sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Pääministerin haastattelutunti 12.10.2014

Talouspolitiikka hallitsi 12.10.2014 radioidun pääministeri Alexander Stubbin haastattelutunnin alkuvaihetta. Anders Borgista ei ole tulossa talouspoliittista neuvonantajaa, mutta mahdollisesti hänelle on tarjolla muu rooli. Uutinen Suomen luottoluokituksen heikkenemisestä on otettava vakavasti, mutta ei saa ylidramatisoida. Emme voi syyttää vain kansainvälistä taloutta ja vientiä. On katsottava peiliin ja jatkettava rakenneuudistuksia.

Mitä hallitus aikoo tehdä? 1) Lyhyen aikavälin toimet: aiempien päätösten toimeenpano, rakennepoliittinen ohjelma: kuntien tehtävät, sote, eläkeratkaisut. 2) Keskipitkä aikaväli: on rakennettava pelastusstrategiaa Suomen taloudelle. 3) Suomi lähtee uuteen nousuun. Meillä meni noin 15 vuotta hyvin. Nyt on mennyt noin 6 vuotta huonosti. On vaarana, että huono kausi jatkuu vielä 3-4 vuotta.

Ensimmäistä kertaa sitten Lipposen hallituksen on valtion budjetti pienempi. Seuraavat 3-4 vuotta tulevat olemaan erittäin vaikeita. Tämä pitää kaikkien puolueiden sekä hallituksessa että oppositiossa ymmärtää.

Suomi on läntinen maa ja poliittisesti liittoutunut EU:n jäsen. Jätimme taakse kylmän sodan. Me luovuimme puolueettomuudesta. Emme ole sotilaallisesti liittoutumaton vaan sotilasliittoon kuulumaton maa. Suomi on Naton kumppanimaa.

Mikä oli pääministeri Stubbin Eurooppa-kiertueen sato? 1) Ilmasto ja energia – Eurooppa- neuvoston huippukokouksessa tämä on aiheena pian. 2) Talous: Saksa, euroalue, Ranska. 3) Ukraina – Venäjä-politiikka. Natosta ei sen enempää puhuttu. "Silloin kun media - Der Spiegel, Frankfurter Allgemeine Zeitung, Le Monde, Le Figaro - kysyy, ilmoitin, että emme ole hakemassa Nato-jäsenyyttä."

Katainen pääsi komissaariksi – 300 miljardin investointisuunnitelma EU-alueelle on suunnitteilla. Mitä potista saadaan Suomelle? Kyse on laajasta paketista ja siitäkin, mistä rahat otetaan. Suunnitelma juontaa juurensa Ranskan presidentinvaaleihin ja tavoitteeseen, jossa panostetaan enemmän kasvuun kuin kuriin. Rahoitus muodustunee osin yksityiseltä ja osin julkiselta sektorilta: rakennerahastot, kansalliset varat, Euroopan investointipankki. Tämä suunittelu on Kataisella tehtävänä. Miten paljon saadaan rahaa Suomelle? Tämä ei ole oleellisin kysymys tässä vaiheessa. Nyt katsotaan, minkälainen paketti tästä muodostuu.

Valtovarainminsteri Antti Rinne on maanantaina lähdössä talousministerien EU-kokoukseen, jossa asiaa käsitellään? Miten hänet on evästetty? Ohjeena on, ettei ainakaan käytetä Euroopan vakausmekanismia. Katsotaan, minkälaiseksi investointiohjelma kokonaisuus muodostuu. EU-tasolta luvataan nyt ehkä vähän liikaa.

EU-huippukokous käsittelee pian energiakysymyksiä ja energian sisämarkkinoiden rakentamista, mitä Katainenkin on ehdottanut. Samaa on Stubbkin esittänyt. EU aikoinaan perustui Euratomiin, energiayhteistyöhön. 1) Kaikki 28 jäsenvaltiota tekevät energiaratkaisunsa. 2) Meillä on EU-alueen energiaverkosto, josta on tavoitteena tehdä enemmän energiaomavarainen. Pyrkimys on muodostaa enemmän kilpailua ja tarjota enemmän valikoimaa energiantuotannon tapojen suhteen.

Energian huoltovarmuuden kannalta olemme jo osa pohjoismaisia energiamarkkinoita ja rakentamassa eurooppalaisia. On perusteltua suhtautua samoin kuin rahaan. Rahakomissaarin tehtävästä tuli vastoin odotuksia edellisen komission kauden tärkein salkku. Energia tulee olemaan 5 vuoden jakson keskeinen komission työalue. Siihen liittyvät turvallisuus, markkinat, talous.

Miten voidaan luonnehtia Kokoomuksen ja Sdp:n politiikkaa tänään? Kokoomus panostaa enemmän rakenteellisiin uudistuksiin. Sdp halajaa kasvua. Kokoomus uudistaa ja Sdp puolustaa rakenteita.

Seuraavien eduskuntavaalien merkittävimmät vaaliteemat ovat 1) hyvinvointi – sosiaalipolitiikka,
2) talous ja 3) ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Toivottavasti voimme puhua Natosta rauhallisesti ja kylmäpäisesti.

Uutisviikko - talous, eurovaluutta, investoinnit, politiikka

Talousuutisissa on meneillään jakso, jolloin yritykset julkaisevat synkkiä yt-neuvottelutiedotteita ennen osavuosikatsausten julkaisuja. Toisaalta kulunut uutisviikko on tarjonnut rohkaisevia näkymiä investoinneista Suomeen. Neste Oil ilmoitti suuresta investoinnistaan Porvoon ja Naantalin tuotantolaitoksiin. Samalla työskentelevää väkeä kuitenkin vähennetään. Porvoossa investoinnilla tahdotaan kehittää toimintavarmuutta sekä vahvistaa tuotantolaitoksen asemaa Neste Olilin merkittävimpänä Suomessa. Naantaliinkin investoidaan, mutta tuotantolaitoksesta on muodostumassa tuotantolinja. Maailmalla öljynjalostuksen alalla on tällä hetkellä ylituotantoa. Porvoossa raakaöljyn tuotantoa vähennetään ja dieselpolttoaineen tuotantoa lisätään.

