sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Presidenttipeli

Ultra Bran esiintyminen presidenttiehdokas Pekka Haaviston tukikonsertissa yllättää. Menestyksekkään taiteilijajoukon toiminta sisältää aatteellisen viestin, joka jättää tulkinnan mahdollisuuksia moneen suuntaan. Bändi tahtoo luovan hiljaisuuden tauottua kertoa yleisölleen, minkälaisten arvojen puolesta yhtye on säveltänyt, sanoittanut, levyttänyt, viihdyttänyt klubeilla ja festareilla ja viihtynyt tiedotusvälineiden palstoilla.

Yle Radio 1:n taajuuksilla nerokkuutensa osoittanut toimittaja Tuomas Enbuske viestittää jotakin samaa huomiota ansaitsevalla esiintymisellään Haaviston seurassa. Julkinen vierellä kulkeminen kertoo, mihin toimittajan työllä on pyritty ja minkä vuoksi ohjelmien tuottamisesta on vetäydytty. Kysymys ei Yleisradion puolueettomuuden kannalta ole ongelmaton.

Luovan tauon jälkeinen arvojulistus tarjoaa myös kontrastien aarreaitan. Liioittelu taideilmaisun keinona voi kääntyä sanomaansa vastaan. Tämä voi olla tietoinen valinta. Liioittelu aiheuttaakin vakavan pohdinnan siitä, minkä tyyppisen johtajan Suomi tarvitsee. Presidentinvaalin voitto Niinistölle vain varmistuu.

Ultra Bra ja Tuomas Enbuske voivat siis olla Niinistön kannattajia, joiden työkenttänä on julkisen farssin keinoin hämmennyksen aiheuttaminen Haaviston tukiyhteisössä. Tällöin arvojulistus yltää Yleisradiolta ja muilta puolueettomilta vaadittavaan riippumattomuuteen ja kannustaa rohkeasti osallistumaan yhteiskunnalliseen suunnan valintaan ja ratkaisujen tekoon. Minä aion äänestää presidentiksi Niinistöä.

perjantai 20. tammikuuta 2012

Matkailun verotus

Matka 2012 -messujen kynnyksellä, matkailun verotuksen kansainvälistä kehitystä ja Suomen verolinjauksia tarkastellessa ja näistä notaaritutkielmaa kirjoittaessa matkailun verotus vakuuttaa. Ympäristöön ja perustarpeita ylellisempään kulutukseen kohdistuva vero soveltuu Veronmaksajain Keskusliiton tavoitteisiin ja yleisen legaliteetin hankkimiseen. Matkailuverotus on päätynyt otsikoihin 1990-luvulta lähtien, kun matkailuverojen lukumäärä ja valikoima on kasvanut. WTO on määritellyt 40 eri matkailuveroa. Noin 50 matkailukohteesta 73% on lisännyt matkailun verotusta viitenä viime vuonna, ja vain 13,5% on vähentänyt. Matkailua on suhteellisen helppo verottaa, ja se on myös suosittu verotuskohde johtuen korkeasta tuoton kasvun mahdollisuudesta. Keskustelua, kysymyksiä ja mielipiteitä herättää pohdinta matkailun asianmukaisesta verottamisesta ja liiallisen verotuksen välttämisestä.

Tuotannon alana matkailu työllistää lähes 260 miljoonaa henkilöä. Osuus on noin 8 prosenttia koko maailman työpaikoista, ja toimiala tuottaa 9 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Kyseessä ei ole vain merkittävä työllistäjä sekä hyvinvoinnin ja talouskasvun moottori, vaan matkailulla on keskeinen rooli talousjärjestelmien toipumisessa. Matkailu on laajempi tuotannonala kuin autoteollisuus ja vain hieman pankkisektoria pienempi. Tästä syystä matkailu on keskeinen talouden maailmanlaajuisen toipumisen ja kasvun tekijä. Matkailu on myös yhteiskunnallisten tavoitteiden edistäjä, joka vaikuttaa ihmisten liikkuvuuteen seutujen ja valtioiden välillä ja lisää kulttuurien ja yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua.

