sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kemijärven kirkkoherran vaali - Tepsa vs. Kuikanmäki

Syyskuussa toimitettavassa kirkkoherranvaalissa Kemijärvellä ehdokkaina ovat nykyinen vt. kirkkoherra Pentti Tepsa ja Pelkosenniemen kirkkoherra Eero Kuikanmäki. Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin 28.5.2014 tekemällä päätöksellä nämä vaalisijaehdokkaat määrättiin toimittamaan päiväjumalanpalvelukset. I vaalisijalta Kemijärven vt. kirkkoherra, TK (vastaa nykyisin TM) Pentti Tepsa toimittaa messun sunnuntaina 7.9.2014 klo 10.00 ja II vaalisijalta Pelkosenniemen kirkkoherra, TM Eero Kuikanmäki sunnuntaina 14.9. klo 10.00.

Kemijärven seurakunnan kirkkoherranvaali määrättiin toimitettavaksi siten, että se alkaa Kemijärven kirkossa sunnuntaina 28.9.2014 klo 10.00 pidettävän päiväjumalanpalveluksen jälkeen ja jatkuu siten kuin vaalilautakunta siitä omalla kuulutuksellaan tarkemmin ilmoittaa. Ennakkoäänestys ja kotiäänestys toimitetaan Kemijärven seurakunnassa 22.-26.9.2014 klo 9.00 – 18.00 vaalilautakunnan ilmoituksen mukaisesti.

Pentti Tepsa on tehnyt Rovaniemellä upean uran korkeakoulupastorina opiskelijamessujen ja -leirien parissa. Raamatun ja arkeologian tuntemus varmasti ovat kirkkoherran työssä eduksi. Eero Kuikanmäelläkin on aiempaa työkokemusta Kemijärven seurakunnasta sekä pappeudesta eri puolilla Suomea. Erityistä asiantuntemusta on lähetysjärjestöissä ja lähetystyössä toimimisesta.

Johtavana saarnaviran hoitajana Tepsan erityinen taito on pitää mietiskelyn virikepuheita ja hyödyntää hiljaisuutta sanoman välittämisessä. Tepsalla on kokemusta hiljaisuuden retriittien johtamisesta. Kuikanmäen tyyliin kuuluu saarnata kaikista päivän teksteistä. Opillinen tausta ja korostus on selkeästi uuspietistinen eli viidesläinen Kylväjän, Opkon ja Raamattuopiston sekä Kemijärvelle tyypillinen evankelinen sävy. Kuikanmäen viulunsoittotaito palvelee seurakunnan musiikkitoimintaa.

Ehdokkaista kumpikaan ei ole lestadiolaistaustainen. Tepsan suhtautuminen naispappeuteen vastaa kirkon virallista linjaa. Kuikanmäki tietääkseni noudattelee uuspietistien eli Kylväjän, Opkon ja Raamattuopiston linjaa, jossa ei aktiivisesti edistetä naispappeutta mutta suostutaan yhteistyöhön toivoen, ettei kirkon yhtenäisyys hajoa tähän kysymykseen.

Tepsa haki muutama vuosi sitten Rovaniemelle kirkkoherraksi ja jatkanee Rovaniemellä kappalaisena, mikäli Kuikanmäki voittaa Kemijärvellä vaalin. Arvelen, että Kemijärven kirkkoherran vaalista tulee tasainen ja rehti kilpailu.
 

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

FC Lahti - Mypa

FC Lahti puolusti, vierasjoukkue Mypa hyökkäsi ensimmäiset 13 min. Tällöin Mypa sai vapaapotkun melkein maaliin. FC Lahdelle sisuuntui selvästi maalinteon pyrkimyksissään ja meni 15 min kohdalla johtoon lukemin 1-0. Tämän jälkeen 1. erä oli enimmäkseen Lahden hallintaa, ja joukkueen suurin ongelma oli viimeistely useista maalinteon avopaikoista. Mutta oli Mypallakin muutamia maalipaikkoja, mahdollisuuksia tasoittaa peli. Lahti saa toiseen erään kuitenkin unelma alun tehden alkuminuuteilla kaksi maalia. Ottelun loppuvaiheet tarjosivat Lahdelle muutamia mahdollisuuksia lisämaaleihin, Mypalle niukemmin kavennuspaikkoja.

Kisapuistossa siis pelattiin Lahden stadionin mentyä remonttiin. Pieni miinus useiden penkkien epäsiisteydestä. Parille siivousalan duunarille olisi tekemätöntä työtä. Mahtavia hetkiä oli tarjolla upean pelillisen esityksen, loistavan katsojamäärän - reilut 4300 - ja kesäisen sään puitteissa. FC Lahti - FC Mypa siis tänään päättyi lukemiin 3 - 0.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Lähetyshiippakunta - katolilaisia sävyjä ripauksella lestadiolaisuutta

Lähetyshiippakunta ansaitsee luterilaiseen kirkkoon kuuluvien viidesläisten eli uuspietistien kiitoksen. Järjestäytynyt, opillisesti ja toiminnaltaan huolellinen irtautuminen valtiokirkon rakenteesta Luther-säätiöksi ja omaksi hiippakunnaksi on rohkea teko. Kirkkomme opillinen ja toiminnallinen – taloudellinenkin – hätätila on tullut näkyväksi, saanut julkisuutta ja noussut uudessa merkityksessä osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Lähetyshiippakunnan perustaminen todistaa valtiokirkolle, että kirkkokansan raamattuvyöhyke tosiasiallisesti kykenee irtautumaan ja toimimaan järjestäytyneesti haastaen kirkon perinteisen organisaation opin ja toimintakulttuurin.