Metsäteollisuus ui vastavirtaan talouslaman Suomessa. Metsä Group, Stora Enso ja UPM investoivat tällä hetkellä laajasti kotimaassa. Toiminnan tehostaminen näkyy nyt kannattavuudessa. Paperia lukuunottamatta metsäteollisuuden tuotanto, vientihinnat ja vienti kasvavat tänä vuonna. Ensi vuonna vain kartonki ja sellu jatkavat ennusteiden mukaan kasvusuuntaa erityisesti Euroopan ja Aasian talouksien laahatessa.

Eurovaluutan heikentyminen suhteessa dollariin vahvistaa Suomen kilpailukykyä erityisesti Yhdysvalloissa, jossa talous kasvaa. Keskisuuri konepajateollisuus, koneiden ja laitteiden vienti USA:n uusteollistumisen markkinoille kasvaa tällä hetkellä. Kuluneella viikolla Kauppalehti uutisoi Loimaalla sijaitsevan hitsausautomaatiolaitteita valmistavan yrityksen kasvusta Pohjois-Amerikan markkinoilla. Asiakkaita on niin teollisuudessa kuin telakoilla. Kauhavalla työstökoneita valmistavalla tehtaalla tilauskirjat täyttyvät samalla tavalla Yhdysvaltojen kaupoista. Kuopiossa sijaitseva paalutuskoneiden valmistaja Junttan näkee valoa jo etelä-Euroopassakin ja toimittaa paalutuskoneita Pohjois-Amerikan öljy- ja kaasukenttien tuotantoon. Kilpailijat eivät usein tule Yhdysvaltain kotimarkkinoilta vaan Aasiasta ja muista EU-maista.

Tasavallan presidentti vieraili tällä viikolla Kanadassa. Valtuuskunnassa oli mukana yritysjohtajia edellä mainitusta loimaalaisfirmasta, Neste Oilista ja useista arktiseen alueeseen erikoistuneista yrityksistä. Arktinen ulottuvuus korostui arvovaltaisessa vienninedistämisessä. Suomi ja Kanada neuvottelivat EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksesta.

Synkkien ja epävarmuutta luovien talousuutisten lomassa investoinnit kotimaahan ja USA:n talouskasvu antavat valoisuutta. Ilman investointeja ei Suomen ja EU:n talous selviydy lamasta. Saksassa valtion budjetti on historiallisen ylijäämäinen, mutta infrastruktuuri rapistuu. EU:n komissiolta tarvitaan aloitteellisuutta. Seuraavaan hallitusohjelmaan Suomessa kohdistuu suuria odotuksia investointeihin kannustavista toimista.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Sävellyksiä - jännittäviä ja suvantomaisia hetkiä

Äärimmäisiä tunteita voimakkaan elämän ilon ja väkevän melankolisuuden alueilla sekä hyödyllisiä turhautumisen tunteita haasteellisen atonaalisen modernin musiikin parissa tarjosi 25.9.2014 Lapin kamariorkesterin kamarisinfoniakonsertti II ”Björn is back” Rovaniemen kulttuuritalo Korundissa. Konsertti-ilta alkoi Haydnin alkusoitolla hääjuhlan riemuun sävelletystä oopperasta ”Le pescatrici” (”kalastajanaiset”), jonka juoni kertoo kahden kalastajanaisen monimutkaisista rakkausseikkailuista. Kysymyksessä on koominen ooppera, jonka alkuperäispartituurista ja nuottimateriaalista osa tuhoutui palossa 1700-luvun lopulla. Teos katosi ohjelmistoista peräti 1960-luvulle saakka ja alkusoitto vuoteen 1972 saakka. Alkusoitto sai mahdollisesti ensiesityksensä Suomessa vasta nyt. Musiikiltaan teokselle oli tyypillistä fanfaarimainen ja urkumusiikillinen sävy, mahdollinen soveltuvuus uruille häämusiikiksi.

Alban Bergin säveltämä yksiosainen pianosonaatti kuultiin toisena ohjelmanumerona, mutta nyt kamariorkesterisovituksen ensiesityksenä. Harppu oli merkittävässä roolissa mukana. Musiikissa oli suomalaisen orkesterimusiikin, erityisesti Sibeliuksen sävellyksille tyypillisiä orkesterin soinnin sävyjä, mutta selkeästi enemmän atonaalisuutta. Bergin musiikillisessa ilmaisussa on paljon herkkyyttä. Sävelkieli muodostaa pitkälle kantavia jännitteitä, mutta purkaa ne äärimmäisen hallitusti ja luontevasti. Näissä purkavissa suvantopaikoissa konserttisalin akustiikassa pääsivät hienostuneesti oikeuksiinsa harpun, käyrätorven, klarinetin ja oboen solistiset osuudet. Erityisesti kontrabasson pizzicatojen ja käyrätorven sointi muistutti Rahmaninovin toisen pianokonserton ensimmäisen osan suvantomaisia hetkiä.

Taiteilijatapaamisessa ennen konserttia illan solisti, klarinetisti Björn Nyman kertoi pitävänsä Crusellia toiseksi tärkeimpänä suomalaisena säveltäjänä heti Sibeliuksen jälkeen. Klarinetin soiton tekniikan uudistajana Crusell keksi kääntää klarinetin suukappaletta, jotta saadaan pehmeämpi sointi ja edellytykset virtuoosimaiselle soittamiselle. Illan tärkeimpänä ohjelmanumerona esitettiin suomenruotsalaisen säveltäjä Crusellin toinen klarinettikonsertto. Melankolisen väkevät melodiat ja sävelkulut täyttivät väkimäärältään melkein täyden konserttisalin.