Matkailun verotus voi olla haitallista. Syrjivän ja epäoikeudenmukaisen verotuksen soveltaminen saattaa haitata sektorin kilpailukykyä suhteessa sekä muihin toimialoihin että kilpaileviin matkailukohteisiin. Se voi myös laskea kysyntää kuluttajia rasittavana kulujen nousuna. Tämä voi johtaa markkinahäiriöihin ja työpaikkojen menetyksiin sekä matkailusektorilla että muilla matkailusta riippuvaisilla sektoreilla. WTO mainitsee esimerkkejä, joissa veron korotus on pienentänyt veron tuottoa. Tilanne aiheutuu tyypillisesti, jos veroja on kerätty tai otettu käyttöön mielivaltaisesti. Yksi mielivaltaisen verotuksen syy on poliittinen tilanne etenkin kehittyvissä maissa, joissa talouden haasteet pakottavat hankkimaan verotuottoja matkailusektorilta. Syy on sekin, että usein matkailuveroja määrätään vähitellen ajan myötä eikä osana yhtenäistä suunnitelmaa taloudellisten periaatteiden mukaan. Ongelmien kasautumista seuraa siitä, että matkailuveroilla on taipumus heikentää valtion hintakilpailukykyä. Tuotteiden ja palveluiden vientinä matkailun hintajoustavuudella on merkittävä vaikutus kysyntään, matkailijamäärään ja sidosryhmien työllisyyteen.

Yleisesti koetaan, että matkailusta, kuten muistakin hyödykkeistä ja palveluista, tulisi kertyä julkista pääomaa, jolla rahoitetaan julkisia palveluita ja talouselämän käyttämää infrastruktuuria. Matkailijoilla on maksukyky hankkia palveluita, joista kokevat saavansa hyötyä. Matkailu on huomattavan riippuvainen esimerkiksi ympäristön puhtaudesta sekä liikenteen ja viestinnän järjestelmistä. Tehokas julkinen terveydenhuolto ja turvallisuus myös palvelevat matkailijoita. Jotkut maat ja maakunnat, myös eräät USA:n osavaltiot, käyttävät järjestelmiä, joissa osa matkailuveron tuotoista kohdennetaan näihin tarkoituksiin.

Matkailulla on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita muilla vientituotteilla ei ole, koska se kulutetaan samassa paikassa, jossa se tuotetaan. Matkailu voi aiheuttaa paikkakunnan asukkaille kuluja vaikkapa ruuhkina ja ympäristön saastumisena sekä herättää tulonjakoon liittyviä kysymyksiä, joita virittää suhteellisen varakkaiden matkailijoiden runsas kulutus. On tärkeää varmistaa, että matkailukohteen paikalliset asukkaat kokevat matkailun hyödyttävän heitä, sillä hyväntahtoisuus matkailijoita kohtaan on suosittuja matkakohteita yhdistävä piirre. Verotulot voivat olla tehokas suopeuden lisääjä.

Tietoyhteyksien kehittyminen on kutistanut maapalloa ja lähentänyt etäisyyksiä. Aloitteleva matkailija ikäpyramidin nuorimmassa päässä voi tutustua kohteeseen sekä varata matkat majoituksineen ja viihdepalveluineen internetin välityksellä. On yleisesti tunnettua, että maailmanlaajuisesti varakas väestö on sankoin joukoin jäämässä eläkkeelle. Matkailun verotus kohdistuu väistämättä muodostuvaan kysyntään, valtavaan varallisuusmassaan. Arjen välttämättömien perustarpeiden ulkopuolelle kohdistuva taloudellinen lisärasitus on verrattain helposti perusteltavissa valtion talousjohdon ja äänestäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Matkailuveron legaliteetti, kokemus veron oikeudenmukaisuudesta, on teorian tasolla saavutettavissa melko vaivattomasti.

