tiistai 10. syyskuuta 2013

Raamattutunti - Kaiken keskellä Kristus

Kansan Raamattuseuran (KRS) Seurakuntapäivät

Raamattutunti 10.9.2013 - "Kaiken keskellä Kristus"

evankelista-kirjailija Maija-Liisa Kallio

Korkalovaaran kappeli, Rovaniemi

Joh 20: 19 - 21, 26
Opetuslapset lukittujen ovien takana – Jeesus sanoi: Rauha teille!

Pelko – Jeesus äkkiä kaiken keskipisteenä

Jeesus näytti kätensä ja kylkensä, ilo valtasi heidät.

Jeesus sanoi vielä uudestaan: Rauha teille. Mekin tarvitsemme uudestaan ja uudestaan Jeesuksen vakuutusta: Rauha teille, ja hän sanoi tämän kolmannenkin kerran. Kun 2-3 kertaa sanotaan, se vahvistaa sanan, että se on Häneltä.
Profetioille tarvitaan samalla tavalla vahvistus. Jumala usein antaa muille vahvistuksen, jotta tiedämme, mistä on kysymys. Silloin se on helpompi uskoa, kun toisilleen tuntemattomat ovat samaa mieltä. Voiko tänäänkin olla niin, että meidän silmämme avautuvat näkemään.

Raamatussa on monta sellaistakin kohtaa, jossa kaukaa hapuillen etsitään Jeesusta.

1. Tim 6: 13: Jumala, kaiken elämän lähde ja Kristus Jeesus, joka antoi pyhän todistuksen, kun kehotan…

Kaiken keskellä Jeesuksessa on elämän lähde. Tiedämme, mitä se on. Kun tuntuu, että kaikki on pysähtynyt. Yhtäkkiä alkaakin vesi pulputa. Sitä tuolla Afrikassa ja Israelissa kohtasi.

Silloin kun olemme nääntymässä janoon, tarvitsemme Elämän Vettä, joka virkistää meidät.

”Hoida sinulle määrättyä tehtävää moitteettomasti ja tahrattomasti, kunnes Jeesus Kristus ilmestyy. Sen antaa aikanaan tapahtua ylistettävä Kuninkaitten Kuningas … Häntä ei yksikään ihminen ole koskaan nähnyt.”

Lähde on tärkeä ajatus meidän hengellisen elämämme kuivuuteen.

Yksinäiseltä ihmiseltä saapuu viesti: nyt en enää jaksa. Vastaus: Jumalan avulla sinä jaksat. Vastaus: Kiitos tästä viestistä. Ihminen selviytyy kriisistään.

On tärkeää huudahtaa ääneen se viesti, että en jaksa enää. Jos emme pienempään janoon saa vettä, se kasvaa. Ihminen näivettyy. Meitä kesällä kehotetaan juomaan vettä. Niin tarvitsee hengellinen elämäkin vettä. Nyt ja ehtoollisella Jeesus on kaikessa läsnä ja keskipiste. Ensin oli lähde, sitten on kaiken keskellä Elämä.

Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että Hän lähetti meidän keskuuteemme ainoan poikansa, antamaan meille elämän. Mahtavaa, että meillä on Vapahtaja Jeesus Kristus, joka suostui Isän tahtoon.

Kaiken keskellä turva: Psalmi: Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää vaikka maa järkkyy. Jumala on turvamme ja linnamme. Hän antaa meille linnamme: se auttaa meitä kaikissa vihollisen hyökkäyksissä, joita tulee.

Hän muistuttaa: Hädän hetkellä usein unohtuu turvapaikka. Sen takia emme pelkää, vaikka kuulemme jatkuvasti, että maa järkkyy.

Saamme kiittää Jumalaa kaikesta turvasta, jota meillä on.

Jumala on kaupunkien keskellä. Kaikki sen haarat ilahduttavat jne. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee. Herra Sebaot on kanssamme. Jaakobin Jumala on kanssamme.

Israelille annetut viestit ovat myös meille. Jumala on meidän keskuudessamme ja keskipisteemme. Herätyksen aamua odotamme. Rukoilkaa herätystä, että mahdollisimman monet pelastuvat. Kansojen meri kuohuu. Herra Sebaot.

