sunnuntai 24. elokuuta 2014

Pääministerin haastattelutunti - Stubbin ensimmäinen 24.8.2014


Uusi poliittinen kulttuuri on pyritty muodostamaan. Hallitus on joukkue? Sallitaanko hallituksen keskinäinen nokittelu?

Pääministerin tehtävä ei ole pitää hallitusta kurissa, vapaasti pitää voida käydä keskustelua. Arvokkuuteen keskustelussa olen kehottanut. Välikätenä toimii media, jolla on tapana kärjistää keskustelua. Varmasti on poliittista teatteriakin budjettiriihen yhteydessä. Vaalitaistelu ei ole vielä kunnolla alkanut, mutta tuskinpa kukaan haluaa häviäjältä näyttää budjetin jälkeen. Jokainen haluaa jättää sormenjälkensä budjettiin.

Maakunnissa hallituksen politiikka koetaan keskittämisenä. Muuttaako tämä tapaanne tehdä politiikkaa?

Väitän peruspremissiä vastaan: maailma on muuttumassa pienemmäksi. Ratkaisut kuntauudistuksessa ja sotessa heijastavat sitä muutosta. Ei ole yhtä yksittäistä tapaa, jolla haen hyväksyntää keneltäkään.

Budjetin jäljellä olevan promillen käyttö? Elintarviketeollisuuteen?

Elintarviketeollisuutta voidaan nyt auttaa EU:n puitteissa ja kansallisesti. Tarkastelemme pakotteiden suoraa vaikutusta. Keskiviikkona tulemme esittämään suorat arviot siitä, miten pakotteet vaikuttavat.

SDP:n kannatus historiallisen heikko, KOK on korkealla, miten näkyy hallitustyössä?

Ei mitenkään, toimimme joukkueena, mutta totta kai galluplukemista puhutaan. Tavoitteena on, että hallituspuolueet pärjäävät gallupeissa ja muutenkin. Minulla ei ole mitään ongelmia Antti Rinteen kanssa. Hän on vastuullinen valtiovarainministeri, mikä näkyy varmasti gallupluvuissa.

Epätietoisia äänestäjiä on melkein 40 %, huolestuttavaa KOK:n kannalta?

Ihmiset eivät enää lokeroidu poliittisiin uomiin, mennään enemmän asioiden ja henkilöiden kanssa. Äänestäjät liikkuvat huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Se on normaalia, modernia politiikkaa.

Eikö KOK:n pitäisi nyt järjestää uudet vaalit?

Ei missään tapauksessa. Luomme talouspoliittista ja poliittista vakautta. En näe järkeä brittiläisessä järjestelmässä, jossa gallupien nojalla pidetään uudet vaalit.

Ukraina: tiedot aseiden siirrosta tiukensivat pakotteita?

En usko, että suurin syy tilanteessa on aseiden siirtyminen vaan kokonaisuus. 1) Venäjä on vallannut toisen suvereenin alueen 2) Venäjä ei ole luonut vakautta, on ollut auttamassa kapinallisia.

Hägglund: Venäjä ei luovu Krimistä ilman maailmansotaa.

Hägglundilla on nyt suurempi vapaus antaa tällaisia lausuntoja. En lähtisi arvioimaan samalla tavoin.

Kanerva: USA:n linja epämääräinen, Natolta ei rajoja, EU:n politiikka lähinnä vitsi

Kriisi on lähentänyt Eurooppaa, ymmärrämme toistemme Venäjä-politiikkaa paremmin, EU on ollut jämäkkä pakotteissaan, vaikka laatiminen kesti kauan.

Paavo Väyrynen: Kanervan roolia pitäisi nostaa.

Georgian sodassa parlamentaarisen kokouksen rooli oli tärkeä, ETYJ on järjestö.

Presidentin rooli?

Perustuslaki mahdollistaa Niinistön harjoittaman toiminnan. Kahdenväliset suhteet ovat tärkeitä. On ollut hienoa nähdä kahden väliset kohtaamiset: presidentit, ulkoministerit, nyt tiistaina Minskin kokous, EU:n huippukokous ensi lauantaina, kaikilla rintamilla toimintaa.

Tiistai, Minsk?

1) EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus, josta kaikki lähti liikkeelle 2) Kazakstanin, Valkovenäjän ja Venäjän välinen tullisopimus.

Olisiko Niinistö voinut toimia näin, jos Suomi olisi Natossa?

Tottakai, kuten Ashton, joka on Britanniasta, Nato-maasta. Merkel puhuu melkein päivittäin Putinin kanssa. Ei kannata luoda illusiota, että Nato-jäsenyys estäisi keskustelun Putinin kanssa.

Natossa on menossa suuri murros, kun viime vuosina on keskitytty kriisinhallintaan. Nato tulee keskittymään artikla 5:n, kovempaan puolustukseen.

Naton huippukokous syyskuussa?

Nato-kumppanuuksia käsitellään. Tässä Suomi pääsee varmasti uuteen kategoriaan kumppanuuksiensa kanssa. 5 maata nostetaan läheisempään yhteistyöhön. Meillä on erittäin pitkälle menevät yhtenäiset järjestelmät, kuten Ruotsilla. Kumppanuutta mietitään uudestaan.

