Dein paikallisradiomessut säilyvät muun muassa täällä Rovaniemellä, jossa poikkeuksellisen yleiskirkollinen kulttuuri tekee ratkaisusta perustellun.

Olen sitä mieltä, että yleiskirkollisen kulttuurin myönteisiä puolia ei ole syytä horjuttaa. Nettiradio säilyttää mahdollisuuden liittyä Radio Dein yleisön enemmistöön. Pyhäpäivien ohjelmatarjonnan kehittämisessä Radio Dei on onnistunut tyylikkäästi niin kiinnostavan puheen kuin musiikin osalta.

Tutustuin joulunpyhinä Rovaniemen uuteen kulttuurikeskus Korundiin, jonka konserttisalin akustiikka tarjoaa radion musiikkiohjelmien tuottamiselle mainiot puitteet. Pidän tärkeänä, että Yleisradio säännöllisesti radioi ja televisioi musiikkiesityksiä Korundin tiloista ja muistakin pohjoisen Suomen konserttisaleista. Samalla kalustokierrolla turvataan myös radiokirkkojen alueellinen monipuolisuus Ylen kanavilla.