Muuta turvaa meillä ei ole kuin Jumala. Hän on turva.

Kaiken-sana: todellakin tarkoittaa kaikkea. Todella keskellä, nähtävillä, tavoitettavissa. Se on keskimmäinen risti. Jeesuskin kuoli keskimmäisellä ristillä, pahantekijöiden keskellä. Jeesus oli usein väkijoukon keskellä. Jeesus on turvattomuudenkin keskellä. Hän auttaa. Hän oli varjelija leijonien luolassa. Ihminen laskettiin leijonien luolaan siksi, että hän rukoili Jumalaa. Leijonat eivät uskaltaneet koskea. Jumala on kiitoksen ja ylistyksen keskellä. Hän on siellä, missä sinä olet tänään. Hän on kipujesi keskellä. Hän on tässä meidän keskellämme, alttarilla. Missä minä olen, missä olemme kansana, siellä hän on. Hän on rukousten keskellä. Olemme lähimpänä Jumalaa rukouksessa. Haastan meitä kaikkia rukoukseen. Saat rukoilla, se on valtava etuoikeus. Jumala kuulee rukoukset, vaikka ei tuntuisi siltä. Silti, Jumala on läsnä siellä, missä rukoillaan.

Jumala on elämän lähteemme ja kaikessa, kun häntä tarvitsemme. Jumala joskus sanoo: odota hetki, kunnes tulee hetki, olen kuullut rukouksesi. Vastaus voi olla: ei, ei nyt tai odota. Hän tietää, milloin me tarvitsemme häntä. Jumala on siellä, missä sinä juuri nyt elät.

Nosta katseesi omasta kelvottomuudestasi pois, Jeesukseen. Siksi ei tarvitse pelätä meren myrskyäviä aaltoja. Hän tahtoo myrskyn ja aaltojen keskellä sanoa: Hän on tässä. Jeesus tulee sinun elämäsi myrskyyn ja aaltoihin ja sanoo: vaikene, ole hiljaa. Jumala ei anna murheita turhaan tai kiusatakseen meitä. Rakkaudessaan Hän kasvattaa meitä aaltojen ja myrskyjen keskellä.

Ei se ole ihme, jos meitä pelottaa aaltojen keskellä, mutta voimme nähdä Jumalan suuruuden niissä. Aallot kertovat Jumalan suuruudesta. Ne ovat mahtavia. Ei ole ihme, jos ihminen tulee neuvottomaksi. Jeesus vie perille kaikista näistä aalloista huolimatta. Se on suuri asia. Kaikkien aaltojenkin keskellä on Hän, Jumala.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Kvaliteettia hiljaisuudesta teknon sävyihin Keski-Euroopasta

Musiikin juhlaillallisen tähti oli huikean uran jo nuorena tehnyt kapellimestari saksalainen Clemens Schuldt. Bremeniläislähtöinen viulisti on ennättänyt Düsseldorfin musiikkikorkeakoulun opintojen jälkeen voittaa arvostettuja kapellimestarikilpailuja Saksassa ja Englannissa, toimia Lontoon Sinfoniaorkesterin apulaiskapellimestarina mm. venäläisen Valeri Gergievin kanssa ja laajentaa repertuaariaan oopperan suuntaan vieraillen Aix-en-Provence festivaalilla Ranskassa. Lapin kamariorkesteria hän johti Rovaniemellä Korundi-salissa 5.9. sympaattisella, valloittavalla ja musiikkia intohimoisesti rakastavalla otteella ja tunteella muodostaen valoisan sekä musiikin kaikista sävyistä kiinnostuneen ilmapiirin karismaattisena persoonana.