Ensimmäisenä musiikki tosin piirsi mielenmaisemaani syksyisen tunnelman Uudenkaupungin edustan saaristossa myrskylyhdyn valossa meren rannalla. Säveltäjä Crusell nimittäin vietti elämänsä varhaiset vaiheet Uudessakaupungissa ja asettui myöhemmin Tukholmaan. Tuolloin tosin Varsinais-Suomen rannikkokin kuului Ruotsille, joten sekä suomalaiset että ruotsalaiset pitävät häntä omana säveltäjänään.

Nyman kehui kulttuuritalo Korundin konserttisalin puitteita klarinettimusiikin kannalta ja harjoitustiloja, joissa jokaisella orkesterin soittajalla on oma harjoitustila. Suomenruotsalainen Nyman toimii Norjan radion NRK:n sinfoniaorkesterissa klarinetin äänenjohtajana, ja heillä sekä esiintymis- että harjoitustilat ovat vaatimattomammat. Norja on rikas öljyntuottajamaa, mutta NRK:n sinfoniaorkesteri on suhteellisen köyhä ja soittajamäärältään pienempi verrattuna Suomen Radion sinfoniaorkesteriin. Nyman toimii NRK:n lisäksi Norjan kamariorkesterissa sekä opettaa Norjan musiikkiakatemiassa Oslossa. Jo 19-vuotiaana hänet kiinnitettiin klarinetin äänenjohtajaksi Lapin kamariorkesteriin. Nyman on palkittu kahdessa maailman arvostetuimmassa musiikkikilpailussa, jotka olivat vuonna 2003 ARD –kilpailu Münchenissä ja vuonna 2005 Carl Nielsen –kilpailu Tanskassa. Lisäksi Nyman on saanut ensimmäisen palkinnon Crusell-kilpailussa.

NRK:n orkesteri oli alkujaan 50-luvulla teatterin viihdeorkesteri, josta kokoonpano on kasvanut nykyiseen rooliinsa. Norjassa vallitsevan hallinnon hajauttamisen periaatteen vuoksi Osloon on tällä hetkellä vaikeaa saada uutta laatutoiveet täyttävää kulttuuritaloa. NRK:n orkesteri kuitenkin kiertää runsaasti esiintymässä eri puolilla kotimaataan, jotta veronmaksajat saavat rahoilleen vastinetta.

Crusellin toisesta klarinettikonsertosta Nyman totesi, että teosta soitetaan liian harvoin. Nyman aikoo olla mukana levyttämässä konserttoa noin kuukauden kuluttua NRK:n sinfoniaorkesterin kanssa. Julkaisua kaavaillaan ensi vuoden alkuun.

Minulle teos Lapin kamariorkesterin nyt esittämänä ei aiheuttanut assosiaatioita muiden säveltäjien kuin Mozartin tuotantoon. Konsertto oli tyyliltään selkeämmin klassisen kuin romantiikan kauden musiikkia. Huomioni vangitsi Nymanin virtuoosimainen solistinen taitavuus sekä voimakkaiden että hiljaisten äänien soittamisessa. Erityisesti ensimmäisen osan lopulle sijoittui virtuoosimainen solistinen suvantopaikka ja toisaalta orkesterisoinnin sävyjä, jotka muistuttivat urkumusiikin puolelta Boellmannin ja Widorin Toccata-sävellyksiä.

Toisen puoliajan alussa Nyman toimi atonaalisemman musiikin solistina. Teoksena oli Bergin säveltämien neljän lyhyen kappaleen kokonaisuus. Kukin näistä novellimaisista sävelmistä kesti noin minuutin ja korosti Bergille tyypillistä hallittua musiikillisten jännitteiden muodostamista ja purkamista. Jousisoitinten sekä korkeilla että matalilla huiluäänillä oli merkittävä rooli eräässä purkavassa suvantopaikassa. Sävelmät olivat unenomaisia ja fantasioiden kaltaisia häivähdyksiä.

Lapin kamariorkesterin johtajana toimi John Storgårds. Hän piti puheenvuoron ennen kuin orkesteri alkoi soittaa Ahti Sonnisen säveltämää musiikkia elokuvasta Elokuu. Storgårds totesi, että tänään elokuvamusiikki on omistettu edesmenneen Peter von Baghin muistolle. Sävellysten tulkinnassa kiehtoivat oboen ja muun orkesterin vuoropuhelu sekä harpun antamat vivahteet.

Illan päätösnumerona kuultiin puolalaisen Andrzej Panufnikin Sinfonia Mistica, jälleen erittäin atonaalinen ja haasteellinen teos. Turhautumisen tunteita tunnistin itsessäni pyrkiessäni hahmottamaan sävellyksen rakenteita ja merkityksiä. Tällöin musiikille muodostuu hyödyllinen meditatiivinen rooli. Panufnikin sävelkieli on matemaattisten kaavojen ja mietteiden pohjalle rakennettua inspiraatiota. Nyt – mahdollisesti ensiesityksenä – kuultu kuudes sinfonia on kaikin tavoin numerolle kuusi pohjautuva geometristen kaavojen ja fantasioiden rakennelma. Musiikin monet eri rakenteet pohjautuvat kuusijakoisuudelle. Minulle tämä numeron ulottuvuus jäi musiikista havaitsematta. Huomiotani lopulta kiinnitti atonaalisen musiikin loppusoinnun vaiheittainen muodostuminen jännityksen selkeästi tiivistyessä. Lapin kamariorkesteri tarjosi syksyn värikkäänä ja talvisen lumisena iltana kirjavan ja kiinnostavan kamarisinfoniakonsertin.