Messu saa Lähetyshiippakunnan toteuttamana huomattavan katolilaisia piirteitä. Raamatun valossa minun on vaikeaa antaa oikein toimitetulle messulle niin merkittävää opillista ja käytännöllistä merkitystä kuin tämä radikaalien akateemisten johtama ryhmittymä antaa. Perustelut ovat korkealentoisia. Käsiteanalysoinnin akateemisia taitoja tarvitaan runsaasti.

Raikasta ja ravitsevaa Raamatun opetusta on Lähetyshiippakunnassa tarjolla messujen saarnoissa. Päivän tekstit käsitellään monelta kannalta. Laki ja evankeliumi julistetaan armollisen selkeästi. Lähetyshiippakunta tarjoaa uskonelämän muodostumiseen, hoitamiseen ja kasvamiseen arvokkaita mahdollisuuksia – aarteita raamatun tutkimisesta. Pelkästään saarnojen takia tarvitsee jokaisen itseään kunnioittavan perusluterilaisen käydä tutustumassa Lähetyshiippakunnan messuun.

Lyhyiden mietiskelyn virikepuheiden paikka on toisaalla, ei Lähetyshiippakunnan messuissa. Ainut hiljaisen mietiskelyn hetki sijoittuu esirukouksen loppuvaiheeseen omille hiljaisille rukousaiheille varattuun osuuteen valtiokirkon kaavan mukaisesti. Vastausmusiikkina on yhdessä laulettu virren säkeistö, ja ehtoollisellakin musiikkina on pelkästään yhteislaulua.

Lähetyshiippakunnan kirkkomusiikki on linjaltaan vanhoillislestadiolainen. Muulle musiikille kuin yhdessä lauletuille virsille ei ole tilaa. Tämä rajaa messuista instrumentaalisen klassisen kirkkomusiikin sekä kristillisen pop-musiikin. Vanhoillislestadiolaisuuden sävyjä on siinäkin, ketkä pääsevät messuissa palvelemaan. ”Esittää” -verbi on Lähetyshiippakunnassa kielletty sana määriteltäessä kirkkomuusikon toimintaa. Esittävä taide ei ilmeisesti sovellu oikein toimitettuun messuun. Evankelisluterilaisen kirkon puolella toimivilla ei ole pääsyä kanttoriksi. Lähetyshiippakunnan suoraviivainen linjaus on, että samaan aikaan ei voi toimia molemmissa: luterilaisessa kirkossa ja Lähetyshiippakunnassa. Lestadiolaisuuteen viittaa koko ajatus, että seurakunta yhteisönä ja johtajien toimesta valvoo messun kanttorien yksityiselämää seuraten, ettei kirkkomuusikko toimi molemmissa tunnustuskunnissa.

Esirukous tarjoaisi mahdollisuuden kantaa kirkkomme hätätilanne seurakunnan yhteiseksi rukousaiheeksi. Käytännössä liturgi mainitsee rukousaiheina Lähetyshiippakunnan oman piispan, dekaanin ja oman paikallisseurakunnan työntekijät. Tämän jälkeen siunataan yleisellä ilmaisulla kaikki maassamme tapahtuva apostolinen julistus. Minkä takia ei suoraan rukoilla Suomen valtiokirkon tilanteen, piispojen, muiden johtajien ja kirkollisen hälytystilan puolesta? Pidän rukousta parhaana mahdollisuutena edistää keskusteluyhteyttä ja liennyttää kiistatilannetta valtiokirkon ja Lähetyshiippakunnan välillä.

Lähetyshiippakunnan toiminta onnistuessaan edistää viidesläisten herätysliikkeiden eli uuspietistien intressejä. Radikaali akateeminen toiminta voi jossakin tilanteessa jarruttaa liberalisoitumisen kehitystä kansankirkossa. Uuspietisteillä on mahdollisuus profiloitua sovinnollisempina liikkeinä ja säilyttää laajemmat toiminnan mahdollisuudet kirkossa. En pidä mahdottomana ajatusta salaisesta sopimuksesta Lähetyshiippakunnan sekä viidesläisten ja evankelisten ryhmittymien välillä. Kansanlähetyksen, Sleyn ja Raamattuopiston sekä Lähetyshiippakunnan kanssa on saatettu laatia Ryttylän, Ruoholahden tai Kauniaisten kabinettisopimus. Osa samoin ajattelevista akateemisista johtajista ja toimijoista on valittu uhrautumaan, irtautumaan Lähetyshiippakunnan ryhmittymänä kirkon perinteisestä rakenteesta, jarruttamaan kirkon liberalisoitumista, nostamaan uuspietistien intressit laajaan julkiseen keskusteluun sekä tekemään näkyväksi mahdollisuus, että kirkon aktiivisen raamattuvyöhykkeen irtautuminen kirkon rakenteesta on todellisesti ja käytännössä mahdollista.