Händelin Concerto Grosso –sarjasta kuultiin konsertin aluksi kuudes konsertto, joka samalla päättää Concerto Grosso op. 3. sarjan. Tähän pakettiin on koottu melkein sattumanvaraisesti kuusi Händelin teosta ilman Händelin valvontaa ja hyväksyntää. Kokoelma onkin täynnä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, eivätkä kaikki teokset ole edes concerto grossoja. Nyt esitetty kuudes konsertto edusti kokoelmaan päätynyttä oopperamusiikkia. Ensimmäinen osa, Vivace, juontaa juurensa oopperaan Ottone (1723), ja toinen osa, Allegro, on lainaus alkusoitosta oopperasta Il Pastor Fido (1712). Teoksen tulkinta ja esitys ”Kvaliteettia Keski-Euroopasta” –konsertin aluksi johdatti kuuntelijansa modernista konserttisalista arvokkaaseen hääsalin tunnelmaan, barokkiholvien ääreen ja palatsien juhlaan. Siirtyminen osasta toiseen oli suhteellisen saumaton. Tällä musiikkimatkalla konserttiin eksynyt Lapin ruskaretkeläinen varmasti unohti olevansa arktisilla Pohjolan perukoilla. 

Ennakkotiedoista poiketen toisena eikä vasta neljäntenä ohjelmanumerona kuultiin Suomen ensi-esityksenä saksalaisen Wilhelm Killmayerin toinen sinfonia, lisänimeltään Ricordanze. Kapellimestari Schuldt tyylikkäästi ja selkeästi kertoi heti konsertin alkaessa tästä ohjelman muutoksesta. Hän perusteli sitä orkesterikokoonpanojen muutosten logistisilla järkisyillä ja musiikin sävyjen yhteensopivuudella suhteessa edeltävään Händelin teokseen. Lyhyen Ricordanze-teoksen nimeäminen sinfoniaksi saattaa viitata barokkiajan lyhyisiin soitinsävellyksiin. Sinfonia edustaa säveltäjän hiljaisen pidättyväisen sävellyskielen kautta sekä menneisyyden kaikuja, muistoja, muistomerkkejä ja muistikuvia kaukaa historiasta tavoittelevaa tyyliä. Sävellys rakentuu hiljaisuuden ympäröiminä pieninä tapahtumina. Teos on kiehtova ja vangitseva tutkielma ja musiikin empiirinen ihmiskoe hiljaisuuden merkityksestä äänelle. Tulkintaan ei voinut olla eläytymättä. Ei voinut kuin antaa ajatukset ja tunteet musiikin vietäviksi sävellyksen ja hiljaisuuden ihmeellisten sävyjen mukana ja paikoitellen pysähdyttävän mestariteoksen äärellä - ihmetellä musiikin ja hiljaisuuden sanatonta kieltä yhdessä toisten konserttivieraiden kanssa.

”Kvaliteettia Keski-Euroopasta” –kamarisinfoniakonsertin ensimmäiseen puoliaikaan sijoittui kolme Suomen kantaesitystä. Näistä toisena kuultiin Karlsruhen musiikkiakatemian professori Wolfgang Rihmin teos Nature Morte – Still Alive. Teos viittaa asetelmaan, hiljaiseloon, mutta teos ei ole niinkään hiljainen. Hiljaisuuden sijasta musiikin keinoin tavoitettiin pysähtyneisyyden tunnelma hätkähdyttävin sävyin. Rihm kuuluu strukturalismista irti ponnistaneisiin säveltäjiin pyrkimyksenään saada musiikkiin lisää tunneilmaisua ja rakenteen vapautta. Tässä rakenteena on teoksen nimestä ilmi käyvä Still Alive – Nature Morte –sanojen vastakohtaisuus. Musiikin maalaamasta maisemasta pyristelee vapaaksi säveliä. Koetin teoksen alettua kerrata ohjelmalehtisestä sävelmän esittelytekstin tärkeimpiä kohtia ja keskittymisen arvoisia sävelmän seikkoja. Tähän en kyennyt. Teoksen tulkinta Lapin kamariorkesterin esittämänä oli niin mukaansa tempaava, kaiken muun havaintokyvyn poistava ja kokonaisvaltainen, että musiikin edessä oli pakko antautua. Tunne voitti, järki meni. Minusta tuli tässä hetkessä yli 20 vuoden yrittämisen jälkeen klassisen nykymusiikin syvästi koskettama, modernin säveltaiteen fanittaja.