25.9.2014 klo 19.00 Lapin kamariorkesteri: Kamarisinfoniakonsertti II 'Björn is back'
John Storgårds, johtaja ja Björn Nyman, klarinetti
Joseph Haydn: Alkusoitto (Sinfonia) D-duuri oopperaan’Le pescatrici’ H. 28/4 (Hob. 1:106)
Alban Berg: Sonate op.1,sovitus kamariyhtyeelle Richard Dünser, sov.e.k.S.
Bernhard Henrik Crusell: Klarinettikonsertto (no 2) f-molli op.2
Berg: 4 Stücke op. 5, sov. e.k.S.
sov. sooloklarinetille ja kamariyhtyeelle Klaus Simon
Sonninen: Kolme romanttista kohtausta musiikista elokuvaan Elokuu
Andrzej Panufnik: Sinfonia Mistica (Sinfonia no 6)

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Pääministerin haastattelutunti - Stubbin ensimmäinen 24.8.2014


Uusi poliittinen kulttuuri on pyritty muodostamaan. Hallitus on joukkue? Sallitaanko hallituksen keskinäinen nokittelu?

Pääministerin tehtävä ei ole pitää hallitusta kurissa, vapaasti pitää voida käydä keskustelua. Arvokkuuteen keskustelussa olen kehottanut. Välikätenä toimii media, jolla on tapana kärjistää keskustelua. Varmasti on poliittista teatteriakin budjettiriihen yhteydessä. Vaalitaistelu ei ole vielä kunnolla alkanut, mutta tuskinpa kukaan haluaa häviäjältä näyttää budjetin jälkeen. Jokainen haluaa jättää sormenjälkensä budjettiin.

Maakunnissa hallituksen politiikka koetaan keskittämisenä. Muuttaako tämä tapaanne tehdä politiikkaa?

Väitän peruspremissiä vastaan: maailma on muuttumassa pienemmäksi. Ratkaisut kuntauudistuksessa ja sotessa heijastavat sitä muutosta. Ei ole yhtä yksittäistä tapaa, jolla haen hyväksyntää keneltäkään.

Budjetin jäljellä olevan promillen käyttö? Elintarviketeollisuuteen?

Elintarviketeollisuutta voidaan nyt auttaa EU:n puitteissa ja kansallisesti. Tarkastelemme pakotteiden suoraa vaikutusta. Keskiviikkona tulemme esittämään suorat arviot siitä, miten pakotteet vaikuttavat.

SDP:n kannatus historiallisen heikko, KOK on korkealla, miten näkyy hallitustyössä?

Ei mitenkään, toimimme joukkueena, mutta totta kai galluplukemista puhutaan. Tavoitteena on, että hallituspuolueet pärjäävät gallupeissa ja muutenkin. Minulla ei ole mitään ongelmia Antti Rinteen kanssa. Hän on vastuullinen valtiovarainministeri, mikä näkyy varmasti gallupluvuissa.

Epätietoisia äänestäjiä on melkein 40 %, huolestuttavaa KOK:n kannalta?

Ihmiset eivät enää lokeroidu poliittisiin uomiin, mennään enemmän asioiden ja henkilöiden kanssa. Äänestäjät liikkuvat huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Se on normaalia, modernia politiikkaa.

Eikö KOK:n pitäisi nyt järjestää uudet vaalit?

Ei missään tapauksessa. Luomme talouspoliittista ja poliittista vakautta. En näe järkeä brittiläisessä järjestelmässä, jossa gallupien nojalla pidetään uudet vaalit.

Ukraina: tiedot aseiden siirrosta tiukensivat pakotteita?

En usko, että suurin syy tilanteessa on aseiden siirtyminen vaan kokonaisuus. 1) Venäjä on vallannut toisen suvereenin alueen 2) Venäjä ei ole luonut vakautta, on ollut auttamassa kapinallisia.

Hägglund: Venäjä ei luovu Krimistä ilman maailmansotaa.

Hägglundilla on nyt suurempi vapaus antaa tällaisia lausuntoja. En lähtisi arvioimaan samalla tavoin.

Kanerva: USA:n linja epämääräinen, Natolta ei rajoja, EU:n politiikka lähinnä vitsi

Kriisi on lähentänyt Eurooppaa, ymmärrämme toistemme Venäjä-politiikkaa paremmin, EU on ollut jämäkkä pakotteissaan, vaikka laatiminen kesti kauan.

Paavo Väyrynen: Kanervan roolia pitäisi nostaa.

Georgian sodassa parlamentaarisen kokouksen rooli oli tärkeä, ETYJ on järjestö.

Presidentin rooli?

Perustuslaki mahdollistaa Niinistön harjoittaman toiminnan. Kahdenväliset suhteet ovat tärkeitä. On ollut hienoa nähdä kahden väliset kohtaamiset: presidentit, ulkoministerit, nyt tiistaina Minskin kokous, EU:n huippukokous ensi lauantaina, kaikilla rintamilla toimintaa.

Tiistai, Minsk?

1) EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus, josta kaikki lähti liikkeelle 2) Kazakstanin, Valkovenäjän ja Venäjän välinen tullisopimus.

Olisiko Niinistö voinut toimia näin, jos Suomi olisi Natossa?

Tottakai, kuten Ashton, joka on Britanniasta, Nato-maasta. Merkel puhuu melkein päivittäin Putinin kanssa. Ei kannata luoda illusiota, että Nato-jäsenyys estäisi keskustelun Putinin kanssa.

Natossa on menossa suuri murros, kun viime vuosina on keskitytty kriisinhallintaan. Nato tulee keskittymään artikla 5:n, kovempaan puolustukseen.

Naton huippukokous syyskuussa?

Nato-kumppanuuksia käsitellään. Tässä Suomi pääsee varmasti uuteen kategoriaan kumppanuuksiensa kanssa. 5 maata nostetaan läheisempään yhteistyöhön. Meillä on erittäin pitkälle menevät yhtenäiset järjestelmät, kuten Ruotsilla. Kumppanuutta mietitään uudestaan.