Kansankirkon hätätila opillisesti, kulttuurillisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti on todellinen. Lähetyshiippakunnan oikea johtopäätös on turvata ravitsevan raamatun opetuksen järjestäminen saarnojen avulla mahdollisimman monella paikkakunnalla. Muutoin ryhmittymän kulttuurilliset toimintamallit sisältävät suunnan tarkistusta vaativia piirteitä. Kirkkomusiikin kehittämisessä mallikelpoisia järjestöjä ovat Kansanlähetys, Sley ja Raamattuopisto. Viisikielinen laulukirja tarjoaisi järjestöjen ja Lähetyshiippakunnan yhteistyölle tuoreen ja raikkaan perustan muun kirkkomusiikkiyhteistyön lisäksi.

Lähetyshiippakunnan messu tarjoaa ennen kaikkea lukuisia mahdollisuuksia ilmaista pyrkimyksiä kirkon hätätilan lievittämiseksi, erityisesti esirukouksen sanamuodoin. Samassa merkityksessä tärkeää on avata kanttoreille mahdollisuus palvella sekä Lähetyshiippakunnan että luterilaisen kirkon messuissa.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Kirkkokahvilla - syyllisyydestä ja armahtamisesta


Kirkkokahvilla tarkastellaan tänään Lahden Samuelin seurakunnan messussa 13.7.2014 pidettyä saarnaa. Seurakunta kuuluu Luther-säätiöön, nykyiseen Lähetyshiippakuntaan, ja Lahden adventtiseurakunnan tiloissa pidetyn sanajumalanpalveluksen evankeliumitekstinä oli Joh. 8: 2-11. Kävijämäärä oli noin 20, mikä kesän lomakaudella vastaa noin puolta normaalista. Musiikkina oli sähköuruilla säestettyjä virsiä.

Päivän uutisten kertoessa Suomen syyttäjälaitoksen säästöistä ja syyttäjien irtisanomistarpeista kertoo saarnateksti Jeesuksen joutumisesta tuomarin rooliin suhteessa syyttäjiin ja syytettyyn. Aviorikoksesta kiinnijäänyttä naista kuljetetaan kaupungin porttien ulkopuolelle. Hän tekee matkaa kohti varmaa kuolemaa. Tällä kertaa ei kuljeta suorinta reittiä vaan temppelin kautta. Jeesus asetetaan tuomarin rooliin. Mikäli Hän kannattaisi kuolemantuomiota, Hän toimisi ristiriidassa julistuksensa kanssa. Vastustaessaan syyttäjien rangaistusvaatimusta Jeesus kumoaisi Mooseksen lain vaatimukset.

Jeesus kirjoittaa maahan tekstiä, jonka sisällöstä riittää arvailuja raamattuvisailuissa ja tietokilpailuissa. Tekstin sisällöllä ei ole välttämättä merkitystä. Eleenä kirjoittaminen viittaa Vanhan Testamentin kirjoituksiin, jotka viittaavat Jeesukseen sekä Jeremian kirjan mainintaan maan tomuun kirjoittamisesta.

Jeesus tuomarin roolissaan lausuu: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Tämä saa syyttäjät poistumaan paikalta hyvässä järjestyksessä yksi toisensa jälkeen. Tuomiolauselma jatkuu: ”En tuomitse minäkään”. Nainen saa armahduksen, syntinsä anteeksi. Jeesus ei kuitenkaan suhtaudu syntiin kevytmielisesti, mitä todistavat Jeesuksen sanat: ”Mene, äläkä enää tee syntiä.”

Aikansa syyttäjälaitos kuljetti syytetyn Jeesuksen eteen. Syyttäjät olivat ihmisinä Jumalan käytössä siinä prosessissa, jossa ihminen tuotiin Jeesuksen luo. Näin tapahtuu edelleen. Lähetyshiippakunnan messun saarna toteaa sekä syytetyn että syyttäjien joutuneen Jeesuksen edessä synnit ja syyllisyyden paljastavaan valoon. Näin käy edelleen, kun ihmisiä tuodaan Jeesuksen luo. On murheellista, että syyttäjät evankeliumitekstissä lähtevät Jeesuksen luota pois. Syytetty jää Jeesuksen luo saaden armon ja anteeksiannon. Syyttäjät lähtiessään pois hylkäävät ainoan todellisen avun synti- ja syyllisyysongelmaan.

Syytetyn roolista odottamattomalla tavalla vapautunut nainen näki myöhemmin auttajansa Jeesuksen matkalla kaupungin ulkopuolelle. Jeesus ristiään kantaen kulki kohti varmaa kuolemaa. Jeesus täydellisellä uhrillaan sovitti koko maailman synnit ja voitollisella ylösnousemuksellaan kukisti kuoleman. Tässä on syntiin ja syyllisyyteen ratkaisu.