Euroopan integraation ja maailman globalisoitumisen selkeä ja perustuslaillinen päämäärä on vapaan liikkuvuuden turvaaminen. Britannian tyyppinen reittilentojen vero merkitsee EU:n tavoitteleman vapaan liikkuvuuden rajoitetta, ja pääkaupunkien väliseen etäisyyteen perustuva laskentamalli suosii esimerkiksi matkailua Lontoosta Kaliforniaan syrjien Karibian alueita. Matkailuveroton Amsterdamin lentokenttä on yksi Englannin lähellä sijaitseva hyötyjä Lontoosta lentämisen kallistuessa. Britanniassa ovat puhuttaneet myös lentomatkustajamaksun aiheuttamat työllisyyshaitat, jotka kohdistuvat etenkin lentoliikenteen ja matkailun työllistämään nuorisoon.

Omaisuudensuojan kannalta Britannian lentomatkustajavero kohdistuu yllättävästi jo hankittuihin lentolippuihin, jos matka tehdään huhtikuussa 2012 tai myöhemmin. Tätä voidaan verrata tilanteeseen, jossa jääkaapissa sijaitsevasta elintarvikkeesta täytyy vielä maksaa valmistevero. Valtion verotuksellisen autonomian periaatteen rohkea tulkinta hämmästyttää EU:n uudessa hiilidioksidiverossa, joka ulottuu kaikkien lentoyhtiöiden liikennöintiin EU:ssa.

Suomessa kulutusverotuksen merkitys kasvaa, mitä myös Veronmaksajain Keskusliitto toivoo. Kehityksen kanssa linjassa on pyrkimys kokeilla matkailuun kohdistuvaa verotusta Etelä-Karjalan ja Lapin merkittävillä matkailualueilla. Taloustilanteen epävarmuuden ja hallitsemattomuuden kasvaessa on perusteltua olettaa, että matkailuvero saa Suomessakin legaliteettinsa helposti.

perjantai 6. tammikuuta 2012

Radion uudistus

Ylen säästökuuri välittyy pyhäpäivisin radiokirkkopaikkakuntien valinnoissa. Merkittävimpien kaupunkiseurakuntien papit oppii pian tuntemaan pelkästään Ylen radioteitse. Radiotyöhön tottuvat teologit helpommin arkenakin toimittavat hartausohjelmia. Radio Dei täydentää ansiokkaasti julkista palvelua tarjoamalla pyhäpäivisin radiokirkkoja useista messuyhteisöistä. Kentän uutuus on Raamattuopiston messu, joka välitetään lähes kauttaaltaan Radio Dein yleisölle. Radio Dein paikallisradiomessut säilyvät muun muassa täällä Rovaniemellä, jossa poikkeuksellisen yleiskirkollinen kulttuuri tekee ratkaisusta perustellun.

Olen sitä mieltä, että yleiskirkollisen kulttuurin myönteisiä puolia ei ole syytä horjuttaa. Nettiradio säilyttää mahdollisuuden liittyä Radio Dein yleisön enemmistöön. Pyhäpäivien ohjelmatarjonnan kehittämisessä Radio Dei on onnistunut tyylikkäästi niin kiinnostavan puheen kuin musiikin osalta.

Tutustuin joulunpyhinä Rovaniemen uuteen kulttuurikeskus Korundiin, jonka konserttisalin akustiikka tarjoaa radion musiikkiohjelmien tuottamiselle mainiot puitteet. Pidän tärkeänä, että Yleisradio säännöllisesti radioi ja televisioi musiikkiesityksiä Korundin tiloista ja muistakin pohjoisen Suomen konserttisaleista. Samalla kalustokierrolla turvataan myös radiokirkkojen alueellinen monipuolisuus Ylen kanavilla.