Tiedonsaanti varmistetaan tiiviillä ja läheisillä suhteilla Natoon. Olemme erittäin Nato-kykyisiä, jopa enemmän kuin eräät Nato-maat itse. Jäämme paitsi suunnittelusta ja turvatakeista. Voisi verrata Norjan suhteeseen EU:n. Maa on Eta-jäsen, sillä on erittäin läheinen kumppanuus, mutta viimeinen silaus puuttuu.

Venäjä ja Nato ovat varustautuneet Suomen lähialueelle? Millainen uhka?

En näe sitä uhkana. Tällaista sapelinkalistelua on historian saatossa ollut paljon lähellä Suomen rajavyöhykettä. Venäjän valmius on suurempi kuin ennen, Baltia peräänkuuluttanut Natolta enemmän ns. kovaa puolustusta. On vaikeaa kuvitella, että joukkoja lähdetään keskittämään pysyvästi johonkin paikkaan.

Onko Viron syytä pelätä Venäjän aikeita?

En lähde analysoimaan Viron tilannetta, mutta seuraan keskustelua. Viron keskustelu on erilaista. Valtiojohdon tasollakin käytetään huomattavasti tiukempaa kieltä kuin meillä täällä Suomessa. Viron asema on erilainen kuin Suomen. Viro on integroitunut läntisiin instituutioihin lähemmin kuin Suomi johtuen siitä, että Viro on EU:n, euron ja Naton jäsen.

Onko Suomen turvallisuustilanne muuttunut? Pitääkö meidän pelätä?

Meidän ei pidä pelätä. Ukrainan kriisi on jatkumoa vuoden 2008 Georgian sodasta, jolloin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Euroopan rajoilla käytettiin voimapolitiikkaa, etupiiriajattelu nousi jälleen esille. Kriisiin on nähtävissä kaksi lähestymisen näkökulmaa. Näistä ensimmäinen on talous. Siinä on huolia: mitkä ovat talousvaikutukset Suomeen? Toinen on turvallisuuspolitiikka. En lähtisi hätiköityihin päätöksiin. Huoli on ymmärrettävä, mutta tässäkin on pidettävä pää vain kylmänä.  

Minkälainen suurvalta Venäjästä on muodostumassa?

Venäjän sielunmaailmaa on historiassa yritetty tulkita paljonkin. Minkälainen suurvalta? Sellainen joka pyrkinee hakemaan 1900-luvun loistoaan. Suurvalta, joka ajattelee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eri tavalla, johon olemme tottuneet. Venäjä tuntee kokonsa ja menneisyytensä. Venäjän ulkopoliittinen doktriini tulee paljolti realistisesta koulukunnasta. Ulkopolitiikka nähdään usein nollasummapelinä: siinä, missä sinä voitat, minä häviän. Venäjän ulkopolitiikka ei välttämättä ole ennustettavaa. Ukrainan kriisissäkin on merkittävää: 1) edelleen kohdennetaan talousresursseja perinteiseen energiaan eli kaasuun ja öljyyn, 2) etupiiriajattelu: on olemassa joukko maita, jotka ovat Venäjän etupiirissä. Mitä vakaammat, demokraattisemmat ja vauraammat naapurimaat meillä on, sen parempi on tilanne meille.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Uutisradio tasavaltaan!


Radion rooli nopeana tiedonvälittäjänä siirtyi selkeästi suorille nettilähetyksille sekä televisiolle kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien vaihtaessa puheenjohtajiaan kuluneena kesänä. Sanomalehtitalojen nettiuutiset ohittivat nopeudessa sähköisen viestinnän perinteisten toimijoiden radiokanavat. Yleisradion työnjaossa suorat television puoluekokouslähetykset ottivat radiolle kuuluvan nopean ja reaaliaikaisen tiedonvälittäjän roolin. Radiokanavilla uutisointi painottui normaaleihin uutislähetyksiin, tosin ylimääräisiä ja taustoittavia Ajantasa-lähetyksiä kuultiin Radio Suomessa. Mutta näiden toteutuksessa kiinnitti huomiota hitaalle tiedotusvälineelle eli televisiolle kuuluva ohjelman rooli.

Suomesta puuttuu tällä hetkellä aito uutisradio, sellainen Ranskan yleisradion Radio France Info -tyyppinen kanava, jossa on tarjolla uutiset 15 minuutin välein, nopeatempoiset ja tiiviit urheiluosuudet ja taustoittavaa ajankohtaista puheohjelmaa. Öisin kanavalla soi musiikki tunnin neljänneksen välein lähetettävien uutisten lomassa.

Yle Puhe on aito puheradio, mutta reagoi tuoreisiin uutisiin suhteellisen hitaasti. Uutislähetykset jopa väistävät ja jäävät pois monien urheilulähetysten aikana.

Radio Suomi on valtakunnan nopein radion uutiskanava, mutta toimii samaan aikaan hämmästyttävän paljon viihteen ehdoilla. Esimerkiksi mikään radiokanava ei välittänyt pääministeri Jyrki Kataisen huhtikuun julistusta, jossa kokoomuksen puheenjohtajakilpailu käynnistyi. Kanavajuontaja kehotti vain seuraamaan Yle Areenaa, mikä vaikkapa ei rekkakuskille ole ajaessa mahdollista. Radio Suomen taajuuksilla soi Lempimusiikkia-ohjelma, jonka esittäminen viikon kuluttua ei olisi heikentänyt ohjelman kiinnostavuutta.

Taustoittavaa ja laadukasta puhetta radiossa riittää, mutta tuore, nopea ja virtaviivaiselta kuulostava uutisradio puuttuu.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Lähetyshiippakunta - katolilaisia sävyjä ripauksella lestadiolaisuutta

Lähetyshiippakunta ansaitsee luterilaiseen kirkkoon kuuluvien viidesläisten eli uuspietistien kiitoksen. Järjestäytynyt, opillisesti ja toiminnaltaan huolellinen irtautuminen valtiokirkon rakenteesta Luther-säätiöksi ja omaksi hiippakunnaksi on rohkea teko. Kirkkomme opillinen ja toiminnallinen – taloudellinenkin – hätätila on tullut näkyväksi, saanut julkisuutta ja noussut uudessa merkityksessä osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Lähetyshiippakunnan perustaminen todistaa valtiokirkolle, että kirkkokansan raamattuvyöhyke tosiasiallisesti kykenee irtautumaan ja toimimaan järjestäytyneesti haastaen kirkon perinteisen organisaation opin ja toimintakulttuurin.