Tiedonsaanti varmistetaan tiiviillä ja läheisillä suhteilla Natoon. Olemme erittäin Nato-kykyisiä, jopa enemmän kuin eräät Nato-maat itse. Jäämme paitsi suunnittelusta ja turvatakeista. Voisi verrata Norjan suhteeseen EU:n. Maa on Eta-jäsen, sillä on erittäin läheinen kumppanuus, mutta viimeinen silaus puuttuu.

Venäjä ja Nato ovat varustautuneet Suomen lähialueelle? Millainen uhka?

En näe sitä uhkana. Tällaista sapelinkalistelua on historian saatossa ollut paljon lähellä Suomen rajavyöhykettä. Venäjän valmius on suurempi kuin ennen, Baltia peräänkuuluttanut Natolta enemmän ns. kovaa puolustusta. On vaikeaa kuvitella, että joukkoja lähdetään keskittämään pysyvästi johonkin paikkaan.

Onko Viron syytä pelätä Venäjän aikeita?

En lähde analysoimaan Viron tilannetta, mutta seuraan keskustelua. Viron keskustelu on erilaista. Valtiojohdon tasollakin käytetään huomattavasti tiukempaa kieltä kuin meillä täällä Suomessa. Viron asema on erilainen kuin Suomen. Viro on integroitunut läntisiin instituutioihin lähemmin kuin Suomi johtuen siitä, että Viro on EU:n, euron ja Naton jäsen.

Onko Suomen turvallisuustilanne muuttunut? Pitääkö meidän pelätä?

Meidän ei pidä pelätä. Ukrainan kriisi on jatkumoa vuoden 2008 Georgian sodasta, jolloin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Euroopan rajoilla käytettiin voimapolitiikkaa, etupiiriajattelu nousi jälleen esille. Kriisiin on nähtävissä kaksi lähestymisen näkökulmaa. Näistä ensimmäinen on talous. Siinä on huolia: mitkä ovat talousvaikutukset Suomeen? Toinen on turvallisuuspolitiikka. En lähtisi hätiköityihin päätöksiin. Huoli on ymmärrettävä, mutta tässäkin on pidettävä pää vain kylmänä.  

Minkälainen suurvalta Venäjästä on muodostumassa?

Venäjän sielunmaailmaa on historiassa yritetty tulkita paljonkin. Minkälainen suurvalta? Sellainen joka pyrkinee hakemaan 1900-luvun loistoaan. Suurvalta, joka ajattelee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eri tavalla, johon olemme tottuneet. Venäjä tuntee kokonsa ja menneisyytensä. Venäjän ulkopoliittinen doktriini tulee paljolti realistisesta koulukunnasta. Ulkopolitiikka nähdään usein nollasummapelinä: siinä, missä sinä voitat, minä häviän. Venäjän ulkopolitiikka ei välttämättä ole ennustettavaa. Ukrainan kriisissäkin on merkittävää: 1) edelleen kohdennetaan talousresursseja perinteiseen energiaan eli kaasuun ja öljyyn, 2) etupiiriajattelu: on olemassa joukko maita, jotka ovat Venäjän etupiirissä. Mitä vakaammat, demokraattisemmat ja vauraammat naapurimaat meillä on, sen parempi on tilanne meille.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Uutisradio tasavaltaan!


Radion rooli nopeana tiedonvälittäjänä siirtyi selkeästi suorille nettilähetyksille sekä televisiolle kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien vaihtaessa puheenjohtajiaan kuluneena kesänä. Sanomalehtitalojen nettiuutiset ohittivat nopeudessa sähköisen viestinnän perinteisten toimijoiden radiokanavat. Yleisradion työnjaossa suorat television puoluekokouslähetykset ottivat radiolle kuuluvan nopean ja reaaliaikaisen tiedonvälittäjän roolin. Radiokanavilla uutisointi painottui normaaleihin uutislähetyksiin, tosin ylimääräisiä ja taustoittavia Ajantasa-lähetyksiä kuultiin Radio Suomessa. Mutta näiden toteutuksessa kiinnitti huomiota hitaalle tiedotusvälineelle eli televisiolle kuuluva ohjelman rooli.

Suomesta puuttuu tällä hetkellä aito uutisradio, sellainen Ranskan yleisradion Radio France Info -tyyppinen kanava, jossa on tarjolla uutiset 15 minuutin välein, nopeatempoiset ja tiiviit urheiluosuudet ja taustoittavaa ajankohtaista puheohjelmaa. Öisin kanavalla soi musiikki tunnin neljänneksen välein lähetettävien uutisten lomassa.

Yle Puhe on aito puheradio, mutta reagoi tuoreisiin uutisiin suhteellisen hitaasti. Uutislähetykset jopa väistävät ja jäävät pois monien urheilulähetysten aikana.

Radio Suomi on valtakunnan nopein radion uutiskanava, mutta toimii samaan aikaan hämmästyttävän paljon viihteen ehdoilla. Esimerkiksi mikään radiokanava ei välittänyt pääministeri Jyrki Kataisen huhtikuun julistusta, jossa kokoomuksen puheenjohtajakilpailu käynnistyi. Kanavajuontaja kehotti vain seuraamaan Yle Areenaa, mikä vaikkapa ei rekkakuskille ole ajaessa mahdollista. Radio Suomen taajuuksilla soi Lempimusiikkia-ohjelma, jonka esittäminen viikon kuluttua ei olisi heikentänyt ohjelman kiinnostavuutta.

Taustoittavaa ja laadukasta puhetta radiossa riittää, mutta tuore, nopea ja virtaviivaiselta kuulostava uutisradio puuttuu.