Kantaesitysten päätteeksi kuultiin Kurt Schwertsikin säveltämä Twilight Musik, neliosainen serenadi oktetille. Nimensä mukaisesti teoksesta saattoi aistia kaikki iltahämärän sävyt. Orkesterin kokoonpanona oli melko tasaväkisesti jousia ja puhaltimia. Ensimmäinen osa Maytime oli melodinen ja tyyliltään paikoitellen kuin Sibeliuksen sävellys. To the new moon, toinen osa, toi mieleeni pop-musiikin öisen klassikon: Ben E Kingin esittämän Stand by me:n ja tähän sävelletyn, mutta pöytälaatikkoon koko maailmalta unohtuneen intron, jonka kantaesitys Suomessa jää täysin budjettiriihen varjoon. Lapin kamariorkesterin tulkinnassa pääsivät oikeuksiinsa säveltäjälle tyypilliset populaarimusiikin vaikutteet. Sävyinä esiintyi jousiorkesteriteknoa sekä nerokkaan matemaattista ja insinöörimäistä sävelaiheiden ja rytmin käsittelyä. Jälkimmäiset osat, Secret love and jealous husband ja At the fiddler’s, maalailivat musiikin värein modulaatioita, slaavilaista Dvorakin ja Smetanan sävellysten tyyliä, kansanmusiikin tunnelmia, uudelleen teknoa ja 2 unlimitediä jousilla, rytmillisyyttä kontrabasson pitkien äänten ja sellon pizzicaton avulla sekä duurin ja mollin erikoisia vaihteluita.

Toisen puoliajan teos, Schubertin Sinfonia no 5 B-duuri, jatkoi duurin ja mollin äkillisten vaihteluiden tyyliä melodioiden maustamisessa. Heti ensimmäisessä osassa esiintyi runsaasti tätä muullekin Schubertin tuotannolle tyypillistä piirrettä. Schubert klassismin ja romantiikan tyylikausien vaihteen säveltäjänä jatkaa klassismin musiikkimuotoja, mutta musiikin harmoniat, värit ja tunnelmat kuuluvat romantiikan kauteen. Säveltäjän viides sinfonia on wieniläisklassinen, ja orkesterin kokoonpano on tällöin Mozartin sinfonioiden tyyppinen. ”Kvaliteettia Keski-Euroopasta” –kamarisinfoniakonsertin laajin, levein ja täyteläisin sinfoniaorkesterin sointi kuultiin tässä teoksessa. Melodioissa on runsaasti Mozartin sävellysten tyyliä. Pitkähkössä hitaassa osassa havaitsin Cesar Franckin säveltämän Panis angelicus –kirkkomusiikkikappaleen introjen sävyjä. Kolmannessa osassa, Menuetto, välittyi mielikuva huippuhetkestä kapellimestarin ja orkesterin välisessä henkilökemiassa. Schuldt johti orkesteriaan Bernstein-tyyppisin karismaattisin ja lavasäteilevin ottein. Menuetto-osan musiikissa sävähdyttivät helmeilevät oboesoolot sekä Beethovenin sävellyksille tyypilliset kromaattiset asteikot alaspäin koko orkesterin soittamina Coda-osassa Menuetton päätteeksi. Päätösosan, Allegro vivace, rondo-rakenne edusti jälleen Mozartin sävellysten tyyliä. Sinfonia kokonaisuudessaan on eräs klassisen musiikin ihastuttavin, sekä helposti seurattava että haasteellinen. Syyskuun kesäisessä konsertissa juhlatunnelman huipensi kapellimestarin mestarillinen työskentely, ja ohjelmisto kokonaisuutena palveli ihailtavan kiitettävästi erilaisia musiikinkuluttajaryhmiä.

Lapin Kamariorkesteri – Rovaniemen Kaupunginorkesteri

kamarisinfoniakonsertti – ”Kvaliteettia Keski-Euroopasta”

5.9.2013 Korundi-Sali, Rovaniemi

Clemens Schuldt, johtaja

Georg Friedrich Händel: Concerto Grosso D-duuri no 6

Wilhelm Killmayer: Sinfonia no 2 “Ricordanze”

Wolfgang Rihm: Nature Morte – Still Alive

Kurt Schwertsik: Twilight Musik

Franz Schubert: Sinfonia no 5 B-duuri