Messu saa Lähetyshiippakunnan toteuttamana huomattavan katolilaisia piirteitä. Raamatun valossa minun on vaikeaa antaa oikein toimitetulle messulle niin merkittävää opillista ja käytännöllistä merkitystä kuin tämä radikaalien akateemisten johtama ryhmittymä antaa. Perustelut ovat korkealentoisia. Käsiteanalysoinnin akateemisia taitoja tarvitaan runsaasti.

Raikasta ja ravitsevaa Raamatun opetusta on Lähetyshiippakunnassa tarjolla messujen saarnoissa. Päivän tekstit käsitellään monelta kannalta. Laki ja evankeliumi julistetaan armollisen selkeästi. Lähetyshiippakunta tarjoaa uskonelämän muodostumiseen, hoitamiseen ja kasvamiseen arvokkaita mahdollisuuksia – aarteita raamatun tutkimisesta. Pelkästään saarnojen takia tarvitsee jokaisen itseään kunnioittavan perusluterilaisen käydä tutustumassa Lähetyshiippakunnan messuun.

Lyhyiden mietiskelyn virikepuheiden paikka on toisaalla, ei Lähetyshiippakunnan messuissa. Ainut hiljaisen mietiskelyn hetki sijoittuu esirukouksen loppuvaiheeseen omille hiljaisille rukousaiheille varattuun osuuteen valtiokirkon kaavan mukaisesti. Vastausmusiikkina on yhdessä laulettu virren säkeistö, ja ehtoollisellakin musiikkina on pelkästään yhteislaulua.

Lähetyshiippakunnan kirkkomusiikki on linjaltaan vanhoillislestadiolainen. Muulle musiikille kuin yhdessä lauletuille virsille ei ole tilaa. Tämä rajaa messuista instrumentaalisen klassisen kirkkomusiikin sekä kristillisen pop-musiikin. Vanhoillislestadiolaisuuden sävyjä on siinäkin, ketkä pääsevät messuissa palvelemaan. ”Esittää” -verbi on Lähetyshiippakunnassa kielletty sana määriteltäessä kirkkomuusikon toimintaa. Esittävä taide ei ilmeisesti sovellu oikein toimitettuun messuun. Evankelisluterilaisen kirkon puolella toimivilla ei ole pääsyä kanttoriksi. Lähetyshiippakunnan suoraviivainen linjaus on, että samaan aikaan ei voi toimia molemmissa: luterilaisessa kirkossa ja Lähetyshiippakunnassa. Lestadiolaisuuteen viittaa koko ajatus, että seurakunta yhteisönä ja johtajien toimesta valvoo messun kanttorien yksityiselämää seuraten, ettei kirkkomuusikko toimi molemmissa tunnustuskunnissa.

Esirukous tarjoaisi mahdollisuuden kantaa kirkkomme hätätilanne seurakunnan yhteiseksi rukousaiheeksi. Käytännössä liturgi mainitsee rukousaiheina Lähetyshiippakunnan oman piispan, dekaanin ja oman paikallisseurakunnan työntekijät. Tämän jälkeen siunataan yleisellä ilmaisulla kaikki maassamme tapahtuva apostolinen julistus. Minkä takia ei suoraan rukoilla Suomen valtiokirkon tilanteen, piispojen, muiden johtajien ja kirkollisen hälytystilan puolesta? Pidän rukousta parhaana mahdollisuutena edistää keskusteluyhteyttä ja liennyttää kiistatilannetta valtiokirkon ja Lähetyshiippakunnan välillä.

Lähetyshiippakunnan toiminta onnistuessaan edistää viidesläisten herätysliikkeiden eli uuspietistien intressejä. Radikaali akateeminen toiminta voi jossakin tilanteessa jarruttaa liberalisoitumisen kehitystä kansankirkossa. Uuspietisteillä on mahdollisuus profiloitua sovinnollisempina liikkeinä ja säilyttää laajemmat toiminnan mahdollisuudet kirkossa. En pidä mahdottomana ajatusta salaisesta sopimuksesta Lähetyshiippakunnan sekä viidesläisten ja evankelisten ryhmittymien välillä. Kansanlähetyksen, Sleyn ja Raamattuopiston sekä Lähetyshiippakunnan kanssa on saatettu laatia Ryttylän, Ruoholahden tai Kauniaisten kabinettisopimus. Osa samoin ajattelevista akateemisista johtajista ja toimijoista on valittu uhrautumaan, irtautumaan Lähetyshiippakunnan ryhmittymänä kirkon perinteisestä rakenteesta, jarruttamaan kirkon liberalisoitumista, nostamaan uuspietistien intressit laajaan julkiseen keskusteluun sekä tekemään näkyväksi mahdollisuus, että kirkon aktiivisen raamattuvyöhykkeen irtautuminen kirkon rakenteesta on todellisesti ja käytännössä mahdollista.

Kansankirkon hätätila opillisesti, kulttuurillisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti on todellinen. Lähetyshiippakunnan oikea johtopäätös on turvata ravitsevan raamatun opetuksen järjestäminen saarnojen avulla mahdollisimman monella paikkakunnalla. Muutoin ryhmittymän kulttuurilliset toimintamallit sisältävät suunnan tarkistusta vaativia piirteitä. Kirkkomusiikin kehittämisessä mallikelpoisia järjestöjä ovat Kansanlähetys, Sley ja Raamattuopisto. Viisikielinen laulukirja tarjoaisi järjestöjen ja Lähetyshiippakunnan yhteistyölle tuoreen ja raikkaan perustan muun kirkkomusiikkiyhteistyön lisäksi.

Lähetyshiippakunnan messu tarjoaa ennen kaikkea lukuisia mahdollisuuksia ilmaista pyrkimyksiä kirkon hätätilan lievittämiseksi, erityisesti esirukouksen sanamuodoin. Samassa merkityksessä tärkeää on avata kanttoreille mahdollisuus palvella sekä Lähetyshiippakunnan että luterilaisen kirkon messuissa.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Kirkkokahvilla - syyllisyydestä ja armahtamisesta


Kirkkokahvilla tarkastellaan tänään Lahden Samuelin seurakunnan messussa 13.7.2014 pidettyä saarnaa. Seurakunta kuuluu Luther-säätiöön, nykyiseen Lähetyshiippakuntaan, ja Lahden adventtiseurakunnan tiloissa pidetyn sanajumalanpalveluksen evankeliumitekstinä oli Joh. 8: 2-11. Kävijämäärä oli noin 20, mikä kesän lomakaudella vastaa noin puolta normaalista. Musiikkina oli sähköuruilla säestettyjä virsiä.

Päivän uutisten kertoessa Suomen syyttäjälaitoksen säästöistä ja syyttäjien irtisanomistarpeista kertoo saarnateksti Jeesuksen joutumisesta tuomarin rooliin suhteessa syyttäjiin ja syytettyyn. Aviorikoksesta kiinnijäänyttä naista kuljetetaan kaupungin porttien ulkopuolelle. Hän tekee matkaa kohti varmaa kuolemaa. Tällä kertaa ei kuljeta suorinta reittiä vaan temppelin kautta. Jeesus asetetaan tuomarin rooliin. Mikäli Hän kannattaisi kuolemantuomiota, Hän toimisi ristiriidassa julistuksensa kanssa. Vastustaessaan syyttäjien rangaistusvaatimusta Jeesus kumoaisi Mooseksen lain vaatimukset.

Jeesus kirjoittaa maahan tekstiä, jonka sisällöstä riittää arvailuja raamattuvisailuissa ja tietokilpailuissa. Tekstin sisällöllä ei ole välttämättä merkitystä. Eleenä kirjoittaminen viittaa Vanhan Testamentin kirjoituksiin, jotka viittaavat Jeesukseen sekä Jeremian kirjan mainintaan maan tomuun kirjoittamisesta.

Jeesus tuomarin roolissaan lausuu: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Tämä saa syyttäjät poistumaan paikalta hyvässä järjestyksessä yksi toisensa jälkeen. Tuomiolauselma jatkuu: ”En tuomitse minäkään”. Nainen saa armahduksen, syntinsä anteeksi. Jeesus ei kuitenkaan suhtaudu syntiin kevytmielisesti, mitä todistavat Jeesuksen sanat: ”Mene, äläkä enää tee syntiä.”

Aikansa syyttäjälaitos kuljetti syytetyn Jeesuksen eteen. Syyttäjät olivat ihmisinä Jumalan käytössä siinä prosessissa, jossa ihminen tuotiin Jeesuksen luo. Näin tapahtuu edelleen. Lähetyshiippakunnan messun saarna toteaa sekä syytetyn että syyttäjien joutuneen Jeesuksen edessä synnit ja syyllisyyden paljastavaan valoon. Näin käy edelleen, kun ihmisiä tuodaan Jeesuksen luo. On murheellista, että syyttäjät evankeliumitekstissä lähtevät Jeesuksen luota pois. Syytetty jää Jeesuksen luo saaden armon ja anteeksiannon. Syyttäjät lähtiessään pois hylkäävät ainoan todellisen avun synti- ja syyllisyysongelmaan.

Syytetyn roolista odottamattomalla tavalla vapautunut nainen näki myöhemmin auttajansa Jeesuksen matkalla kaupungin ulkopuolelle. Jeesus ristiään kantaen kulki kohti varmaa kuolemaa. Jeesus täydellisellä uhrillaan sovitti koko maailman synnit ja voitollisella ylösnousemuksellaan kukisti kuoleman. Tässä on syntiin ja syyllisyyteen ratkaisu.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Lapin kauppakamarin EU-vaalipaneeli

Lapin kauppakamari

EU-vaalipaneeli 7.5.2014 - "Työ ja hyvinvointi - onko EU:lla väliä?"

keskustelijoina eurovaaliehdokkaat:

Liisa Jaakonsaari (sdp), Arto Ojala (kok), Hannu Takkula (kesk), Sampo Terho (ps)

Tilaisuuden avasi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja moderaattoreina toimivat Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo sekä Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.

Lapin yliopisto, Rovaniemi
 

Mikä on EU:ssa parasta? Tätä pohdittiin vaalipaneelin ensimmäisenä kysymyksenä. Talouselämän alueelta Liisa Jaakonsaari kertoi elinkeinoelämän alkaneen puolustaa EU:ta. Sisämarkkinat koetaan tärkeiksi. Norja maksaa valtavasti, puolitoistakertaisesti sisämarkkinoille pääsystään ja on EU:n päätöksenteossa kuunteluoppilaan roolissa. Hannu Takkulan mielestä parasta EU:ssa ovat vapaat sisämarkkinat, kaupan esteiden poisto. Arvot ovat EU:n ydin. Kilpailukyvyn haasteista kertoo se, että EU:n alueella asuu maailman väestöstä 7 %. Alueen osuus maailman bruttokansantuotteesta on 24 %. EU-alue maksaa maailman sosiaaliturvasta noin puolet.

Jaakonsaari totesi EU:n poikkeavan maailman muista integraatiopyrkimyksistä juuri arvomaailmallaan. EU:ssa tärkeintä ovat 60 rauhan vuotta sekä demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuva arvomaailma. Arto Ojalan mukaan parasta EU:ssa tärkeysjärjestyksessä ovat rauha, sidokset kolmansiin maihin ja eurovaluutta. Mitä tiiviimmin EU ja kolmannet maat sitoutuvat toisiinsa esimerkiksi taloudellisesti, sitä kalliimmaksi koituu rauhan rikkominen. Eurovaluutta suojaa inflaation ja devalvaation haitoilta.

Toisena kysymyksenä pohdittiin keinoja saada työttömyys laskuun. Sampo Terho totesi suurteollisuuden ja ilmastopolitiikan työllistävän. Hän kokee ongelmana, että EU on ulkoistanut työpaikkoja sinne, missä saa saastuttaa. Pienyrityksiin sijoittuu 99 % Euroopan työpaikoista. Tarvitaan yrittäjyyden arvostusta ja koulutusta sekä nuorisotyöttömyyden torjuntaa.

Arto Ojala näkee eräänä työllisyyttä edistävänä seikkana Jäämeren radan, jonka on oltava taloudellisesti kannattava. Hannu Takkula viittasi laajemminkin EU-pykälien järkevään implementointiin omien olosuhteiden mukaan, omanarvontuntoisesti. Sukupolvenvaihdokset yrityksissä ansaitsevat huomiota.

Työttömyys saadaan Liisa Jaakonsaaren mielestä laskuun Suomen osaamistason nostolla. EU käyttää 77 miljardia tutkimuksen rahoittamiseen. Tutkimusrahoituksen alueella Suomi on EU:lta nettosaaja. Lääketieteen työllistäviä mahdollisuuksia tarjoaa väestön ikääntyminen, EU-brändin hyödyntäminen ja Kiinan yksilapsipolitiikan merkitys maan taloudelle. EU:ssa tarvitaan määrätietoista pk-yrityspolitiikkaa. Itävalta on tällä alueella mallimaa.

Jaakonsaari jatkoi Takkulan aloittamaa keskustelua EU-lainsäädännön tehokkaasta implementoinnista viitaten uusliberalistien pyrkimyksiin toimia direktiivien purkajina. Toisaalta Suomi itse on kansallisella tasolla luonut byrokratioita.

Entisen pääministerin, toimitusjohtaja Matti Vanhasen alustuspuheessaan käsittelemään Suomen ja EU:n arktiseen politiikkaan palattiin uudelleen vaalipanelistien keskustelussa. Suomen ja EU:n arktisen politiikan suuntaviivoina Sampo Terho mainitsi asennemuutoksen tarpeen ja Suomen omien tavoitteiden puolustamisen. Tarvitaan yksi iso hanke. Hannu Takkulankin mielestä tarvitaan kansallisia prioriteetteja. Arto Ojala mainitsi globaalit intressit. Liisa Jaakonsaaren mukaan pohjoisen EU:n rintaman, johon kuuluvat Saksa, Ruotsi ja Suomi, tulee tiivistyä ja toimia määrätietoisemmin.

Hannu Takkula jatkoi keskustelua toteamalla, että EU:n menestys ratkaistaan maailmanmarkkinoilla. Kansallisia prioriteetteja puolustettaessa on valtion eikä EU:n vika, jos EU-rahoja käytetään väärin. Hallituksella on väliä: aluepolitiikan rahoja leikattiin Suomessa enemmän, Ruotsissa vähemmän. Arto Ojalan mielestä Suomen on assosioiduttava arktisuuteen EU:ssa. Luonnonvaroihin, energiakysymyksiin ja kuljetusasioihin liittyvät seikat tulee ratkaista ja EU 10-verkko on pyrittävä ulottamaan Utsjoen korkeudelle Suomessa.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Toimitusjohtaja Matti Vanhasen puhe EU-vaalipaneelissa

Suomen entinen pääministeri, nykyinen Suomen perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen piti Lapin kauppakamarin 7.5.2014 Lapin yliopistolla pidetyssä elinkeinoalan järjestöjen EU-vaalipaneelissa alustuspuheen. Hän luetteli Suomen kaksi tämän hetken tärkeintä toimialuetta Euroopan parlamentissa. Ne ovat arktinen ulottuvuus ja energiapolitiikka.

EU:n arktinen ulottuvuus on Vanhasen mukaan globaali kysymys, jossa aktiivista EU:ta ja Suomea tarvitaan. Suomella lopullinen uskottavuuden kynnys on ylittämättä. Olemme osa arktisuutta. Läsnäolo ja liikenneyhteydet tarvitaan. Hankkeiden pääsy EU 10-verkostoon (Transeuropean Network) nopeuttaisi päätöksiä liikenne- ja energiaverkoston rakentamisesta arktisella alueella.

Jäämeren rata on Suomelle uskottavuuskysymys. Hanke on nostettava ensin suomalaiselle kartalle valtion selkeäksi tavoitteeksi. Tarvitaan laajaa keskustelua. On saavutettava korkea prioriteetti kansallisella tasolla. Tämän pohjustavan työn ja tahtotilan perustalta radan rakentaminen viedään kansalliselta kartalta EU-kartalle.

Euroopan parlamentin työ on osa EU:n ulkosuhteita ja sisäpolitiikkaa. Tämä heijastuu arktisiin hankkeisiin. Jäämeren radalla tavoitellaan energiaturvallisuutta. Käyttöä nesteytetyn kaasun kuljetuksiin tulee selvittää. EU:n rooli energiapolitiikassa on toimintavarmuuden turvaaminen. Toimitusjohtaja Vanhanen ei usko Venäjän laittavan kansainvälisten kriisienkään yhteydessä kaasuhanoja kiinni. Jos kerrankin se niin toimisi, olisivat seuraukset kauaskantoiset. On ehdottomasti voitava luottaa, että energiatoimitukset toimivat. EU:n tulee tavoitella energiaomavaraisuutta investoiden uusiutuvaan energiaan ja verkostojen laatuun.